Hei!
Löytyisikö täältä ketään, joka voisi vähän valaista maantieteen opiskelua? Oletko viihtynyt, ovatko opinnot kiinnostavia, löytyykö töitä? Täytyykö olla nero kaikilla luonnontieteen aloilla (matikantaitoni jättävät toivomisen varaa...)? Minua kiinnostaisi varsinkin luonnonmaantiede.
Sisäänpääsyprosenttikin taitaa olla aika alhainen..?
Löytyisikö täältä ketään, joka voisi vähän valaista maantieteen opiskelua? Oletko viihtynyt, ovatko opinnot kiinnostavia, löytyykö töitä? Täytyykö olla nero kaikilla luonnontieteen aloilla (matikantaitoni jättävät toivomisen varaa...)? Minua kiinnostaisi varsinkin luonnonmaantiede.
Sisäänpääsyprosenttikin taitaa olla aika alhainen..?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiinnostais maantiede ainakin jonkin verran. Ei sillä, että ykkösvaihtoehtoni se ei tule olemaan, mutta voisihan sinne ensi keväänä hakea kolmos- tai nelosvaihtoehtona.
Selailin vähän maantieteen sivuja yliopiston nettisivuilta. Erityisesti kaupunkimaantiede kiinnostais, mutta mikseivät myös kulttuuri-, talous- ja suunnittelumaantiedekin.
Maantiedettä on turha hakea lukemaan, ellei se ole ykkösvaihtoehto. Ei mitään mahdollisuutta päästä periaatteella:"no mä nyt vähän selailen noita lukion mantsan kirjoja ja muistelen mitä tunneilla puhuttiin". Pitää lukea ja tosissaan, ja siltikään tuskin pääsee. Helsinkiin ainakaan.
Vai osaisitko lukiotietojen perusteella "tarkastella kysymystä absoluuttisen ja suhteellisen tilakäsitteen näkökulmasta?" Tai jotain vastaavaa, mitä Helsingin maantieteen pääsykokeessa tänä keväänä kysyttiin.
No onneksi muiden yliopistojen pääsykokeet ei ole ihan yhtä käsittämättömiä.
Hei!! Itse opiskelen maantiedettä ja olen ollut valintaani ERITTÄIN tyytyväinen. Kurssit ovat pääsääntöisesti olleet mielenkiintoisia. Ja hauskaa on ollut.!
Totta on, että sisäänpääsy prosentit ovat alhaiset, noin 10% luokkaa Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Joensuussa. Mutta jos vain mielenkiintoa, innostusta ja sitkeyttä riittää niin kyllä sisälle pääsee.. :)
Ja mitä siihen matematiikkaan tulee.. niin ei kannata olla huolissaan!!
Luonnonmaantiede tutkii maapallon ilmiöitä lähinnä asenteella "missä tapahtuu". Samoja ilmiöitä tutkii geofysiikka/geologia asenteella "miksi/miten tapahtuu".
Eli maantieteen opinnoissa ei haitanne, jos rahkeet ei riitä matikan, fysiikan ja kemian saralla.
jeps.
Mantsalla ei todellakaan tarvita kovin kummosta matikkapäätä. Laskut ei ole vaikeita, pääasia on että on valmis muistelemaan yläasteen/lukion yksinkertaisia kaavoja jos sellaisia sattuu jossain vastaan tulemaan. Pääsykokeissa taitaa aika usein olla yksi tehtävä jossa pitää joku mitakaava tai rosenttilasku suorittaa. Omassa pääsykokeessa piti käyttää jopa cosinia, mutta eipä siitä kukaan yhtä lukuunottamatta saanut täysiä pisteitä, eli ei tehnyt eroa.
Matikkapäästä on toki varsinkin luonnonmantsassa hyötyä. Eräs suurin nykyisten maantieteilijöiden heikkous on tilastollisten menetelmien heikko osaaminen, joiden opiskelussa/hallinnassa matikkapäästä olisi varmasti hyötyä. Myös gis ja jotkin luonnonmantsan metodit saattavat vaatia ajoittain matemaattista ajattelua.
Luonnonmantsa on mielenkiintoista, mutta tuntuu ainakin helsingissä olevan keskittyvät voimakkaasti suomen geomorfologiaan. Jääkaudesta kuulee siis kerran jos toisenkin luonnonmantsassa. Kursseista saa mantsassa melko nihkeesti ovareita vai mitä pongoja nykyisin sitten ovatkaan, eli tenteissä ja kursseilla saa ravata melko paljon verrattuna esim geofysiikkaan, missä ovareita saa paljon ruhtinaallisemmin. Tämä toisaalta luo erään suuren vahvuuden mantsalaisille: laaja yleistieto luonnontieteistä ja vähän muistakin.
Mantsa on mielestäni oppiaineena sen takia hyvä, että sisäänpäästyään on todella laajat mahdollisuudet koota itselleen mielenkiintoinen paketti pää- ja sivuaineita. Maantiede kun on tieteenä sellainen sekasikiö.