Näkijöille

Mahtaako edes valonkajoa olla näkyvillä? Työ loppui yllättäen ja työnantajan kanssa on erimielisyyttä lopputilin maksamisesta. Velkaa on lähes 40.000 euroa ja tilillä alle 20 euroa. Eikä tietoa, koska rahaa olisi tulossa mistään päin. Onneksi kuluvan kuukauden vuokran sain maksettua, etten lennä pellolle asunnosta. Pitkään olen tarponut yksin vailla hyvää tai edes tyydyttävää ihmissuhdetta. Rinnallani on viivähtänyt useampikin kulkija, jotka ovat jättäneet jälkeensä haikeuden, joskus jopa katkeruuden. Yritän suhtautua valoisasti edessäni oleviin huimiin mahdollisuuksiin, onko niitä? Positiivinen ajattelu ei maksa velkoja, vuokraa tai täytä jääkaappia. Mistä entisen elämän töppäyksestä maksan näin kovaa hintaa? Koska helpottaa? Saanko uuden työpaikan kenties toiselta paikkakunnalta vai kannattaako jäädä nykyiselle asuinpaikalle? Onko onni nurkan takana? Kiitän sydämestäni rehellisistä vastauksista.
1166
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Hei,
Ota välittömästi yhteys sosiaalitoimistoon toimeentulotukihakemuksen tekoa varten. Saat sieltä ensiapua, muista painottaa että avuntarpeesi on akuutti, heillä on velvollisuus auttaa vuokranmaksussa ja toimeentulossa ja sinulla on oikeus ko. apuun, koska olet hätätilanteessa ja työnantajan kanssa erimielisyyttä lopputilin maksamisesta.
Työnvälitystoimistoon sitten vaan reippaasti työnhaku vetämään, sieltä kyllä ennen pitkää puuhaa löytyy.Mainitse siellä että olet valmis muuttamaan työn perässä jos tarve vaatii.
Tilanteesi tulee selkeentymään kun saat nämä perusasiat kuntoon.
Ja rinnallesi löytää kyllä vielä se ihminen joka siinä pysyy sitten tosi pitkään.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Toivoton kirjoitti:

Mahtaako edes valonkajoa olla näkyvillä? Työ loppui yllättäen ja työnantajan kanssa on erimielisyyttä lopputilin maksamisesta. Velkaa on lähes 40.000 euroa ja tilillä alle 20 euroa. Eikä tietoa, koska rahaa olisi tulossa mistään päin. Onneksi kuluvan kuukauden vuokran sain maksettua, etten lennä pellolle asunnosta. Pitkään olen tarponut yksin vailla hyvää tai edes tyydyttävää ihmissuhdetta. Rinnallani on viivähtänyt useampikin kulkija, jotka ovat jättäneet jälkeensä haikeuden, joskus jopa katkeruuden. Yritän suhtautua valoisasti edessäni oleviin huimiin mahdollisuuksiin, onko niitä? Positiivinen ajattelu ei maksa velkoja, vuokraa tai täytä jääkaappia. Mistä entisen elämän töppäyksestä maksan näin kovaa hintaa? Koska helpottaa? Saanko uuden työpaikan kenties toiselta paikkakunnalta vai kannattaako jäädä nykyiselle asuinpaikalle? Onko onni nurkan takana? Kiitän sydämestäni rehellisistä vastauksista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu