kalja

että kuinka suurista määristä on kyse? Jos ei kovin suurista, en sanoisi sinua alkoholistiksi kun juot vain viikonloppuisin.. jos juominen leviää viikollekkin niin sitten olisin huolissani. Mikä sinua painaa, miksi juot? Yritä korjata se asia. Lähde lomalle vaikka yksin, lyhyellekkin, ota lomaa perheestä. Itse en juo kun noin.3 kertaa vuodessa, ihme etten ole siihen retkahtanut kun mieli on maassa usein, stressi hirveä yms. Kerrohan lisää tilanteestasi niin eiköhän keksitä jotain sinulle.

Itse olen yh, juon joka päivä mäyriksen tai kaksi. Ei ole sossu puuttunut asiaan, sieltä haen rahaakin ja aina kännissä.
Riippuu siitä missäpäin asuu, hervanta on sellainen paikka että täällä juo jokainen yh. Ei taida sossun resurssit riittää kaikkien huostaanottoon.
Yleensä kyllä eri viranomaiset helposti ilmoittavat sossuun jos lapsiperheen vanhemmat juovat, siksi tiedän useita yh-äitejä, jotka juovat salaa etteivät joudu sossun kanssa tekemisiin.

Se kesällä paheni sit niin, et piti välillä juoda viikollakin. Sit otin itteeni niskasta kiinni ja tilasin ajan a-klinikalle. Ei ne sieltä sossuun ilmota jos ne näkee ihmisestä että kyllä se silti lapsensa hoitaa. Mä aloin syömään antabusta, kun mulla oli se ongelma et aina piti juoda niin paljon. Nyt olen ollut kuukauden raittiina, tuntuu tosi hyvälle, nukun yöt tosi sikeesti ja aamulla on ihana herätä uuteen aamuun. Lapset on paljon onnellisempia, mies kehuu kuin oon kaunistunu, se kauhee pöhötys on häipyny. Seksielämäkin kukoistaa taas.
Kyllä suosittelen että meet a-klnikalle, siellä ostataan auttaa. Mä kun olin ekan kerran käyny siellä, niin tuli ihan mielettömän vapautunu olo, teki mieli kertoo kaikille, et hei hieno homma, mut itse asiassa tästä tietää vaan muutama ihminen. Haluatko kirjotella mun kanssa, miten me voitais vaihtaa s-posti osotteita?

ja se ajautui pikkuhiljaa siihen että viikollakin otin kunnes aloin joka ilta ottamaan vähintään 6 kpl ½ litran siideriä ja pari kaljaa päälle.
Tätä kesti kaksi vuotta tätä jokapäiväistä juomista,olin aivan loppu,rukoilin jo apua mutta ei vaan saanut itseään irti.Avioeron jälkeen vielä join pari kuukautta kunnes sitten tapasin alkoholistimiehen joka halusi kuiville.
Menimme yhdessä A-klinikalle ja mies sai antabukset ja minä sinnittelin ilman.Nykyisin otamme kännit muutaman kerran vuodessa mutta olemme molemmat päässeet irti kierteestä.

Toiminta on nimetöntä ja apu ilmaista (kuin myös A-klinikalla). AA:ssa saa vertaistukea, A-klinikalla terapiaa tms.

oikealla tiellä kun olet itse huomannut tilanteesi.
Ja kyllä,sairautesi on alkava alkoholismi,enkä tarkoita tätä syyttäen enkä muutoinkaan pahasti.
Ja hyvin todennäköisesti tilanteesi lipsahtaa viikolla otettuihin "muutamaan" kaljaan ja siideriin,mutta niitähän ei lasketa kun ne ei ole väkeviä ja otat niitä vaan muutaman.
Mutta kuten jo mainitsin tilanteesi on hyvä,koska tiedostat sen jo itsekin.
Mielestäni molemmat sekä sossu että AA ovat vaitiolovelvollisia ja käsittääkseni sossusta pitäisi tulla ymmärrys ja apu myös tälläisessä tilanteessa.
Itselläni on myös ystävätär joka on alkoholismiin sairastunutj a hänellä on myöskin pieni lapsi.Hänellä on vain jo siinä pisteessä että hän(ja avopuolisonsa,lapsen isä) on sossun tarkkailussa ja käsittäkseni on jo heitetty uhkaus lapsen huostaanotosta.Käsittääkseni kaupunkioloissa näin olisi jo tehty.Ainoa ongelma on että tämä ystävättäreni ei tiedosta itse tilaansa.Hän uhkailee että muuttavat paikkakuntaa niin loppuu tuo kyttäys ja on kumma ettei yhdelle kaljalle voi tulla ettei joku soita sossuun jne.Hänkin kun hoitaa työnsä viikolla,mutta juopottelu kestääkin sitten perjantai alkuillasta varhaiseen sunnuntaiaamuun.
Heillä on sattunut myös lapselle yhtä ja toista,ja milloin lapsi pyörii baareissa mukana ja milloin on sammuneen isän hoidossa tai jonkun kylältä temmaistun "hoitajan" seurassa.Onneksi nyttemmin aika usein luotettavan sukulaisen luona.
Itse olen jo voimaton,koska hän ei halua itse ymmärtää tilannettaan saatikka että siitä joku hänelle puhuisi...
Voimia sinulle jotta saat asiasi kuntoon!