Olen tässä tuskaillut, että mihin yliopistoon sitä hakisi ensi vuonna lukemaan saksan kieltä..onko saksan opiskelussa tai sisäänpääsyssä eroja yliopistojen välillä, vai pitäisikö valinta tehdä ainoastaan sen perusteella, mikä kaupunki viehättää eniten?
saksaa, mutta mihin yliopistoon?
ensi keväänä pyrkivä
151355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Katselin tuossa viime vuoden sisäänpääsyprosentteja.YLLÄTYIN, sillä Helsinkiin germaanista filologiaa pääsi lukemaan 32%, Tampereelle saksan kieltä ja kulttuuria 17% ja jopa Joensuuhun vähemmän kuin Helsinkiin; 22%. Saksaa on siis helpoin päästä lukemaan Helsingin yliopistoon??!!
muutkin olivat katselleet prosentteja ja päättivät pyrkiä vaikka Joensuuhun. Viisituhatta hakijaa oli ja viisi otettiin sisään (kärjistetty esimerkki, huomannet). Voiko tästä nyt päätellä jotain?
Vaasaan on kyllä melko helppo päästä.. Sisään otetaan 30 ja hakijoita ollut jotain 90
Opiskeleeko joku täällä saksaaa Vaasassa? Jos, niin oletko pitänyt opiskelusta? Oliko pääsykoe vaikea? Millaiset yo-paperit kirjoitit (eli pystyykö sisään päästä "keskivertohyvillä" papereilla, tyyliin L-E-M-M-C?)
Pääsykoe on ylihelppo - pelkkää rasti ruutuun monivalintaa, eikä lainkaan koekirjallisuutta! - ja sisäänpääsyprosentit huimia. (Tänä vuonna uusia opiskelijoita otettiin jotain ~49/76 (kiintiö 30).) Itse opiskelu lienee sitten huomattavasti vaativampaa, ja kaikilla perusopintojen kursseilla on läsnäolopakko, joten se siitä akateemisesta vapaudesta... Suurimmalle osasta sisäänpäässeistä Vaasa tosin tuntuu olevan pelkkä välivuoden viettopaikka.
tiedoista. Niin Vaasassa ei siis opettajaksi voi opiskella lainkaan? Vai pystyykö ne pedagogiset opinnot tehdä jossain muussa yliopistossa?
Ja tosta pääsykokeesta: vielä ei varmaan ole tietoa, onko ensi vuonnakin niin, ettei pääsykoekirjaa saksan kieleen ole lainkaan? Saako tiedon pääsykoekirjasta vasta hakuoppaiden ilmestyttyä helmikuussa, vai voisikohan sitä tiedustella jo aiemmin esim. nettisivujen kautta?
Voi pätevöityä opettajaksi, mutta ei tosiaan Vaasassa - niin paitsi sitten jos on ruotsinkielinen (Åbo Akademin kasvatustieteellinen tiedekunta on Vaasassa).
Vaasalaisille on ainakin viime vuosina ollut muutama kiintiöpaikka Tampereella. Eli kun on riittävästi oman pääaineen opintoja takana (ja mielellään kasvatustieteen appro (HY), joka järjestetään Vaasan kesäyo:ssa - toistaiseksi järjestetty joka kesä) voi hakeutua Tampereelle aineenopettajan koulutukseen, joka kestää vuoden. Aineenopettajaksi voi toki pätevöityä myös varsinaisen tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Vaasassa ovat nyt kyllä panostamassa tuohon aineenopettajaksi pätevöitymiseen ja uskoisin että siellä jossakin vaiheessa aletaan jonkin muun yliopiston (mahdollisesti Jyväskylä tai Tampere) kanssa yhteistyössä järjestämään kielten opiskelijoille aineenopettajaksi pätevöittäviä opintoja.
Sisäänpääsyssä ja opiskelussakin on eroja, toki. Toisaalta taas saat samat perustiedot joka paikassa.
Eroja on sitten mahdollisesti siinä, mitä mikäkin laitos painottaa tutkimuksessaan ja siten jossain määrin siinä millaisista aiheista milläkin laitoksella tehdään graduja, lisureita ja väikkäreitä. Esim. Vaasan yliopiston Saksan laitoksella on tietääkseni ainoa saksalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuurintutkimukseen keskittynyt professuuri Suomessa, toinen proffa on sitten perinteisempi kielen tutkija. Perinteisestihän kielten laitoksilla on painotettu juuri kielentutkimusta.
Eli kannattaa ehkä hieman tutkailla eri laitosten sivuja ja sitä millaisia painotuksia eri laitoksilla on ja miettiä sitten tämän kautta sitä mihin mahdollisesti kannattaa hakea. Lisäksi kannattaa myös yrittää hieman hahmottaa sitä millaisista sivuaineista on kiinnostunut ja tutkailla sitä miten eri yliopistoissa on itseä kiinnostavia aineita tarjolla jne.
Kirjoitit, että Vaasassa on ainoa kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen professuuri.
Kulttuurintutkimuksesta en tiedä, mutta kyllä Helsingin yliopistossakin on kirjallisuuden professuuri. Katso: henkilökunta (ensimmäinen nimi):
http://www.helsinki.fi/hum/sala/henkilokunta.htm
Kirjoitin "...tietääkseni ainoa ..." Mutta sinänsä tietty hyvä että tarkensit.
Vaasassa taitaa olla hieman eri tavalla painottunut tuo kirjallisuus, koska Vaasassa on suurin osa saksan opettajista saksalaisia. Myös englannin laitokselta löytyy saksalaisia opettajia. Joitakin muita kuin saksan kurssejakin on mahdollista tenttiä saksaksi. Myös vaihtoon on Vaasassa panostettu erittäin paljon. Vaihto on käytännössä pakollinen (saattaa olla nykyään virallisestikin) ja vaihtopaikkoja enemmän kuin tarpeeksi. Vaihtoon pääsevät kaikki.
Vaasaan on hyvin helppo päästä, mutta jostain syystä hyvin monet sisäänpäässeistä eivät saa edes perusopintoja suoritettua loppuun.
Itse suosittelisin valitsemaan joko Helsingin tai Vaasan. Itse en ole opiskellut saksaa, vaan hollannin kieltä (Helsingissä) ja omaa pääainettani suoritan Vaasan yliopistossa (se pääaine ei ole saksa, mutta saksasta olen suorittanut n.10ov).
Vaasan iso miinus on siinä, että opettajan opintoja ei voi suorittaa yhtä helposti kuin muualla. Vaan aika monimutkaisen ja hankalan prosessin kautta. Toisaalta pienessä yliopistossa opettajat tuntevat opiskelijat paremmin, toisaalta isossa yliopistossa valinnanvaraa sivuaineissa.
"Vaasaan on hyvin helppo päästä, mutta jostain syystä hyvin monet sisäänpäässeistä eivät saa edes perusopintoja suoritettua loppuun."
En ole saksan opiskelija, mutta jotain olen minäkin tästä ongelmasta kuullut. Ymmärtääkseni saksan opiskelijat joutuvat opintojen alkuvaiheessa käymään aika tavalla läpi ihan perusasioita. Ilmeisesti ongelma on siinä, että lukio-opinnot eivät ole monella olleet oikein riittäviä suhteessa siihen miltä tasolta pitäisi yliopistossa lähteä.
Tosin Vaasa on muutenkin hieman ongelmallinen paikka - moni taitaa käydä siellä vain kääntymässä. Tämä on sääli, koska yliopisto on hyvin toimiva ja opettajakunta humanistisella puolellakin pääosin asiansa hyvin osaavaa väkeä.
"Myös englannin laitokselta löytyy saksalaisia opettajia."
Tuohon korjaus. Itse näet opiskelen englantia, eikä tietääkseni kukaan enkun laitokselta ole saksalaista syntyperää.
Ed. maintsemani saksan laitoksen kirjallisuuden proffa sen sijaan taitaa olla saksalais-englantilainen. Hän nimittäin luennoi joitakin kulttuurintutkimuksen kursseja englanniksi (kulttuurien välisen viestinnän opintokokonaisuudessa) ja yhden hänen vetämänsä luentosarjan olen minäkin aikanaan käynyt.
Okei olen sitten varmaan sekoittanut. Tosin tämä henkilö on kyllä syntynyt Saksassa, mutta opiskellut Englannissa. Juuri noi kulttuurienvälisten viestinnän opintoja (sekä nyt alkava kulttuurienvälisen hallinnon maisteriohjelman) voi saksaksikin tenttiä. Minä luulin todella että kyseinen henkilö olisi nimenomaan englannin laitokselta. Olen pahoillani tästä sekaannuksesta hyvä, että korjasit.
Saksan pääaineopiskelijat suorittavat kielen tasotestin, ja ne jotka eivät läpäise joutuvat kertaamaan. Ne taas jotka läpäisevät eivät joudu enää kertaamaan lukiojuttuja vaan pääsevät suoraan jatkamaan. On esim. sellaisia saksan fukseja jotka eivät esim. osaa ehkä muuta kuin kertoa kuka on ja lausuvat ihan perusjutut erittäin väärin. He sitten joutuvat kertaamaan, mutta paremmin kielen hallitsevat siirtyvät eteenpäin. Usein kyllä nuo jotka tukikurssille joutuvat eivät sitten ikinä perusopintoja läpi pääse. Esim. eka seminaari on ollut kovin tehokas karsija. Tietysti aina muutama ahkera kertauskurssilainenkin joskus graduakin kirjoittaa. Mutta keskeyttämisprosentti on erittäin suuri ehkä juuri siksi, että vaatimustaso on kuitenkin aika korkea.
Sen mitä olen saksan opiskelijoiden kanssa jutellut, niin lukion tiedot ja taidot kyllä riittävät peruskursseille, kunhan ne ovat kunnolla hallussa. Esim. E:n lyhyellä saksalla ei ole mitään ongelmia peruskursseissa. Mutta kun helpon pääsykokeen takia sinne pääsee opiskelemaan B:n lyhyestä saksasta kirjoittaneita. Jos heti tokana vuonna lähtee vaihtoon niin tuo ongelma kuulemma korjautuu nopeasti.
Mihin ammattiin aiot? Jos aiot opettajaksi, haluaisin sanoa yhden asian, joka ehkä sinua kiinnostaa. Eli Helsingin yliopistossa on ollut muutaman vuoden sellainen käytäntö, että kieltenopettajaksi lukevien ei tarvitse tehdä niin laajaa lopputyötä eli pro gradua.
Voi olla, että et vielä tarkasti tiedä mitä haluat, mutta jos haluat ehdottomasti opettajaksi ja tutkimustyö ei kiinnosta, silloin ainakin Helsinki on yksi hyvä vaihtoehto. En tiedä, onko muissa yliopistoissa niin, että graduja on kahta laajuustyyppiä, mutta siis Helsingissä ainakin.
No, joka tapauksessa kaikista yliopistoista saa saman oppiarvon, joten pääasia on toki, että valintakokeesi menee hyvin ja pääset sisään.
opiskelemaan?
Saisit kielitaitoa. Opintotuen voit ottaa mukaan ja kuulemma joissakin yliopiston asuntolaissa vuokra huoneesta on pelkästään 100 euroa kuukaudessa.
Saksassa myös kahviloissa on halvempi kuin täällä.
Ja eikö sisäänpääsy ole ilman sisäänpääsykokeita?
Ei ole mitään järkeä jäädä Suomeen, jos haluat lukea saksaa pääaineena!!!!