Hei! Onko kellään kokemuksia vaihtoehtoisesta oppivelvollisuuden suorittamisesta, kuin vain tavanomainen tapa ja jos vaihtoehdosta on kokemuksia, miten se on saatu aikaiseksi
(onko esim. jommankumman vanhemmista oltava opettajakoulutuksen hankkinut henkilö)?
Olen täysin kyllästynyt tapaan, miten omaa, normaalia ala-astetta käyvän lapseni tilannetta mitätöidään eikä olla huomaavinaan (kiusaamista, epäoikeudenmukaisuutta, välinpitämättömyyttä, halveksuntaa, alistamista jne.)!
(onko esim. jommankumman vanhemmista oltava opettajakoulutuksen hankkinut henkilö)?
Olen täysin kyllästynyt tapaan, miten omaa, normaalia ala-astetta käyvän lapseni tilannetta mitätöidään eikä olla huomaavinaan (kiusaamista, epäoikeudenmukaisuutta, välinpitämättömyyttä, halveksuntaa, alistamista jne.)!
Vastaukset 5
Vanhimmat
kotiopetukseen ja käydä vaan koululla vaikka kokeissa.
Suomessa ei ole koulupakkoa mutta oppivelvollisuus pakko kyllä.
tenttinyt peruskoulua muutaman vuoden. Viidenteen luokkaan kävin normaalisti koulua ja viidennen aikana luin kuudennen luokan samalla ja tentin sen vain sitten keväällä. Sama juttu sitten yhdeksännen luokan kanssa, eli tentteihin menin, mutten muuten koulussa käynyt. Ihan saman tasoiset numerot sain sekä koulussa istumalla, että lukemalla aineiston itse kotona. Kukaan ei opettanut, olin vain oma-aloitteinen ja tietysti sillä uhalla, että muuten joutuu kyseiset luokat käymään ihan oikeasti.
Tietysti nuoremman kohdalla täytyy olla joku opettamassa, mutta jo ala-asteen ylemmillä luokilla voi olla valmis (lienee yksilökohtaista) opiskelemaan jopa ilman "opettajaa". Tai ainakin riittää, jos vanhemmat vähän potkii ja auttaa mahdollisissa vaikeissa kohdissa. Ei se peruskoulu nyt niin suunnattoman vaativa juttu ole, ettei siitä selviäisi.
Tarkempi selostus tietenkin tarvittaisiin, että osaisi ottaa kantaa tilanteen vaatimalla tavalla.
En nyt mahdottomana pidä tuota yksityisopetusta, mutta ennen sellaista päätöstä tarvitaan tietoa ja harkintaa. Koulun lopettaminen ja yksityisopetuksen aloittaminen on kuitenkin aika rankkaa koko perheelle. Eikä taida tulla kovin halvaksikaan.
Olen itse opettaja, mutta en näe mitään syytä, etteivätkö vanhemmat voisi opettaa omaa lastaan ilman opettajakoulutustakin. Suosittelisin kuitenkin perehtymään jonkin verran erilaisiin opetusmenetelmiin ihan lapsen edun vuoksi. Perusopetuksen oppimäärä ei ole ihan vähän, vaikka joku tässä ketjussa väittikin peruskoulua helpoksi. Niin vaatimukset kuin arviointikin on muuttunut niistä meidän vanhempien aikaisista koulukokemuksista. Valaistusta asiaan saa vaikkapa tutustumalla opetussuunnitelmaan.
Olisiko kuitenkin syytä selvitellä tilanne siellä koulussa juurta jaksain? Jos sinä olet kyllästynyt, kuten kerrot, niin kannattaako maksattaa sitä turhautumista lapsella? Ja onko todellakin ainoa keino ratkaista ongelma lähteä koko tilanteesta pois? Samat ongelmat saattavat tulla vastaan muuallakin ja toisissa yhteisöissä, eikä elämää voi aina elää vain kääntämällä selkänsä ikäville asioille.
Olisiko sinulla tuttavaopettajia, joiden kanssa voisit keskustella yksityiskohtaisesti tilanteesta?
Se nyt on selvä, että lapsellasi on oikeus tulla kohdelluksi asiallisesti ja kaikenlaiseen - ihan vähäisimpäänkin - kiusaamiseen koulussa on puututtava. Koulun yksi tehtävä on vahvistaa oppilaan itsetuntoa eikä latistaa sitä.
Vedä henkeä ja hae määrätietoisesti oikeutta lapsellesi. Lapsesi ohella myös sinulla on oikeus tulla otetuksi vakavasti.
Onko lähistöllä tai järkevän bussimatkan päässä toista koulua, johon voisitte vaihtaa? Joskus se on hyvä ratkaisu. Tai voisitteko muuttaa muualle asumaan, jolloin koulunvaihto tulee hyvänä lisänä kaupan päälle, eikä lapsen tarvitse välttämättä tietää muuton syistä mitään?
Tiedän, että ehdotukseni eivät ole niistä helpoimmasta päästä. Usein vain mahdottomatkin asiat taipuvat ratkeamaan parhain päin, kun vain jaksaisi katsoa asioita toisesta näkökulmasta. Itse muutimme lasten koulumatkan vuoksi. Pidin koulumatkaa varsin vaarallisena, mutta kaupungin virkamiehet eivät olleet samaa mieltä kanssani. Enpä jäänyt odottelemaan alikulkukäytäviä, jotka parhaimmassakin tapauksessa tulevat siinä vaiheessa, kun lapseni ovat jo ohittaneet kouluiän - jos tulevat ollenkaan. Kalliiksi tuli jokapäiväisen huolen hävittäminen, mutta kun ei sitä lapsen elämää voi rahassa mitata.
Yritä jaksaa. Ihan varmasti tilanne vielä paranee, mutta ei odottamalla. Inhottavia asioita, joihin löytyy ratkaisu. Kysehän ei kuitenkaan ole mielipide- tai makuasiasta vaan oikeudesta opiskella fyysisesti ja henkisesti turvallisessa ympäristössä. Hyvää syksyä ja toivottavasti jouluna jo aurinko paistaa "lumikasaan".
Hei,
ei tarvitse olla opettajakoulutusta, kyseessä on ilmoitusasia, perustiedot ja kai myös jotain linkkejä lisätietoon löytyvät esim:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppivelvollisuus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kotikoulu
Apua voi olla myös tänä syksynä aloittaneesta demokraattisesta koulusta nimeltä Feeniks-koulu, http://www.feeniks-koulu.fi