Luin tyrmistyneenä ja kiukusta puhkuen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sivuilla olevaan juttua ylemmästä amk-tutkinnosta. Sivuilla väitettiin kyseisen tutkinnon olevan rinnastettavissa DI:n/tekniikan maisterin tutkintoon. Mitä mieltä olette asiasta? Itse olen suorittanut amk-tutkinnon ja heti valmistuttuani jatkoin opintoja yliopistossa. Amk-opintoja ja -opiskeloita väheksymättä täytyy todeta opintojen olevan hyvin käytännönläheisiä yliopisto-opintoihin verrattuna. Miten kummassa nyt ylempi amk-tutkinto voidaan rinnastaa yliopistotasoiseen tutkintoon, sillä kyseinen amk-tutkinto keskittyy ainoastaan teknologiaosaamisen johtamiseen?! Itse olen kyllä saanut yliopistossa aiempaa laajemma ja syvemmän näkökulman aiemmin opittuihin asioihin sen sijaan, että opinnot olisivat keskittyneet ainoastaan yhteen johtamista käsittelevään osa-alueeseen. Miksi tälläinen uusi tutkintonimike on täytynyt ottaa käyttöön ja järjestää koulutusta, jos tutkinnot ovat toisiinsa rinnastettavia? Ennemmin olen yliopiston käynyt diplomi-insinööri.
Ylempi amk-tutkinto muka rinnastettavissa
DI/maisteri-tutkintoon
252522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
saadaan ikäluokasta 70% koulutettua korkeasteelle. Muut kuin päättäjät ovat tienneet sen, että kaikki eivät pysty opiskelemaan esim. DI:n tutkintoa. Ihmisten erilaisuus on tajuttu myös opetushallituksessa, mikä avuksi. Madalletaan tutkintovaatimuksia ja kehitellään uusia tutkintoja. Homma on kuin Neuvostoliitossa, ensin asetetaan ihmeellisiä tavoitteita ja sitten mietitään, miten tavoitteet saavutetaan tekemättä mitään konkreettista.
Ai amistutkinto keskittyy "teknologiaosaamisen johtamiseen". Just joo :D
Amk-tutkinnolla tarkoitetaan yleisesti ammattikorkeakoulututkintoa eikä amistutkintoa. Aika iso ero!
Miten niin iso?
...vaan olemaan, ei esim kokki opiskele ihan samalla tavalla matskuu ku joku sosionomi..
riittää. Pelkäättekö te tulevan asemanne puolesta kun moinen puolustus/mollaamis-asenne jatkuu. Eiköhän meille kaikille työtä tästä maasta löydy ja juuri jokaisen koulutusta vastaavaa.
Mun ei ainakaan pätkän vertaa tarvii pelätä että kukaan ammattikkoulusta valmistunut veisi ikinä multa työpaikkaa. Silti mua ärsyttää toi ihmeen wannabe korkeakoulumeininki, siis että mut rinnastetaan semmosiin tyyppeihin, jotka pääsee opiskelemaan näkemättä mitään vaivaa. Yliopiston pääsykokeet kun tapaa olla vähän vaativammat.
Amiksia kaikki tyynni...
En kyllä menisi hehkuttamaan noita yliopistojen pääsykokeita. Eihän niissä tarvitse ollenkaan järkeä tai edes mitään ongelmanratkaisukykyä vain ulkolukutaitoa.
...ovat tässä maassa oudot. Ottamatta nyt kantaa AMK:n tai yliopiston vaatimuksiin sinänsä, pääsykokeet eivät se paremmuuden mittari ole. Moni luulee ansainneensa hyvän duunin pelkästään yo:n pääsykokeen läpäisemällä, mutta pettyy karvaasti.
Oletko muuten sitä mieltä, että Saksan yliopistot ovat huonompia, kuin Suomen yliopistot, koska niissä ei ole vastaavaa pääsykoemenettelyä?
(karsinta tapahtuukin 1. vuoden opintomenestyksen perusteella, mikä on parempi mittari opiskelijan kyvystä oppia).
Suomessakin pääsee yliopistoon ilman pääsykokeita, kun sen vaivan on nähnyt jo lukiossa (esim. luonnontieteissä), ja saanut riittävän hyvät tulokset. Voit myös katsoa Suomen suosituimpien ammattikorkeiden pistevaatimukset ja todeta, että sinnekin tarvitsee ilmeisesti nähdä ainakin lukioaikana vaivaa. Voithan tietenkin tehdä itsestäsi marttyyrin tyyliin "uhrasin vuoden pääsykokeisiin lukemiseen ja EUR 2000 valmennukseen", mutta säälipisteitä ei vaivoistasi heru. Työelämässäkin saavutuksia arvostetaan enemmän kuin ponnistuksia.
Ei sinulta kukaan työpaikkaa vie, mutta koita nyt päästä edes sitten siihen ensimmäiseen duuniisi.
On se kumma kun jaksatte jauhaa jostain vitun pääsykokeista. Tosiasia on kuitenkin se että amisopiskelu ei vaadi mitään, yliopisto-opiskelu taas vaatii paljon. Tästä seuraa että yliopisto-opiskelijat osaavat ja amisopiskelijat haluaisivat osata. Amk-amis-järjestelmä on tuhoon tuomittu, se ei toimi.
Käy ajankuluksi tekemässä lääkiksen pääsykoe.
Toi on kyllä aivan totta, mulla on kämppiksenä suomen arvostetuimmassa Amk:ssa opiskeleva jätkä, eikä sen ikinä tarvii kotona esim. lukea... On se niin rankkaa, sitten siellä opetetaan että ei saa sanoa salaa "eli", ja että tapaamisissa ei saa haista valkosipulille :)
Nih, ja jotku joutuu tuntikaupalla lukemaan tiukkaa asiaa, jotta opinnoissa pärjäis.
Niin ja saksan sisäänottohomma ei aivan noin mene. Mutta joka tapauksessa suomen järjestelmä on ehkä paras mitä olemassa voi olla.
Odotahan vain, kun valmistut. Ammattikorkeakouluihin otetaan porukkaa hullunlailla ja samaan aikaan potkitaan työväkeä pihalle työpaikoiltaan.
...ovat eri asia, kuin yliopiston pääsykokeet. Kahden edellisen kirjoittajan tekstiä lukiessa ei tarvitse ihmetellä, jos he joutuvat lukemaan paljon tentteihin. Kysymys ei ole välttämättä yo-opintojen vaativuudesta, vaan heidän henkisestä kapasiteetistaan. Toisaalta herää epäilys, että he ovat peruskoululaisia; yliopistoissa olisi ainakin tarkoitus oppia perustelemaan väitteitään, ja oikeinkirjoituskin olisi suotavaa.
Mitä Suomen järjestelmään tulee, en näe hyvänä systeemiä, jossa monet käyttävät vuoden (jotkut jopa vuosia) pelkästään opiskelupaikan varmistamiseen. Tästä luonnollisena seurauksena on valmistumisen pitkittyminen.
Enkä puhunut saksan sisäänotosta verrattuna suomen sisäänottoon, vaan vertasin Saksaa Suomeen.
Ei nyt tarvii repiä pelihousuja :)
>>Kysymys ei ole välttämättä yo-opintojen vaativuudesta, vaan heidän henkisestä kapasiteetistaan.>Mitä Suomen järjestelmään tulee, en näe hyvänä systeemiä, jossa monet käyttävät vuoden (jotkut jopa vuosia) pelkästään opiskelupaikan varmistamiseen.>Tästä luonnollisena seurauksena on valmistumisen pitkittyminen.
"Eihän niissä tarvitse ollenkaan järkeä tai edes mitään ongelmanratkaisukykyä vain ulkolukutaitoa"
Heh heh, ainoastaan ammattikorkeakoulun opiskelija voi luulla tälläistä. Mm. teknillisen korkeakoulun tai lääkiksen pääsykokeet eivät juuri muuta olekaan kuin ongelmanratkaisua. Et myöskään osannut ottaa huomioon, että ongelmiakin on eri tasoisia, joita ratkoa.
amk:n insinööripuolen koe oli todella vaikea kun sen kävin tekemässä vuosia sitten. Ensimmäisenä piti lukea joku lappu sitten se otettiin pois ja vastattiin kysymyksiin jotka koskivat ko. tekstiä helppoa kuin heinänteko. Matikan tehtävissä sai 6p kun osasi Pythagoraan lauseen (yhdessä tehtävässä kysyttiin siis hypotenuusan pituutta kun kateettien pituudet tiedettiin). Fysiikan tehtävät olivat myös kaavansijoittamisia joita tehtiin jo peruskoulussa. Mitään ei siis itse tarvinnut ajatella kunhan latoi kaavat paperille ja näpytteli tuloksen laskimesta. No onhan nuokin tehtävät ongelmanratkaisua jos ei ole hajuakaan mitä fysiikka tahi matikka on.
Tottahan se on että moniin teknillisiin tiedekuntiin on helppo päästä, mutta harva huonoilla pisteillä tullut sieltä valmistuu. Tunnen monta tapausta joilla ei ollut mitään toivoa yo:n teknillisellä ja vaihtoivat sitten amk:on kun ovareita ei kertynytkään (monet eivät ole saaneet yhtään matikan/fysiikan kurssia läpi). Amk:ssa saavat hekin kurssit läpi ja valmistuvat edes joksikin.
"Eiköhän meille kaikille työtä tästä maasta löydy ja juuri jokaisen koulutusta vastaavaa."
Aika vaarallisen ylioptimistisella asenteella olet liikkeellä. Varaudu melkoiseen pudotukseen, kun työelämän realiteetit jonain päivänä sinulle valkenevat. En väitä, ettetkö juuri sinä onnistuisi koulutustasi vastaavaa työtä hankkimaan, mutta älä nyt hyvä ihminen kuvittele, että asiat todellakin menisivät näin jokaisen kohdalla. Hyvin suuri osa joutuu tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä, koska muutakaan ei ole tarjolla. Osa jopa kieltäytyy tekemästä työtä ollenkaan, koska itselle sopivaksi katsottua työtä ei ole löytynyt.
Sosiaali- ja terveysalalta ei tulevaisuudessa työ lopu vaan tekijät. Alan ihmisistä on jo nyt huutava pula.
asioita katsoo? Joku joutuulukemaan enemmän ja toinen pärjää kuuntelemalla ja oppii silti. Aikoinaan opiskellessani kiinnitin huomioo minun ja kämppikseni opiskelutapoihin. Hän luki ja pänttäsi kokeisiin aina päivätolkulla ja tuntikaupalla kerralla. Minä luin kerran alueen läpi ja se siitä. Silti sain yleensä paremmat numerot. Minä kun muistan paremmin kuuntelemalla ja lukemalla vain kertaan asiat mieleen. kun tunnillaa jaksoi kuunnella se riitti. Toinen sai tehdä töitä saman aasian eteen enemmän. Pätee varmasti tämän päivän opinnoissakin opiskelupaikasta riippumatta. Se, että jonkun ei tarvitse paljon tehdä töitä hyviin numeroihin, ei suinkaan tarkoita että ne numerot irtoaa helpolla. hänen on kenties helpompi sisäistää asiat. Toinen taas pakertaa niska limassa eikä aina siltikään menesty. Me omaksumme asioita kukin omalla tavallaan, kaikki ovat erilaisia oppijoita ja sille emme mahda mitään.
..akateemisena henkilönä osoittavan jonkinmoista sivistyneisyyttä. viestistäsi ei näe korkeaa koulutustasoasi..
Ainoastaan teknologiaosaamisen johtamiseen? Tietämyksesi ylemmistä amk-tutkinnoista on aika alhainen!
Ajattele vielä, jos työnantajat alkavat keskittymään enemmän opetuksen laatuun eikä kukaan enää pysty ratsastamaan vain laitoksen nimellä!! Tämä on varmaan järkytys monille täälläkin meuhkaaville "ylioppilaille" ja "teekkareille".
"jos työnantajat alkavat keskittymään enemmän opetuksen laatuun eikä kukaan enää pysty ratsastamaan vain laitoksen nimellä!! Tämä on varmaan järkytys monille täälläkin meuhkaaville "ylioppilaille" ja "teekkareille"."
Tekstissäni oli kirjoitusvirhe, sanan "järkytyts" tilalla pitäisi lukea "helpotus"
että pomo nauraisi itsensä sairaaksi, jos joku vähemmän-kuin-ylemmän-tiedekorkeakoulututkinnon hankkinut tulisi duunia pyytämään. Tiedot ja taidot eivät riitä. Rinnastelkaa, minkä haluatte.
on diplomi-inssi ja kasvatustieteen maisteri ja se on vaan luikerrellu, sen kummemmin syventymättä...