voisiko joku

selittää minulle

mihin peilin toiminta perustuu (atomitasolla) verrattuna esim valkoiseen pintaan.

6

771

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Magellan A

      Ei taida olla tarkka tietoa mitä tapahtuu atomitasolla. Mutta se tiedetään, että peilistä palaava fotoni ei tiettävästi ole sama, joka meni sisään.

      Ja toisaalta se, että se mikä ajatellaan yleensä valonsäteenä, onkin jonkin laajemman kentän yhteisvaikutuksen lopputulos (koska peittämällä osa peilistä saadaan kuitenkin syntymään menetetyt alueet lopputulokseen). Tämä erilaisissa hilakokeissa.

      Eipä paljoa lohduttane?...

    • yksinkertaistettuna: Peilikiiltoinen metallipinta on "tiiviimpi" eli atomitasolla tasaisemmaksi järjestäytynyt verrattuna "valkeaan pintaan", jossa pinta-atomit ovat kuin vuoristo laaksoineen ja harjoineen.

      • Eero.

        Oli pinta kuinka tiivis ja tasainen väliinsä, niin eikös ne yksittäiset atoomit ole pyöreitä pallukoita. Liekö se valofotoonikin on pyöreä pullukka ja kun nämä törmäävät atoomitasolla toisiinsa, niin voivat kimmahdella mihkä väliinsä.
        Mielestäni tiivis ja tasainen selityksesi ontuu !


      • France Air
        Eero. kirjoitti:

        Oli pinta kuinka tiivis ja tasainen väliinsä, niin eikös ne yksittäiset atoomit ole pyöreitä pallukoita. Liekö se valofotoonikin on pyöreä pullukka ja kun nämä törmäävät atoomitasolla toisiinsa, niin voivat kimmahdella mihkä väliinsä.
        Mielestäni tiivis ja tasainen selityksesi ontuu !

        Atomi on tiettävästi lähinnä tyhjää täynnä? Ydin ja elektront ovat kaukana toisistaan verrattuna atomin mittoihin (ja eivät taasenkaan ole mitään oikeita hiukkasia, vaan voivat yhtä hyvin olla jotain aaltomaista tms.).

        Eikä ole pyöreä pullukka fotonikaan! Vaan jotain aivan muuta, jotain aallon kaltaista, jossa lähellä kulkeva "fotoni/aalto" on jotenkin kytköksessä vieruskaveriinsa. Moni pitää fotonia oikeammin "häiriönä", joka liikkuu materian kentässä, koska se on massaton.


      • Polarization
        Eero. kirjoitti:

        Oli pinta kuinka tiivis ja tasainen väliinsä, niin eikös ne yksittäiset atoomit ole pyöreitä pallukoita. Liekö se valofotoonikin on pyöreä pullukka ja kun nämä törmäävät atoomitasolla toisiinsa, niin voivat kimmahdella mihkä väliinsä.
        Mielestäni tiivis ja tasainen selityksesi ontuu !

        Yksittäiset atomit oavt kyllä enemmän tai vähemmän pallukoita, mutta niiden koko on varsin pieni; alle nanometrin suuruusluokkaa. Toisaalta, näkyvän valon aallonpituus puolestaan on satoja nanometrejä (noin 400-700 nm). Pienet sirontalaskut osoittavat, että näkyvä valo ei käytännössä "näe" ollenkaan pienempiä pinnan epätasaisuuksia kuin noin 1/10 aallonpituudesta.

        Jos tarkastellaan erittäin kiiltävää metallipintaa, niin se voi olla paikoitellen tasainen yhden atomin paksuuden tarkkuudella. Tyypillinen "valkoinen" pinta taas voi sisältää epätasaisuutta, jonka korkeusvaihtelut ovat jopa useiden satojen aallonpituuksien suuruusluokkaa. Näin suurten epätasaisuuksen tapauksessa valo jo siroaa sinne sun tänne eikä muodosta samanlaista peiliheijastusta kuin tasainen peilipinta.

        Fotoni ei ole mikään "pyöreä pallukka". Valon siroamista pinnalta kuvaa paremmin aalto-oppi kuin kvanttimekaaninen tarkastelu (joka tosin kvanttielektrodynamiikan kielellä esitettynä on aika identtinen Huyensin periaatteen kanssa). Fotoni on vuorovaikutuksen kvantti siten, että energiamäärä, joka kerrallaan siirtyy hiukkaselta toiselle, on kvantittunut, "energiapaketti" jota pakettia kutsutaan fotoniksi.


    • ollisan

      Nobelin palkinnonkin saanut Richard Feynman oli aikoinaan karismaattinen luennoitsija. Hänen luennoistaan tehdyistä muistiinpanoista on koottu useampiakin kirjoja.

      Muistaakseni kvanttielektrodynamiikkaa käsittelevän luentosarjan lomassa oli tuo peilin toiminnan selitys. Pengoin äsken hyllyjäni, mutta Feynmanin kirjat ovat ilmeisesti menneet "ennakkoperintönä" pojalleni. Edes Ursa:ssa ei netin mukaan ole juuri tuota kirjaa myytävänä.

      Jos asia vaivaa sinua kovastikin, kyllä tuo QED-kirja varmasti jostakin löytyy. Se on muutenkin hyvä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pystyisitkö pitämään

      Näppejä erossa jos tulisi siihen tilaisuus
      Ikävä
      46
      4309
    2. Yritystuet 10 mrd. vuodessa, eli yrittäjäriski valtiolla kuten kommunismissa

      Pelkästään Viking Linen viinanhakuristeilyitä sponsoroidaan 20 miljoonalla eurolla vuosittain. Dieselin verotukikin on
      Yrittäjyys
      13
      4132
    3. Luotathan siihen tunteeseen, joka välillämme on?

      Uskothan myös, että se kestää tämän? Kaipaan sinua valtavasti. Vielä tehdään yhdessä tästä jotain ihmeellistä ja kaunist
      Ikävä
      44
      3388
    4. Riikka on siis suomalaisille velkaa 84 mrd

      Jos kauhukabinetti istuu vaalikauden loppuun. Keskimäärin yli 20 miljardia uutta velkaa rikkaiden veronalennuksiin jokai
      Maailman menoa
      88
      3330
    5. En saa sua mielestäni vaikka tekisin mitä

      Mikä tähän auttaa.. ei mikään. Edes aika. Kaivan sut kohta vaikka kivenkolosta että saan kysyä haluatko sinäkin💛
      Ikävä
      14
      3167
    6. Sanna on suomalaisille siis velkaa 24 mrd euroa

      Muistanette vielä kuinka Italian remonttirahoja perusteltiin sillä, että italialaiset ostaa suomalaisilta paidatkin pääl
      Maailman menoa
      164
      2860
    7. Onnettomuus

      Hukkajärventiellä kolaroi lavetti ja henkilöauto. Uutista ei missään! Hys hys ollaanko hiljaa tästäkin?
      Kuhmo
      4
      2460
    8. Tuntuuko ettet tiedä

      Enää miten toimia mun suhteen. Kun en taida tietää itsekään
      Ikävä
      25
      2449
    9. Sture Fjäder haluaa tuensaajien nimet julki

      Kokoomuspoliitikko haluaa yli 800 euroa kuukaudessa tukia saavien nimet julki. Ehkä olisi syytä julkaista myös kuvat? h
      Maailman menoa
      60
      2313
    10. Kirjotan ikävää ulos

      Haluaisin kuulla mitä ajattelet minusta. ihan mitä vaan mitä mietit. Voisit kertoa minulle, tai sitten kirjoittaisit run
      Ikävä
      14
      1888
    Aihe