ostin tänään siirrettävän vikavirtasuojan, jonka pystyy liittämään suoraan pistokkeeseen. laitoin vvs:n pistokkeeseen, kokeilin testi painiketta ja vikavirta laukesi heti, no sitten seuraavaksi sukotesteri kiinni ja vikavirtatestipainiketta kokeilemaan ja mitään ei tapahtunut! ohjekirjasta luettuani huomasin tekstin jossa kehotetaan varmistamaan että vvs on oikeinpäin pistorasiassa! seuraavaksi vvs toisinpäin pistorasiaan ja testaus, vikavirta laukesi heti. kuinka on mahdollista että laitetta yleensä myydään kun sen toimintaa ei voi varmistaa kuin testerillä kun ethän voi mitenkään tietää milloinka vvs on oikeinpäin pistorasiassa. ajattelin ilmoittaa tukesille kyseisen laitteen.
onko muilla osunut samanlaisia vikavirtasuojia kohdalle?
onko muilla osunut samanlaisia vikavirtasuojia kohdalle?
Vastaukset 6
Vanhimmat
että mihin sinä sitä testeriä tarttet?
Ihan sitä testinappulaa painelemallahan asia selviää...
sentään! Näitä pöpejä kyllä riittää!!! Jos ei oo parempaa sanottavaa, niin IM!!!!!
niin eli siinä sukotesterissä on samassa vikavirtasuojan koeistuspaineke millä voi kokeilla että laukeaako vikavirtasuojakytkin vikatilanteessa. ja tästä painikkeesta ei tämä ostettu vikavirtasuoja toiminut kuin yhdessä asennossa, eli kun sen pyöräytti ympäri niin ei toiminut.
selostus alussa, mutta kerrataan: Pistorasiaan liitettävä erillinen vikavirtasuojakytkin toimii varmasti omasta testipainikeestaan kummin päin hyvänsä?
Jos käytät sukotesterinä esim. Testavit Schukia, niin sen oikea toiminta perustuukin juuri oikeaan kytkentään. Tuon testerin tarkoitus on nimenomaan tarkistaa, että kaikki on kunnossa, myös napaisuus. Siksi sen testipainike ei välttämättä laukaise vikavirtasuojakytkintä muutoin kuin oikeassa asennossa.
Kun sukon vaihe on oikeaoppisesti oikealla ja Testavit laitetaan sukoon metallinasta ylöspäin, tulee kaikkien kolmen merkkivalon (3,4 ja 5) palaa vaaka-asennossa. Sukon oikea kytkentä paljastuu kuitenkin vasta testinastaa koskettamalla (saattaa olla monelle sähkömiehellekin yllätys?), jolloin merkkivalon tulee syttyä. Jos merkkivalo EI syty, on suojamaadoitusliuska jännitteinen ja kyseessä on välitön hengenvaara.
Kun oikea kytkentä on ensin todettu, voidaan sen jälkeen testipainiketta painamalla (lamppu 2 syttyy) laukaista enintään 30 mA vikavirtasuojakytkin. Jos testipainiketta painamalla kuitenkin samalla lamppu 4 sammuu, on suojajohtimen vastus liian iso, vaikka vikavirtasuojakytkin laukeaisikin.
Kuten huomaat, ei edes yksinkertaisen sukotesterin käyttö ole helppoa maallikolle ja siksi kytkentöjen oikeellisuus tuleekin aina tarkistuttaa ammattilaisella.
Onnistuin saamaan muutaman vuosi sitten testerin, jonka 30 mA koestin toimi epämääräisesti. Vihreä paloi välillä himmeästi ja välillä kirkkaasti. Eli sisällä oli huono liitos. Vaihtoivat takuuna, vaikka oli vuosikausia vanha vehje. Nyt pelittää.
Pistorasiaan liitettävä erillinen vikavirtasuojakytkin toimii varmasti omasta testipainikeestaan kummin päin hyvänsä?
- juuri näin tapahtuu.
vvs liitetään pistorasiaan ja kuitataan päälle reset painikkeesta.
Jos käytät sukotesterinä esim. Testavit Schukia, niin sen oikea toiminta perustuukin juuri oikeaan kytkentään. Tuon testerin tarkoitus on nimenomaan tarkistaa, että kaikki on kunnossa, myös napaisuus. Siksi sen testipainike ei välttämättä laukaise vikavirtasuojakytkintä muutoin kuin oikeassa asennossa.
-käytössä ei ole testavit schukotesteri vaan finnparttiasta hankittu Beha unitest.
luettelo 19, sivu 215, SUKOTEST2.
Kun sukon vaihe on oikeaoppisesti oikealla ja Testavit laitetaan sukoon metallinasta ylöspäin, tulee kaikkien kolmen merkkivalon (3,4 ja 5) palaa vaaka-asennossa. Sukon oikea kytkentä paljastuu kuitenkin vasta testinastaa koskettamalla (saattaa olla monelle sähkömiehellekin yllätys?), jolloin merkkivalon tulee syttyä. Jos merkkivalo EI syty, on suojamaadoitusliuska jännitteinen ja kyseessä on välitön hengenvaara.
-behassa myös sama periaate, ainoastaan merkkivalojen toiminta eroaa, myös metallinasta löytyy, jota painamalla laitteen näyttöön ilmestyy huutomerkki kolmion sisällä, joka tarkoittaa suojajohtimen olevan jännitteellinen.
Kun oikea kytkentä on ensin todettu, voidaan sen jälkeen testipainiketta painamalla (lamppu 2 syttyy) laukaista enintään 30 mA vikavirtasuojakytkin. Jos testipainiketta painamalla kuitenkin samalla lamppu 4 sammuu, on suojajohtimen vastus liian iso, vaikka vikavirtasuojakytkin laukeaisikin.
- behaan syttyy myös merkkivalo merkiksi että vikavirtatesti voidaan suorittaa.
Kuten huomaat, ei edes yksinkertaisen sukotesterin käyttö ole helppoa maallikolle ja siksi kytkentöjen oikeellisuus tuleekin aina tarkistuttaa ammattilaisella.
- en huomaa mitään muutakuin kyseisen vikavirtasuojan olevan käyttökelvoton, koska nimenomaan sen suomenkielisissä käyttöohjeissa kehoitetaan varmistumaan että laite on oikeinpäin pistorasiassa ja tätä ei maallikko, mitä minä taas en ole, voi millään varmistaa. kuinka tällaisia laitteita pystyy pääsemään markkinoille??
laiteen merkki on OPAL, tuotenumero on E124063 ja tyyppi on EMP200S.
täsmälleen samannäköinen laite löytyy finnparttian luettelosta numero 19, sivulta 58, SUOJA P1R.
Otin uudestaan vermeet esille ja testailin lisää ja niinhän se on että tuo schukotesteri ilmoittaa olevansa valmis testaukseen ainoastaan ollessaan oikeinpäin pistokkeessa ja siksi tämä siirrettävä vikavirtasuoja ei lauennut kuin yhdessä asennossa. eli oma huolimattomuus oli syynä tähän.
ainoaksi ihmettelyn aiheeksi jäi tämä ohjekirjanen ja myös paketissakin näyttää tuo samainen teksti näkyvän.
kiitos kaikille taas kerran. mitä tästä opimme - emme mitään.