Kyselisin tässä viimesen lukiovuoden syksyllä alottavana opiskelijana kokemuksia saksan kielen opiskelusta yliopistomaailmassa. Itse oon alkanut tuota alaa nimittäin vakavastikin harkitsemaan. Saksa on kuitenkin minua kiinnostava kieli ja lukiokurssit tähän mennessä oon suorittanu hyvin tuloksin... saa sit nähä, kuinka mahtavasti tyrin keväällä ylppäreissä...:)
Joka tapauksessa, haluaisin tietää, et minkälaista ohjelmaa siellä yleensäkin noudatetaan. Suomen kieli on varmaankin otettava sivuaineena, jos aikoisi vaikkapas kääntämistyöhän tai vastaavaan. Tulkiksi tai vastaavaksi en ryhdy missään nimessä, ennemmänkin itsenäistä työtä haluan tulevaisuudessa tehdä.
Varmaankin myös Saksassa tai vastaavassa vietetty aika tulee olemaan todella hyväksi, jos vakavissaan moista uraa suunnittelee. Millä tavalla ootte siis itse tuon kielen sisäistämisen hoitaneet?? Kaikenlaista tietoa kyseisen kielen opiskelusta, suuntautumisesta ja muusta oottelisin.... kiiitän :)
Joka tapauksessa, haluaisin tietää, et minkälaista ohjelmaa siellä yleensäkin noudatetaan. Suomen kieli on varmaankin otettava sivuaineena, jos aikoisi vaikkapas kääntämistyöhän tai vastaavaan. Tulkiksi tai vastaavaksi en ryhdy missään nimessä, ennemmänkin itsenäistä työtä haluan tulevaisuudessa tehdä.
Varmaankin myös Saksassa tai vastaavassa vietetty aika tulee olemaan todella hyväksi, jos vakavissaan moista uraa suunnittelee. Millä tavalla ootte siis itse tuon kielen sisäistämisen hoitaneet?? Kaikenlaista tietoa kyseisen kielen opiskelusta, suuntautumisesta ja muusta oottelisin.... kiiitän :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse en lue saksaa vaan ruotsia, mutta kaikki kamuni lukevat saksaa.
Ei meillä ainakaan tarvitse ottaa suomea sivuaineeksi...jos haluat kääntäjäksi niin siihen on yleensä olemassa erillisiä kääntämisen sivuainepaketteja joita voit sitten myöhemmin valita kunhan ensin pääset sisälle yliopistoon.
Kaikille yliopistoissa kieliälukeville kuuluu pakollisena ulkomaillaopiskelujakso, eli sä joko lähdet vaihtariksi tai sitten vaikkapa työharjoitteluun.
Mä teen juuri gradua itse siitä kuinka paljon ihmisten kielitaito on kehittynyt puolen vuoden ulkomaillaoleskelun aikana. Asun itse nimittäin kolmatta vuotta Ruotsissa jotenka gradu oli mulle hyvin helppo toteuttaa. Valitettavasti 15 haastattelemani joukossa oli myös sellaisia joita tämä aika ei kovinkaan paljoa auttanut, koska he eivät kuunnelleet radiota, eivät katsoneet tv:tä, eivät lukeneet lehtiä ja kaikki heidän kamut oli suomalaisia. Toisaalta sitten enemmistö oli sellaisia jotak tekivät kaikkea edellämainittua ja heidän kamut oli ruotsalaisia. Puolessa vuodessa he sitten olivat oppineet puhumaan lähes täydellistä kieltä.
Kun kysyit millasta ohjelmaa yo:ssa noudatetaan, niin tapana on eka lukea perusopinnot n.15ov, riipuen yliopistosta, joihin kuuluu kielioppia, suullista kielenkäyttöä, kirjoittamista, fonetiikkaa jne. Sitten tulee aineopinnot, ehkä noin 15-20 ov, joissa jatketaan yhä noita samoja asioita ja opiskellaan monesti paljon kääntämistä ja yleensäkin ko. maan kulttuuria jne. mutta huomattavasti edistyneemmällä tasolla, lisäksi voit ottaa hauskoja vapaavalintaisia opintoja kuten esim.dialektologi=murteiden opiskelua jne. Lopuksi opiskellaan syventävät opinnot, joissa on erittäin suuri valinnanmahdollisuus. Ja sitte gradu. Yleensä kieliopintoja tulee n.75ov (kuinkahan paljon valehtelen...oon tosiaan kolmatta vuotta vaihtarina ja siitä on tosi kauan kun oon opiskellu Suomessa)ja kieliopintojen lisäksi on aika paljon erilaisia kaikille pakollisia opintoja mm.Suomen kielen rakenne ja yleinen fonetiikka ja paljon muuta.
Sähän voit kokeilla heti lukion jälkeen josko heti onnistuu yliopistoon pääsy, koska pääsykokeissa testataan lähinnä yleensä just kielioppi ja luetun ymmärtäminen jne, eli jos oot juuri jankannu noi asiat kirjotuksiin niin sisäänpääsymahdollisuudet on suht hyvät. Jollei se kuitenkaan heti onnistu niin suosittelen lämpimästi jotain parin-kolmen kuukauden mittaista kielikurssia Saksassa. Tai ehkäpä voisit lähteä sinne au-pairiksi tai jotain. Itse olin just sun ikäsenä muutaman kuukauden au-pairina Italiassa ja niin vain puhun sujuvaa italiaa nyt :)
Toivottavasti sait jotain apua tästä, muistan kyllä miltä tuntui juuri ennen kolmosta kun kaikki ois kiinnostanut, muttei oikein sittekään tiennyt että mikä erityisesti...tsemppiä kirjotuksiin!
Minäkään en opiskele saksaa, vaan pääaineena venäjää. Mutta voin kertoa yhtä sun toista kielten opiskelusta yliopistossa. Se poikkeaa radikaalisti kielen opetuksesta ja oppimisesta lukiossa (lukuunottamatta ehkä peruskursseja): käytännön kielitaitoa ei juuri painoteta, sensijaan kielitiede ja kaikenlainen "nippelitieto" hallitsee. Jos kielten oppimisessa iloitsee nimenomaan uusien ilmaisukeinojen oppimisesta käytännön tilanteissa, yliopistossa tämä saattaa jäädä vähiin. Yleensä opintoihin kuuluu enemmän tai vähemmän ao. kielellä kirjoitettua kirjallisuutta ja vaihtelevissa määrin jopa kirjallisuustiedettä. Paljon riippuu siitä, minkä yliopiston laitoksella opiskelet. Neuvoisinkin että tutustuisit esim. kirjastossa tai netissä jonkin yliopiston saksan kielen laitoksen opetusohjelmaan. Sieltä löydät tarkempaa infoa kursseista, niiden sisällöstä, mahdollisista suuntautumisvaihtoehdoista jne.
Toinen asia, joka ainakin jossakin vaiheessa alkaa vaikuttaa opiskelumotivaatioon, on mahdollinen sijoittuminen työelämään. Humanisteille ja eritoten kielitieteilijöille luontevimmin avautuvat opettajan ja tutkijan urat (joista ensimmäisen paikkoja luultavasti helpompi löytää huhutussa opettajapulassa). Sivuaineilla saa tietysti koottua itselleen mahdollisimman mielenkiintoisen ja monipuolisen tutkinnon, ja ne saattavatkin kohota jopa pääainetta arvokkaampaan asemaan.
Onnea päätöksentekoon ja abivuodelle, toivottavasti löydät enemmän informaatiota auttamaan valinnoissasi!
Niin, kuten minua ennen kirjoittaneet, en minäkään itse asiassa opiskele Saksaa, vaan Englantia. Niin ja yhdyn heihin täysin. Mutta seuraavassa kuitenkin omia ajatuksiani asiasta.
Opinnot tosiaan eroavat melkoisesti lukio-opiskelusta ja laitoksella missä minä opiskelen painotetaan Englannin opinnoissa erityisesti kirjallisuutta/kulttuuria (kirjallisuuden lukeminen kirjallisuustiede/kulttuurin tutkimus), kääntämistä ja hivenen kielitiedettä.
Osa kursseista on jopa (näennäisesti, vaan ei kuitenkaan kunhan oppii ymmärtämään/tuntemaan oppiaineensa historian) todella kaukana siitä mitä voisi kielen opiskelun olevan, esim. pohdiskellaan nykykulttuurin ilmiöitä (vaikkpa musiikkivideoita, elokuvia, tietokonepelejä jne.)
Tämä johtuu ihan yksinkertaisesti siitä että laitoksellani noudatellaan pitkälti sitä millaisia englannin laitokset Iso-Britanniassa nykyisin ovat => kulttuurintutkimusta (kieli (lingvistiikka) kirjallisuus sosiologia historia filosofia jne. melko monitieteistä sekameteliä, mutta todella mielenkiintoista ja monipuolista).
Jos siis haluat saada jonkilaista mielikuvaa siitä mitä tuleman pitää, kannattaa ottaa yhteyttä eri yliopistojen Saksan laitoksiin ja tiedustella heiltä millainen opinto-ohjelma on. Ja siis tivaamalla tivata sitä miten ohjelma eroaa muissa yliopistoissa olevista. Toisaalta Suomen yliopistojärjejestelmä on sen verran piskuinen, että oppiainelaitokset eri yliopistoissa ovat melkolailla yhteistyössä keskenään, eikä mitään järisyttäviä eroja varmastikaan ole; samat perusasiat oppii joka paikassa. Ainoa ero on sitten se, että kun olet pidemmällä opinnoissasi saatat huomata, ettei omalla laitoksellasi keskitytäkään juuri siihen aihealueseen joka sinua kiinnostaisi -tällöin saattaa sitten pahimmassa tapauksessa eteen tulla jopa yliopiston vaihto, mutta ei tämä nyt varmastikaan kovin yleistä ole, joten ei tämän kanssa liikaa kannata stressata.
Mutta jos haluat pelkkään/erityisesti kääntämiseen keskittyä, niin silloin kannattaa ehkä 'tavallisen' kielilaitoksen sijaan hakeutua johonkin kääntäjänkoulutusyksikköön.
Joo, ja sivuaineet on tosiaan tärkeässä asemassa. Itselläni niitä on jo neljä kappaletta aloitettuna, joten eivät ainakaan ihan äkkiä pääse loppumaan mielenkiinnon aiheet!
Onnea matkaan, voit odottaa kielten opinnoilta paljon muutakin kuin sitä mitä lukiossa tarjotaa!