Kyllä se kaverit niin vaan on, että ylempi amk-tutkinnon omaava henkilö tulee viemään työpaikat nenämme edestä.. Aivan turhaa on tuo akateemisuuden hokeminen.. olen sen jo ymmärtänyt.. Työnantajat arvostavat tehokasta ja hyvää työntekijää, eikä ilman työkokemusta olevaa akateemista änkyttävää nörttiä.. :/ (suurin osa luokkatovereistani on nim. juuri tällaisia)
Opiskelen tällä hetkellä Ekonomiksi Turun kauppakorkeakoulussa.. 3. vuosi menossa.. ja voin sanoa että että... tämä opetustyyli joka täällä on, on jotain aivan käsittämätöntä.. Niin paljon sellaisia aineita joilla kertakaikkiaan ei tee mitään! Hyvä Jumala! Tuleeko meistä kaikista tutkijoita?!Teoriaa... teoriaa.. ja teoriaa.. Jos olisin vielä siinä lukiolais iässä... valitsisin opiskelupaikkani toisin..
..en voi muuta kuin onnitella noita AMK-laisia..
t. todellisuuteen herännyt
Opiskelen tällä hetkellä Ekonomiksi Turun kauppakorkeakoulussa.. 3. vuosi menossa.. ja voin sanoa että että... tämä opetustyyli joka täällä on, on jotain aivan käsittämätöntä.. Niin paljon sellaisia aineita joilla kertakaikkiaan ei tee mitään! Hyvä Jumala! Tuleeko meistä kaikista tutkijoita?!Teoriaa... teoriaa.. ja teoriaa.. Jos olisin vielä siinä lukiolais iässä... valitsisin opiskelupaikkani toisin..
..en voi muuta kuin onnitella noita AMK-laisia..
t. todellisuuteen herännyt
Vastaukset 22
Vanhimmat
"Teoriaa... teoriaa.. ja teoriaa.."
Juuri tämän takia on olemassa akateeminen koulutus. Yliopistossa asiat käsitellään aina tieteen kautta.
Jos sellainen ei kiinnosta, kannattaa mennä AMK:hon. Molemmista valmistuu varmasti pätevää työvoimaa, vaikka opintosisällöt ovat erilaiset.
Yksinkertaisesti, toisille sopii toisenlainen koulutus, toisille taas toisenlainen. yliopisto antaa tosin mahdollisuudet vieläkin korkeampiin tutkintoihin (lisensiaatit, tohtorit), mutta jos äärimmäisen teoreettispainotteinen opiskelu ei tässäkään vaiheessa kiinnosta, ei se varmasti sinua tulevaisuudessakaan tulisi kiinnostamaan.
Vaan siinä, että sinulla ei ole lahjoja.
Amikset eivät ikinä tule viemään ainuttakaan työpaikkaa akateemisesti koulutetulta.
...heidän työpaikkojansa, mutta ohittavat monet akateemiset jo hakuvaiheessa.
Puhelinmyyntifirman työnhaussa siis.
amnk-jatkotutkinnon suorittaneet toki ovat pätevämpiä kuin pelkän amis-tutkinnon suorittaneet, mutta akateemiswten kanssa he tuskin kilpailevat. Ammatillinen tutkinto on ammatillinen tutkinto, se tähtää eri tehtäviin kuin tieteellinen koulutus.
Ei pelota.
Ja sitten: hyvin ja myös oikein kirjoittamaan opetellut ammattikorkeakoululainen saattaa hyvinkin viedä juuri SINULTA sen duunipaikan. Oikeinkirjoitus- ja tyyliopas mukaan seuraavalle turhalle luennolle - on sitten jotain tekemistä ja saatat kehittää ekonomillekin välttämättömiä taitoja. Edes vähäsen.
3. vuosi menossa, ja silti luet aineita, joilla ei mielestäsi tee mitään? Taidat olla aika toivoton tapaus, tuossa vaiheessa nimittäin pitäisi olla jo lukemassa aineita kiinnostuksensa mukaan. Olethan (kai?) kouluun kuitenkin joskus hakenut, joten ilmeisesti jokin alue kaupallisessa koulutuksessa on kiinnostanut.
Luultavasti alkuperäinen kirjoittaja ei edes ole TuKKK:ssa kirjoilla, ja yrittää vain provosoida viestillään. Täytyy myöntää, etten ole vielä koulumme käytävillä törmännyt henkilöön, joka käyttää kirjoitusasua "lukiolais iässä".
Tiedekorkeakoulussa opetus on teoreettisempaa, ammattikorkeakoulussa käytännönläheisempää. On se kumma jos sä et tätä asiaa tajunnut kun jatko-opiskelujas suunnittelit.
Millaista on mielestäs käytännönläheinen kauppatieteiden opiskelu ? Kyllä ainakin itse opiskellessani tuli tehtyä kaikenlaisia harjoituksia ja käytännöllisiä alaan perehdyttäviä tutkimuksia. Kyllähän varsin hyvin on tiedossa ammattikorkeakoulun ja tiedekorkeakoulun suuri ero, alasta riippumatta.
Mä en kuitenkaan millään tavalla aliarvosta ammattikorkeassa opiskelevia, joillekin se vain sopii paremmin.
Joku tossa taisikin jo sanoa, että tämä on pelkkä provo. Siltä se kyllä vaikuttaa.
Pitkästä aikaa tulin tänne ja olisihan se pitänyt arvata, että AMK-avaajat ne yhä jaksaa...:)
Mutta asiapuolelta tuohon kommenttiisi, syystä tai toisesta kauppatieteiden opiskelijat valmistuttuaan kritisoivat opetusta siitä, ettei kytkentöjä käytäntöön ole tarpeeksi. Tämä siis SEFEn palautteita seuraten.
Onko kyseessä sitten "väärä" opiskelupaikan valinta vai yksinkertaisesti leipiintyminen viimeisten vuosien kirjatenttivuoreen? En tiedä. Jossain määrin opiskelijoilla on ehkä epärealistisia odotuksia koulutuksen suhteen. Mitä käytäntöön sovellettavaa esim. lukio opettaa? Sama linja jatkuu yliopistoissa joitakin poikkeuksia lukuunottamatta (ml. lääkis).
Itse uskon tähän: mitä enemmän ihmisiä tuupataan ylikoulutusputkeen väkisin, sitä enemmän koulutus ja työelämä etääntyvät toisistaan. Väitteen pitävyyttä kannattaisi ehdottomasti tutkia.
Nyt kun valtiovarainministeri siirtyi opetusministeriksi, olisi paikallaan leikata oikein kunnolla ;) Mutta ei henkilökunnasta, vaan opiskelijoista.
Mun ei ainakaan tarvii ylempien ammattikoulututkintojen kanssa kilpailla.
Niin katsos, lääkäri ei ole edes kunnon akateeminen tutkinto, joten et voi verrata itseäsi senpuoleen AMK.laisiin kuin akateemisiinkaan. Kannattaisiko medisiinarin mennä muualle lässyttämään
Joo, just semmottinii. Vai että oikein TuKKK:ssa kirjoilla? Rohkenen epäillä.
Don't feed the trolls.
On muuten kielioppi ja oikea termistö tässä keskustelussa hieman hakusessa (esim. Amis = ammattikoulu). Näin typerään väittelyyn ei kannattaisi edes ottaa osaa...
eikös ne ole sama asia nykyään?
Jo jonkin aikaa työelämässä olleena ja työntekijöitä palkanneena voisin sanoa seuraavaa. Tiedekorkeakoulusta tulleiden kohdalla usein ongelmana on se, että haetaan päällikkötason tehtäviä kutakuinkin suoraan koulunpenkiltä ilman minkäänlaista esimieskokemusta ja palkkavaatimus on useinkin hyvin huikea. Sama pätee kyllä joihinkin ammattikorkeakoululaisiinkin.
Ihan vinkkinä sellainen, että älkää hakeko heti päällikköhommiin, koska päälliköllä on oltava esimieskokemusta, jota ei pystytä opettamaan. Laskekaa vaatimustasoanne, niin jo muutaman vuoden päästä on mahdollista nousta korkeammalle.
ja mistä sen kokemuksen sitten saa jos ei kyseisiin hommiin saa hakeutua?
Ja tiedoksesi, kokemusta ei ehkä voi opettaa, mutta tutkimusten mukaan vain 17% ylipäätänsä oppimisesta tapahtuu työssä ja loput 83% on saatu koulun penkiltä.
Ongelmanahan Suomessa juuri on se, että nykyiset pomot eivät ole saaneet riittävästi johtajakoulutusta vaan perustavat työnsä nimenomaan kokemukseen. Nyt on tulossa uusi sukupolvi (sekä AMK että Yo), jolla on sitä koulutusta ja tottakai he hakevat suoraan pomon hommiin! Katsotaan kymmenen vuoden päästä kumpi on paremmin onnistunut hommissaan; se joka harjoittelee johtamisoppejaan käytännössä vai se joka tekee kantapään kautta kaikki virheet kun ei tiedä edes teoriassa miten olisi parasta toimia?
Vaikea uskoa tuohon prosenttijakaumaan.
Itselläni on töissä (teknillisellä alalla) sekä insinöörejä (AMK), maistereita (FM, KTM), että diplomi-insinöörejä. En ole havainnut merkittäviä eroja koulutustaustassa ja osaamisessa. Insinöörit (sis. DI:t) tosin yleensä teknisessä osaamisessa ja ongelmanratkaisutaidoissaan hakkaavat maisterit. Toki poikkeuksia aina esiintyy.
Karkeasti voisi sanoa että viiden vuoden jälkeen koulutustaustalla ei ole enää edes merkitystä. Kukaan ei enää muista onko sinulla AMK- vai yliopistotutkinto (tai edes onko se gradu jäänyt jopa tekemättä) jos työt sujuvat. Myös mahdolliset palkkaerot tasoittuvat alkuvuosien jälkeen.
Muiden alojen osalta en asiaa pysty kommentoimaan AMK:n ja yliopistotason koulutusten eroja. Eikä se tietysti ole edes järkevää jos ei kilpailla samoista työpaikoista.
Lisäksi on muistettava että AMK-tutkinnoista insinööri on muita laajempi, eli 160 opintoviikkoa.
kätilöillä on muuten 180 opintoviikkoa...no niistä prosenteista, voit aina varmistaa asian Turun yliopiston vararehtorilta, joka siihen tutkimukseenkin oli osallisena. Sitäpaitsi kannattaisi katsoa mihin kysymykseen vastasin ennenkuin vääristää koko jutun.
Prosenteissa EI käy ilmi onko kyseessä AMK vai yliopisto-koulutus, vaan pointtina on että työelämässä ei opi uusia asioita kuin 17%.n verran ja loput tulee koulunpenkiltä. Siis työkokemus esimiehenä olemisesta ei välttämättä ole arvokkaampaa kuin koulunpenkiltä hommattu johtajakoulutus, niinkuin siinä tekstissä väitettiin johon vastasin.
"Prosenteissa EI käy ilmi onko kyseessä AMK vai yliopisto-koulutus, vaan pointtina on että työelämässä ei opi uusia asioita kuin 17%.n verran ja loput tulee koulunpenkiltä."
Tähän nimenomaan mielestäni vastasinkin.
Voihan olla että joillain aloilla suhde näin onkin, mutta ainakin teknillisellä alalla on vaikea tähän jakaumaan uskoa. Uutta asiaa on pakko työssään opiskella nopeaa tahtia. Koulunpenkillä opitaan perusteet työelämälle. Uutta on silti jatkuvasti opiskeltava. Aivan sama onko se pohja AMK:sta vai yliopistosta. Kukaan ei ole oikeasti valmis valmistuessaan.
Esimiesasemaan ei voi ainakaan meidän alallamme tulla koulunpenkiltä.
Enkä myöskään väittänyt insinööritutkinnon olevan ainoa AMK-tutkinto johon vaaditaan 160 opintoviikkoa. Sitäpaitsi onhan yliopistotutkinnoissakin eroja, mm. DI ja psykologi ovat 180ov laajuisia. Lääkäri taitaa olla vielä enemmän?
Teknisellä alalla pidän kiistaa AMK:n ja yliopistojen välillä lähinnä naurettavana. DI-koulutuksen arvostuksen nostan korkeammalle kuin FM:n tai (AMK)insinöörin. Muutoin pärstäkerroin vaikuttaa koulutustaustaa huomattavasti enemmän.
Toisilla aloilla taas yliopistotutkinnon ja AMK-tutkinnon välillä lienee valovuosien ero. Näin on tietääkseni ainakin sosiaalialalla(?).
Mitenkäs sitä esimieskokemusta saa ellei päällikkötehtävistä?
Ei silti, suoraan koulunpenkiltä kannattaisi kyllä tehdä ensin vähän suorittavaa työtäkin ensin. Nykyään on myös paljon henkilöitä päällikkönimikkeellä mutta alaisia ei ole yhtään.
työelämässä oppimisella tarkoitetaan fyysisesti siellä työpisteessä opittavia asioita ja koulunpenkillä taas esimerkiksi myös sitä ns. työpaikkakoulutusta, joka usein tilataan ulkopuolisilta (juuri AMK, Yo, yksityinen konsultti yms).
Sanoit ettei kukaan oikeasti ole valmis valmistuessaan, olet oikeassa, mutta nykyisen elinikäisen oppimisen aikana ei kukaan ole koskaan valmis ja osaa kaikkea, ei edes 20 vuotta alallaan ollut. Jatkuvasti tulee uutta tietoa ja jo yksistään tekniikka kehittyy niin huimaa vauhtia ettei kukaan pysy ajantasalla ilman jatkuvaa kouluttautumista.
Ihan mielenkiinnosta, mistä teille sitten tullaan esimiestehtäviin? Mikä on koulutus ja työkokemus (siis lähinnä kysyn tätä siksi, että sanoit ettei pomoksi heti pääse, siis mistä sen kokemuksen sitten käytännössä saa?)?
Näinhän se asia nimenomaan on. Näitä palstoja lukiessa (ja monesti ihmisiä haastatellesakin) vaan tulee usein se kuva että opiskelija kuvittelee valmistuessaan olevansa heti valmis ties minkälaisiin tehtäviin.
Asiantuntijatehtävistähän esimiestehtäviin tietysti noustaan. Koulutustaustana yleisimmin insinööri, FM tai DI. Ja kuten sanoin, ei koulutustausta ole niinkään ratkaiseva, vaan henkilön kyvykkyys ja sosiaaliset taidot. Kyllä johtajatyypit karsiutuvat sieltä massan seasta. Kokemusta jonkinlaisista johtamistehtävistä voi saada erilaisista projektipäällikkötyyppisistä tehtävistä. Varsinaista koulutusta esimiestehtäviin tarjotaan sitten firman puolesta.
Toisiahan ei esimiesasema edes kiinnosta, vaan uraa voi luoda myös syventymällä teknologiaan.