...puristaa rintaa, saa olon välillä todella ahdistuneeksi =( Kaipaan erästä ihmistä mielettömän paljon, mut en halua sitä hänelle suoraan enää sanoa... Sen verran hyvin on tullu selväks, ettei häntä vois vähempää mun kaipailuni kiinnostaa... Usein huomaan jo tarttuneeni puhelimeen ja ajattelen et jos vielä kerran ottaisin yhteyttä, mut sit kuitenkin lasken sen pois. Enää en kysy, kutsu tai tervehdi muuten vaan. Olen nolannut itseni jo liian monesti =( Ja silti tää kaipuu ei ota hellittääkseen...
Tää tunne...
-maya-
51486
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ainakin yksi kohtalotoveri ja varmasti monta muutakin. Mutta mitäs kun tänä mies on viimeksi sanonut tyyliin, etpä ole itsekkään soittanut, siis juuri noilla sanoilla. Ja sitä ennen päissään tietty sanonut, ei tarvii olla muiden miesten kanssa, ja soittanut vielä perään. Mutta silti hän ei aina vastaa, enkä ole kuukauteen "painostanut". Tunne on kamala! Järki sanoo muuta... kai sen kanssa oppii elämään. Pelottaa vaan miten käy jos ja kun seuraavan kerran törmätään baarissa. Miehet: tykkääkö tämä mies? vai eikö hän itsekkään tiedä?
Miehellä on sitoutumiskammo. Haluaisi kyllä, mutta joku "pelottaa".
...kammosta pääsee eroon? Miten nainen voi "helpottaa" miehen oloa? Ei tässä jaksa vaan odotella ja todeta, että sinne meni?
pikkuhiljaa edeten... Kyllä se siitä, ja jos ei niin minkäs sille voi?
Kuulostaa niin tutulta! Lohduttaa ehkä hiukan, että on olemassa kohtalotovereita. Olen myös onnettomasti ihastunut, ja ihastuksen kohde on tehnyt selväksi, ettei häntä kiinnosta. Tai hän yrittää sanoa asian mahdollisimman kauniisti, eli ettei ole valmis mihinkään vakavaan ja että olen liian hyvä hänelle. Silti jaksan haaveilla epätoivoisesti, että jos kuitenkin ois jotain toivoa... Ja laitan tyhmiä tekstareita, joita heti vastauksen viipyessä kadun laittaneeni. Ja taas kerran päätän poistaa numeron puhelimen muistista. Numeron, jonka tietysti muistan jo ulkoa...