joutuvat maksamaan välityspalkkion jos asunnon antamiseen vuokralle vaaditaan toimeksianto ja sitoudutaan maksamaan 1.22% välityspalkkio.Ja kun vuokralainen etsii asuntoa toimeksiannolla ja sitoutuu maksamaan tuon saman 1.22% 1kk vuokran määrästä välityspalkkion sopimukseen johtaneesta toimeksiannosta.
Siis sama firma kyseessä.Nyhtävätkö he yhtäaikaa molemmilta saman maksun?Eikö se ole laitonta?Minun järjelläni molemmat joutuvat maksamaan...kuinka muuten olisi asunnon hakijoita ja vuokralleantajia?
Onko esim. sosiaalitoimisto velvollinen maksamaan tuon välityspalkkion jos se on halvempi vaihtoehto asua kunnassa sos.toim.asiakkaalle?
Siis sama firma kyseessä.Nyhtävätkö he yhtäaikaa molemmilta saman maksun?Eikö se ole laitonta?Minun järjelläni molemmat joutuvat maksamaan...kuinka muuten olisi asunnon hakijoita ja vuokralleantajia?
Onko esim. sosiaalitoimisto velvollinen maksamaan tuon välityspalkkion jos se on halvempi vaihtoehto asua kunnassa sos.toim.asiakkaalle?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuolla alempana kerroin kun jouduin maksamaan varausmaksun käydessäni asuntoa katsomassa ja sovittiin että teemme vuokrasopimuksen seuraavalla viikolla, kuten teimme.
Asuntoa esitteli firma, toimeksiantaja vuokranantaja.
Nyt firma ilmoitti ko varausmaksun olleenkin palkkio. Olen aina uskonut, sen uuden lain tultua voimaan, ettei vuokralaisen tarvitse maksaa palkkiota. Mutta mitenkähän asia lain mukaan on.
Sosiaalitoimisto on kyllä kova painostamaan halvempaan kämppään, mutta olen kuullut ettei se välityspalkkioita maksele. Voi jollekin maksaa, naama ratkaisee. Minulle annettiin tasan yksi vaihtoehto, hanki toinen asunto, tai lapsi lähtee lastenkotiin. Järjenkäyttöä pitäisi lisätä, ainakin helsingissä.
Hölmöt kansanedustajat päättivät lyödä hölmöt päänsä yhteen ja keksiä vuokralaisia (yksityishenkilöitä) suojaavan säädöksen. He päättivät kaikessa hölmöydessään, että vuokranantaja maksaa välityspalkkion. Kenelläkään ei tullut mieleen, että jostain sen vuokranantajan on rahat revittävä - vaikka sitten korotetusta vuokrasta.
Tämä korotettu vuokra (tai joissain tapauksessa varausmaksu) on juuri se, jonka eduskunta päätti toteutuman. Tosin eduskunnassa ei tiettävästi ollut yhtään niin nokkelaa kaveria, että olisi lopputuloksen hoksannut, mutta näin vaan kävi.
Nyt kerron ajatuksia omasta tilanteestani:
Saatuani ensimmäisen lapseni, päätin tarjota hänelle ensiasunnon. Aikaa poismuuttoon oli tuolloin noin 20 vuotta. Ostin asunnon yksinomaan lainarahalla. Jäin siis henkilökohtaisesti velkaa pankille. Hankin asuntoon vuokralaisen, joka siis käytännössä maksaa lainani pois ilman riskiä - RISKI ON MINULLA.
Viidentoista vuoden kuluttua asunnon ostamisesta se on velaton ja alkaa tuottamaan rahaa. Koko tämä viisitoista vuotta minun on otettava henkilökohtainen riski siitä, miten vuokralaiset kohtelevat omistamaani asuntoa. Jotkut potkivat ovet hajaalle, jotkut heittelevät tikkaa olohuoneessa ja jotkut tekevät vaatehuoneesta kasvihuoneen...
Tämän riskin lisäksi vuokralaisten vaihtuminen aiheuttaa kustannuksia. Aika usein käy niin, että kun vuokralainen lähtee, niin asunto on tyhjillään pari kuukautta uutta vuokralaista etsiessä. Tämän ajan vuokranantaja joutuu maksamaan omasta pussistaan lainanlyhennykset ja yhtiövastikkeet. Tämä kaikki siis oman asuntolainan päälle ylimääräisinä kuluina. Miettikääpä (rehelliset ja työssäkäyvät) vuokralaiset jos joutuisitte maksamaan silloin tällöin kuukauden tai pari tuplavuokraa?
Nyt kun eduskunta päätti, että vuokralaisilta ei voi periä välityspalkkiota, niin sille on vaan keksitty toinen nimi ja/tai maksumuoto. Se voi olla vaikka korotettu vuokra tai vaikka latotanssikorvaus, mutta yksittäisen vuokra-asunnon omistajan perse ei kestä sitä "kolmannen kuukauden" vuokraa. Raha revitään tavalla tai toisella. Yksi vaihtoehto on vuokran nostaminen siten, että vuokrasummassa on huomioitu vuokralaisen vaihtuminen vuoden tai puolentoista välein.
Nyt sanonkin teille kaikki sosiaalitoimistojen asiakkaat: Menkää kaupungin asuntojonoon, niin vältytte "riistokapitalistin ahneudelta". Vapailla markkinoilla olevat asunnot on ihan suoraan sanoen tarkoitettu rehellisten työssäkäyvien (tai muutoin maksukykyisten) asunnoiksi.
Elämä on valintoja täynnä. Jos vuokra on liian korkea, niin menkää pankkiin nöyristelemään - niin minäkin tein. Jos ette halua panostaa omaan ja lastenne tulevaisuuteen - niin menkää tosiaan sinne kaupungin asuntojonoon älkääkä valittako vapaiden markkinoiden vapaasti sovittavista vuokraehdoista. Me vuokranantajat emme ole hyväntekijäjärjestö, vaan haluamme tulevaisuudestamme vain vähän valoisampaa. Ei se Nokiakaan jaa kännyköitä kelakortilla...
Joidenkin vuokranantajien asiaa ajaneena olen syvästi tietoinen siitä mitä moninaisimpiin ongelmiin vuokranantaja saattaa törmätä valitessaan "väärin" vuokralaisensa.
Haukut kuitenkin väärää puuta suunnatessasi kritiikkisi eduskuntaan. On nimittäin täysin selvää, että palvelun tarjoaja pyrkii hinnoittelemaan kohtaamansa riskit tuotteen hintaan, eli tässä tapauksessa vuokraan. Yritystoiminta, jota olet harjoittanut ei ole riskitöntä. Mainintasi siitä, että "Hankin asuntoon vuokralaisen, joka siis käytännössä maksaa lainani pois ilman riskiä - RISKI ON MINULLA" osoitat olevasi hyvinkin tietoinen businekseen kuuluvasta riskistä.
Ottaen huomioon sen, että vuokratulosi on kevyesti verotettua pääomatuloa sekä sen, että asuntoon panemasi kustannukset ovat verovähennyskelpoisia liikutaan selkeästi liiketoiminnan piirissä. Liiketoiminnan harjoittajan tulee tuntea alansa. Mikäli siis katsot - argumentteihisi viitaten - että olet saanut huonoja vuokralaisia on bisneksesi riskinhallinta pettänyt. Mikäli rohkeutta riskinottoon ei ole olet lähtenyt väärin perustein tekemään voittoa tuottavaa liiketoimintaa.
loppu!Siis maksatat asuntosi muilla ja viitsit vielä valittaa!Mikään ei ole niin varma kuin epävarma!Häh,hää.Oma mokasi kun suunnittelit pääseväsi helpolla!
Aikaisemmasta kirjoituksestani saattoi tosiaan saada sen kuvan, että kritisoin omaa tilannettani. En kuitenkaan tarkoittanut sitä, vaan kirjoitukseni oli eräänlainen selittävä vastaus tilapäisesti korotetuille vuokrille ja varausmaksuille. Eduskuntaa kritisoidessani yritin antaa vastauksen aikaisemmalle kirjoittajalle tarkoittamalla sitä, että eduskunnan säätämä vuokralaista suojaava lainsäädäntö oli syntyjää susi. Siinä ei huomioitu sitä tosiasiaa, että vuokranantaja ottaa taatusti omansa.
Olen jossain määrin tietoinen systemaattisen riskienhallinnan soveltamisesta liiketoimintaan. Vuokralaistapaus, jossa oma ennakoiva riskienhallintani petti, oli eräänlainen tuurijuoppo. Luottotiedot oli kunnossa ja tuoreen tilinauhankin hän pystyi esittämään. En kuitenkaan osannut aavistaa alkoholismia, joka purkautui voimakkaina aggressiokohtauksina seiniin ja välioviin. Riskienhallintani petti, tein virheen: luotin ihmiseen.
Arviosi kevyestä pääomaverotuksesta ei koske minua. Pienestä palkastani ja oman asunnon lainasta johtuen ansiotuloistani perittävä ennakonpidätys on kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin pääomatuloista. Näitä lukuja tarkastellen rehellinen työ on kannattavampaa.
Haluan muistuttaa myös siitä, että jos rohkeutta riskinottoon puuttuisi, niin sijoitusasuntoni olisi tyhjillään - ja myytävänä.
Voinen heti oikaista arviosi siitä, että olisin suunnitellut pääseväni helpolla. En ole. Sinulla ei taida olla asuntolainoja? Voin kertoa, että kukaan ei voi ajatella "pääsevänsä helpolla" kun laittaa nimensä asuntolainapapereihin.
Tietenkin valitan! Miksi en valittaisi? Oletko itse tyytyväinen palkkaasi? Entä onko sinulla riittävän suuri asunto? Oletko mielestäsi nähnyt maailmaa jo riittävästi niin, ettei sinun tarvise käydä enää missään? Minä en ole. Jos olisin elämäntilanteeseeni tyytyväinen, niin en asettaisi itselleni mitään tavoitteita, enkä näin ollen voisi kehittyä, eikä talouteni voisi parantua.Tyytyväisyys on kasvun loppu ja taantuman alku.
Maksatan tosiaan asuntoani muilla. Vihjaamasi paskainen loppu on tosiaan muutaman vuoden kuluttua tosiasia. Tuolloin hypistelen käsissäni kakkosasuntoni avainta - josta en ole maksanut latiakaan!! Elämä on täynnä valintoja. Jotkut haluavat elämältään enemmän kuin toiset. Kauppalehdessä oli taannoin slogan: "Raha ei tee onnelliseksi, mutta rahattomuus tekee onnettomaksi."