Läheisyytesi hehku koskettaa herkistynytttä mieltäni.
Kosketuksen muisto on kuin auringon kosketus kirpeän syysaamun koleudessa,
aina yhtä tervetullut.
Sydän pakahtumaisillaan, kuin sitä oltaisiin asettamassa liian pieneen tilaan
tai sydämein on laajentunut läheisyyden voimasta.
Avasin sinut kuin mehiläispesän ja nuolaisin karhealla kielelläni makeaa hunajaasi sen maku muistuu huulillani vieläkin.
Haluaisin uida hunajassasi , kastella turkkini aivan kokonaan,,
Kosketuksen muisto on kuin auringon kosketus kirpeän syysaamun koleudessa,
aina yhtä tervetullut.
Sydän pakahtumaisillaan, kuin sitä oltaisiin asettamassa liian pieneen tilaan
tai sydämein on laajentunut läheisyyden voimasta.
Avasin sinut kuin mehiläispesän ja nuolaisin karhealla kielelläni makeaa hunajaasi sen maku muistuu huulillani vieläkin.
Haluaisin uida hunajassasi , kastella turkkini aivan kokonaan,,
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sydämeni on laajentunut.
Syksyn auringonsäteissä,
hiljaisissa tuittutuulissa,
Ajatus tulevan talven paukkupakkasissa,
auraamattomien polkujen kummissa pimennoissa,
lumihankien kylmissä kammottavissa syvyyksissä,
Hyi.
Herkistynyt mieleni,
Turkkiako tarvitaan,
jotta lämpö
säilyy?
Nuolaise,
Karhu, nuolaise...
Ennen kuin mehiläiset tipahtaa!