Moi!
Haluaisn kuulla tosi tarinoita siitä, onko kukaan ei ylioppilas päässyt opiskelemaan okl:ään. Itselläni on se vaadittava kolmivuotinen ammattikoulutus, lisäksi suoritettuna kasvatustieteen ja erityispedagogiikan approt ja tällä hetkellä menossa kasvatustieteen aineopinno, työkokemusta koulunkäyntiavustajana viisi vuotta ja opettajan sijaisuuksia n. puolivuotta yhteensä. Eli hakea siis voin sen tiedän ja saan ilmeisesti lisäpisteitä noista suorituksista, mutta onko kukaan siis oikeasti päässyt sisään tälläisellä taustalla?? Ja jos on, niin kuinka paljon noista suoritetuista opinnoista on tullut "vapaata" ensimmäisenä vuonna? Tarkoitan lähinnä, että onko mahdollista käydä jonkun verran päivätöissä samanaikaisesti kun opiskelee? Iltatyö ei ole mahdollista itselleni, koska on pieniä lapsia. Kiitos jos joltakulta löytyy kokemusta asiasta!
Haluaisn kuulla tosi tarinoita siitä, onko kukaan ei ylioppilas päässyt opiskelemaan okl:ään. Itselläni on se vaadittava kolmivuotinen ammattikoulutus, lisäksi suoritettuna kasvatustieteen ja erityispedagogiikan approt ja tällä hetkellä menossa kasvatustieteen aineopinno, työkokemusta koulunkäyntiavustajana viisi vuotta ja opettajan sijaisuuksia n. puolivuotta yhteensä. Eli hakea siis voin sen tiedän ja saan ilmeisesti lisäpisteitä noista suorituksista, mutta onko kukaan siis oikeasti päässyt sisään tälläisellä taustalla?? Ja jos on, niin kuinka paljon noista suoritetuista opinnoista on tullut "vapaata" ensimmäisenä vuonna? Tarkoitan lähinnä, että onko mahdollista käydä jonkun verran päivätöissä samanaikaisesti kun opiskelee? Iltatyö ei ole mahdollista itselleni, koska on pieniä lapsia. Kiitos jos joltakulta löytyy kokemusta asiasta!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuolla opiskelumäärällä pääset kyllä pääsykokeisiin, sen jälkeen onkin kyse siitä kuinka hyvin vakuutat pääsykoeraadin jäsenet ja selviät mm. kirjatentistä.
Joka vuosi opettaja-koulutukseen otetaan myös ammatillisen puolen käyneitä ei-ylioppilaita (sitä varten on kiintiöt) ja koska sinulla on approja tehtynä saat niistä lisäpojoja sekä työkokemuksesta täydet pisteet..
On paljon yliopistokohtaista kuinka opinnot järjestetään, itselläni Kasvatustieteen appron opinnot kyllä helpotti opintoja ekana vuonna mutta ei niin paljoa että töissäkäynti päivällä olisi onnistunut. Opettajan opintoihin kuuluu kuitenkin niin paljon kontakti-opetusta.
Mutta ehdottomasti hakemaan,,,
Ei millään pahalla, mutta että ihminen jolla on noin paljon kirjoitusvirheitä OPETTAJAKSI?!
minäkin ajattelin, mutta nykyisinhän nuorten opettajien ei tarvitsekaan opettaa mitään, heidänhän tulee opettaa lapsille ainoastaan kuinka tietoa haetaan.
Ainoastaan vanhat opettajat opettavat niin, että lasten pitää itsensäkin tietää jotain.
Syvimmät anteeksipyyntöni oikeinkirjoituspoliiseille. Tarkoitin siis aineopinnot ja mitkäs ne muut kirjoitusvirheet olivatkaan?
Kiitos asiallisesti vastanneille!
Niin ja ylioppilas on kyllä kahdella p:llä, huomasin vielä.Tarkistapa omasta kirjoituksestasi isot alkukirjaimet.
Yhteiskunta muuttuu ja siinä ohessa on opetuksenkin muututtava!
Ja pilkutus!
Aika epäkohteliasta arvostella tuollaisista kirjoitusvirheistä! Herää kysymys, oletko itse joku "erittäin hyvä ja varmasti täydellinen"? Ihmettelenpä, miten itsellesi opettajan työ sopii, kun lasten parissa virheitä varmasti löytyy. Meitä on moneksi, ja jos on kirjoitusvirheitä tai punäkynäsyndrooma, löytyy varmasti piirteitä, jotka tuovat parhaat puolemme esiin. PS. Tämä(kin) kirjoitus sisältää hirmuisesti virheitä!!!! PPS. Kannattaa ensin tulostaa teksti, ennen kuin alat punakynällä korjaamaan.
Käytännössä voisi nopeuttaminen onnistua. Kun sinulla on jo aineopintoihin asti suoritettuna kasvatustiede, on ensimmäisenä vuonna tilaa monialaisten lisäksi toiselle sivuaineelle (toisen saatkin suoraan tuosta erkasta), kieliopinnoille ja muille pääaineopinnoille (voithan alkaa vaikka tehdä heti gradua jos mahdollista). Käytännössä kannattaisi ehkä nimenomaan tehdäkin niin, että opiskelet kuin hullu pari vuotta ja valmistut nopeammin.
Tai tietysti voit opiskella vaikka 7 vuotta erittäin löysästi ja pyrkiä käymään sitten töissä päivisin.
Itsellä oli okl:ään mennessä suoritettuna appro erkasta ja kasvatustieteestä. Erkka ei juurikaan hyödyttänyt ensimmäisenä (eikä toisena) vuonna, koska sivuaineet alkavat ainakin meillä vasta 3. vuonna. Ja "hyödyttänyt" tarkoittaa tässä lähinnä tyhjiä paikkoja lukkarissa. Kasvatustieteen appro puolestaan vaikutti niin, että välillä oli päiviä jolloin itsellä ei ollut opetusta tai oli pari hassua tuntia. Tässä on sitten juuri se mahdollisuus sumplia lisää kursseja ylemmiltä vuosikursseilta itselle. Itse hengailin ja otin ekan vuoden rennosti (ei ole kiire valmistua).
Ja mitä tulee tuohon ammattikoulupohjaan, niin sen ei pitäisi millään tavalla vaikuttaa valintaan. Pystyt varmasti pääsykokeissa (erityisesti haastattelu(i)ssa) osoittamaan, että olet tosissasi haluamassa alalle. Ja siitähän on juuri osoituksena tuo työmäärä mitä olet tähän mennessä tehnyt päästäksesi koulutukseen. Enemmän tämä vaikuttaa, kuin se minkälainen koulutushistoria sinulla on.
Ainakin Turun yliopistossa ei-ylioppilaiden karsinta valintakokeeseen tapahtuu valintatoimikunnan kokouksessa, jossa käydään läpi hakijoiden lähettämät hakuasiakirjat. Samalla pohditaan heidän valmiuksiaan opiskella yliopistossa ja toimia opettajan ammatissa. Menettelyn luonteesta johtuen ei mitään yksiselitteistä vastausta kysymykseesi voi antaa. Suoritetuilla kasvatustieteen opinnoilla ja opettajankokemuksella on yleensä ollut suuri merkitys valintaa tehtäessä. Ei-ylioppilaita on hakenut vuosittain koulutukseen (TY) parisenkymmentä. Muistikuvani mukaan vähän alle puolet heistä on kutsuttu valintakokeisiin ja pari hyväksytty koulutukseen (en tarkistanut tietoja). Poikkeuksena ovat vanhanmuotoisen peruskoulunopettajatutkinnon suorittaneet ei-ylioppilaat, jotka pääsevät lähes poikkeuksetta täydentämään tutkintonsa KM:ksi (heillä on oma kiintiönsä).
Yliopistot uudistavat valintakriteereitä, menettelytapoja ja kiintiöitä vuosittain, joten tämän vuoden periaatteet eivät päde ehkä ensi keväänä. Se on tietenkin harmillista hakijan kannalta.
Käsitykseni mukaan ei-ylioppilaat pärjäävät koulutuksessa siinä missä muutkin opiskelijat; tosin joillekin kieliopinnot ja vieraskieliset tenttikirjat näyttävät tuottavan tavallista suurempia vaikeuksia - tämä riippuu tietenkin henkilön taustasta ja "harrastuneisuudesta".
Yliopisto-opiskelu ei ole sinua varten. Et hallitse oikeinkirjoitusta, omaat ammatillisen koulutuksen ja luultavimmin myös Toyota Corolla DX:n. Älä silti huoli, sillä yliopisto hakee kaltaisiasi siivoojiksi.
Olet ilkeä ihminen!
Esimerkiksi Jyväskylässä on se opettajien aikuiskoulutus...olisko ollut Chydenius instituutti..Siellä muistaakseni vaatimuksena väh. 3 vuoden työkokemus, mutta muistaakseni plussaa saa jos on enemmän.. 50 ov (yksi appro ja yksi cumu)...Kyllä niistä muistaakseni saa jonkun verran vapaata...Siitä lukee jossain nettisivuilla, etsi ja katso lisää..Tuttuni pääsi opiskelemaan sinne...oli pitkältä ajalta työkokemusta, 50 ov mutta vain ammattikoulu tausta...