...yhden valvotun yön jälkimainingeissa ajattelin sittenkin, vielä kerran, lähestyä sinua. Aioin kuunnella sydäntä enemmän kuin järkeä. Mutta kun näin sut, tunsin itseni aivan hölmöksi - oot niin puoleensa vetävä mies, miten voin edes kuvitella, että sulla olis tunteita mua, tavallista taapertajaa kohtaan? Ja että oot varmaan ihan tyytyväinen nykytilanteeseesi. On tainnut mulla vaan mielikuvitus laukata koko ajan.
Ja kun kävin jotain asiaa sulle sanomassa, olit niin varautuneen oloinen, kuin olisit pelännyt, että sanon jotain tyhmää taas. Kuvittelin mielessäni, minkälainen ilme kasvoillesi nousisi, jos kysyisin kysymykseni, ja totesin, etten ehkä nyt kestäisi, jos se olisi tympääntynyt tai huvittunut. Vastauksestasi puhumattakaan. Myöhemmin tulit onneksi juttelemaan ja olit vähän taas sen oloinen kuin sittenkin olisi jotain... Ja ne katseet...?!? [Toivoo ja luulee muttei uskalla uskoa]
Mutta niin taas oli lähdettävä viikonlopuksi näihin raastaviin ja kuluttaviin kuvioihin yhtä epävarmana kuin ennenkin. Ehkä tään järjettömän kestoroihun lisäksi vielä pieni toivon hippunenkin sydämessä? Jospa se hullunrohkeus vielä löytyy??? Jos hiukan rohkaisisit lisää, ehkä minulta. Vaikka ihanaa olisi, jos sinulta... Josko meistä vielä jotain tulisi, mahdottomasta mahdollista? Edes tilaisuus ottaa selvää?
Ja kun kävin jotain asiaa sulle sanomassa, olit niin varautuneen oloinen, kuin olisit pelännyt, että sanon jotain tyhmää taas. Kuvittelin mielessäni, minkälainen ilme kasvoillesi nousisi, jos kysyisin kysymykseni, ja totesin, etten ehkä nyt kestäisi, jos se olisi tympääntynyt tai huvittunut. Vastauksestasi puhumattakaan. Myöhemmin tulit onneksi juttelemaan ja olit vähän taas sen oloinen kuin sittenkin olisi jotain... Ja ne katseet...?!? [Toivoo ja luulee muttei uskalla uskoa]
Mutta niin taas oli lähdettävä viikonlopuksi näihin raastaviin ja kuluttaviin kuvioihin yhtä epävarmana kuin ennenkin. Ehkä tään järjettömän kestoroihun lisäksi vielä pieni toivon hippunenkin sydämessä? Jospa se hullunrohkeus vielä löytyy??? Jos hiukan rohkaisisit lisää, ehkä minulta. Vaikka ihanaa olisi, jos sinulta... Josko meistä vielä jotain tulisi, mahdottomasta mahdollista? Edes tilaisuus ottaa selvää?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voisitkohan olla...? No, jos olet hän, niin tiedoksesi: olen kyllä ollutkin varuillani ja ehkä torjuvakin, sillä ei ole oikein varaa sotkea kuvioita, tiedät mitä tarkoitan. Olet kyllä tosi suloinen (turhan vaatimaton olet!), ja lämmin ihminen, ja kyllä miestä polttelee, mutta mutta... En voi sitoutua mihinkään, ymmärrät kai? Otetaan vain ihan rauhallisesti, niin kuin sovittiin, jooko? Ehkä vielä joskus on ajat paremmat...
Minullekohan kirjoittelit? Kuulostaisi tutulta... rauhallisesti vaan, elämästä nautiskellen, tottakai... ei ongelmia.