Hei kaikki haavelijat, kuumeilijat ja jännääjät!
Jo pitemmän aikaa olen palstaa seuraillut ja joskus omia juttujanikin kirjoitellut milloin milläkin nimimerkillä. Nyt päätin kuitenkin ilmoittautua oikein virallisesti.
Eli pikkukakkosta kuumeilen ja ensimmäiset pettymyksen itkut itkin vuosi sitten syyskuussa. Viimeiset puoli vuotta ollaan aktiivisemmin yritetty, ilman tärppiä.
Nyt on menossa kp 1, eli täti muistutti itsestään tänään ja uusi yritys alkaa. Tämä ensimmäinen päivä on aina pahin, sitten alkaa helpottaa. Nyt alkaa kyllä olla jo niin turta olo, että itkukaan ei ole niin herkässä kuin pari kiertoa sitten. Ja toisaalta eihän vuosikaan vielä pitkä aika ole, vaikka tottakai se omalla kohdalla aina tuntuu pitkältä.
Minulla on lisähuolena vauvakuumeen lisäksi se, että jos/kun tulen raskaaksi, joudun tarkkaan kontrolliin. Edellinen raskauteni päättyi kiireelliseen sektioon ja terveyssyistä lekurit eivät kovin lämpimästi suosittele minulle toista raskautta. Nyt kun kuitenkin vuosien miettimisen jälkeen olemme päättäneet riskin ottaa, mahdollinen raskausaika pelottaa jo etukäteen. Kun on jo yksi lapsi, asioita ajattelee niin eri kantilta.
Tässä minun tarinani. Vierailen palstalla varmaan jatkossa ahkerammin, joten vaihdetaanhan kuulumisia ja plussaonnea kovasti meille kaikille!
Jo pitemmän aikaa olen palstaa seuraillut ja joskus omia juttujanikin kirjoitellut milloin milläkin nimimerkillä. Nyt päätin kuitenkin ilmoittautua oikein virallisesti.
Eli pikkukakkosta kuumeilen ja ensimmäiset pettymyksen itkut itkin vuosi sitten syyskuussa. Viimeiset puoli vuotta ollaan aktiivisemmin yritetty, ilman tärppiä.
Nyt on menossa kp 1, eli täti muistutti itsestään tänään ja uusi yritys alkaa. Tämä ensimmäinen päivä on aina pahin, sitten alkaa helpottaa. Nyt alkaa kyllä olla jo niin turta olo, että itkukaan ei ole niin herkässä kuin pari kiertoa sitten. Ja toisaalta eihän vuosikaan vielä pitkä aika ole, vaikka tottakai se omalla kohdalla aina tuntuu pitkältä.
Minulla on lisähuolena vauvakuumeen lisäksi se, että jos/kun tulen raskaaksi, joudun tarkkaan kontrolliin. Edellinen raskauteni päättyi kiireelliseen sektioon ja terveyssyistä lekurit eivät kovin lämpimästi suosittele minulle toista raskautta. Nyt kun kuitenkin vuosien miettimisen jälkeen olemme päättäneet riskin ottaa, mahdollinen raskausaika pelottaa jo etukäteen. Kun on jo yksi lapsi, asioita ajattelee niin eri kantilta.
Tässä minun tarinani. Vierailen palstalla varmaan jatkossa ahkerammin, joten vaihdetaanhan kuulumisia ja plussaonnea kovasti meille kaikille!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.