(*.*)

Kuuden lapsen isä oli ollut työttömänä kuusi kuukautta. Epätoivoissaan hän oli lukenut työpaikkailmoituksia ja yhdessä haettiin työntekijää eläintarhaan.

Mies soitti eläintarhaan ja hänelle kerrottiin, että hänellä voisi olla työpaikka, mutta hänen pitäisi mennä haastatteluun.

Seuraavana päivänä mies meni haastatteluun, mutta ensin hänelle kerrottiin hänen olevan mahdollinen työntekijä ja hänen oli kohotettava kätensä ja vannottava, että haastattelun jatko oli pysyttävä luottamuksellisena sai hän työpaikan tai ei.

Haluttomasti mies vannoi valan ja kysyi: "Mikä tämä työ oikein oli ja mikä tarkoitus tällä valalla oikein oli."

Eläintarhan johtaja tiedusteli mieheltä: "Mikä teidän mielestä mahtoi olla eläintarhan päävetonaula?"

Epäröimättä mies vastasi: "Kaikki sen tietävät, että suuri Gorilla!"

"Tuota", sanoi eläntarhan johtaja, "tämä on se osa, jota te ette voi levittää, koska me voisimme menettää bisneksemme.

Gorilla kuoli ja meidän täytyy pitää se salassa pukemalla Gorillan nahka jonkun sellaisen päälle, joka osaa matkia Gorillaa, kunnes uusi Gorilla saapuu kolmen kuukauden päästä."

"Se olen minä", sanoi mies, "pystyn siihen! Olin voimistelijana lukio ja korkeakouluaikoina."

Eläintarhan johtaja kehoitti miestä esiintymiiskokeeseen esittämään Gorillaa. Mies kyyristyi ja alkoi juosta, hyppiä ja pyöri ympäri huonetta ja matkien Gorillan eleitä ja ääniä.

"Vau! Te olette todella hyvä", sanoi johtaja ja antoi välittömästi miehelle työn.

Seuraavana päivänä mies pukeutui Gorillan nahkaan, meni häkkiin ja oli nopeasti varsinainen hitti.

Kaikki kuulivat, kuinka Gorilla esiintyi ja tulivat eläintarhaan katsomaan häntä. Ihmisjoukko kasvoi koko ajan ja aika kului ja lehden etusivulla kehuttiin Gorillaa.

Suunnilleen kaksi kuukautta ennenkuin uuden Gorillan piti saapua, häkin edessä oli suunnilleen 500 ihmistä ja hän oli varsinainen puheenaihe.

Hän oli heittänyt kuperkeikkaa, hyppinyt ja keinunut kaikkialla, kunnes äkkiä kesken keinumisen köysi napsahti poikki ja heitti hänet leijonan häkkiin. Hän pyörähti muutaman kerran ja tuli ristikoiden luokse ja kääntyi ympäri löytääkseen itsensä keskeltä eläinten kuninkaan häkkiä.

Leijona makasi keskellä häkkiä pää käpälän päällä. Mies tiesi heti olevansa pulassa, jolloin hän ryhtyi huutamaan kuin Gorilla ja ryhtyi juoksemaan edestakaisin ristikoitten välillä toivoen jonkun pelastavan hänet tästä tilanteesta. Kukaan ei liikkunut.

Kun mies katsoi uudelleen, hän huomasi leijonan hiipivän lähemmäksi häntä. Leijona murahteli ja lipoi huuliaan. Sillä hetkellä mies päätti, että hänen perheensä oli paljon tärkeämpi, kuin lupauksensa eläintarhan johtajalle.


Hän katsoi ylös ja ryhtyi huutamaan. "Apua! Apua! En ole oikeasti Gorilla. Olen ihminen. Auttakaa minut pois täältä."

Leijona katsoi häntä ja kuiskasi lujaa: "Suu kiinni hölmö, tai saamme molemmat potkut!"