Mä oon syöny koko tähän astisen raskauteni, rv 22,todella epäterveellisesti!!! Karkkia, jäätelöä, pullaa ym.ym. En halua kuulla ettei kannattais, vaan haluan kuulla onko mulla ketään kohtalotoveria? En meinaan ollenkaan ymmärrä itseäni.
tunnustan
yhden asian....
152219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
No, sanonpa vaan, ettei kannata.
Mutta ei se mitään, olen samanlainen. =OD
Tässä samalla mussuttelen jumbopussia ja eilen vedin paketillisen pipareita. Ainoa lieventävä asianhaara on se, että olen aina ollut samanlainen ongelmamakuri. =O( Tässä raskauden aikana olen oppinut syömään hedelmiäkin, mutta silti nuo pahat tavat ovat jääneet ruokavalioon.
Liiemmin en ole jaksanut ottaa asiasta pulttia, mutta kieltämättä pelkään tulevan vaavin kasvavan kohdussa jättiläisen mittoihin kaiken syömäni sokerin takia.
Lisää tapasyöppöjä?
Ja onko tapa syntynyt vasta raskauden aikana vai jo aiemmin? Tunnustautukaa. =O)
aina ruokavalion muutoksesta. Cokiksen himo on valtava, pullaa saatava ja salmiakki ja suklaa maistuvat. Ei jäätelökään pahaa ole. Sitten oma omituisuuteni: makaronivellin himo tulee aina raskaana ollessa. Muuten ei tulisi mieleenikään vellliä ruveta itselleni keittämään;)
Ei mitään hätää! Tääläkin rv31, ja koko raskauden mutustellut ihan niinkuin edellisenkin.. ja normaalitilassakin syön mielettömästi karkkia ja muuta hyvää. Ei siitä ole haittaa kun syö todella sitä tervellistäkin välissä. Mulla menee n.pussi tai levy päivään! Painokin pysyy silti aisoissa. Normaalisti painan sellaset 56kg/166cm. Nyt paino noussut 8kg ja edellisessä raskaudessa nousi 15kg...kyllä ne vaan pois lähte vaikka mutusteleekin-
oon syöny roppakaupalla suklaata ja salmiakkia...
nyt on yksy ja omenoita on kamalasti puissa..mä kävin omenavarkaissa kaverin mummon pihalla (mummo kyl tiesi et ollaan tulossa, mutta omenat maistuvat paremmalta ku ollaan oltu lapsekkaasti omenavarkaissa, niinkuin aina ennen)
mää olen siis mättäny omenoita sokeri nälkään.ne on ilmasia ja makeita..vähän on mahaa kipristelly, mutta ei se mittää..naama kukkii jo muutenki ilman rasvaa ja karamellejä..toinen herkku on viinirypäleet..jopa koira tykkää niistä..
aattelin et jos kokkeilisitte ni helpottasko oloa ku tietää syöväsä terveellisesti..
makean himoilija!:/ joka pvä jtn makeaa on saatava...eikä mitkään omput kyllä korvaa pullaa,suklaata tai jädeä...kilojakin on tullu jo 20!!!!nyt rv 33 5...viimeraskudessakin kiloja tuli 22,eli oli tuo odotettavissa. Oon tosin aina ollu makean perään,mutta kun en oo raskaana,kykenen kieltäytymään helpommin ja mikä parasta,voin kuluttaa kalorit liikunnalla,nyt ei oo ollu sitä mahollisuuttakaan:( no,eij enään pitkä aika kun pääsen huhkimaan:)
eli pitsaa, kebabeja, karkkia yms yms. eikä ollut mitään paino tms ongelmia. Nyt tokassa yritän syödä terveellisesti niin panikoin painoa kokoajan =)
Minäkin myönnän. Sokerin himo on vallaton. Joka päivä jotain herkkuja, joten et ole yksin! =) Monesti kauppareissulla viiletän nopeasti karkki, jätski ym. ohi jotta en vain taas ostaisi jotain hyvää. Mutta sitten iltasella viimeistään keksin jonkin tekosyyn käydä kaupassa uudestaan.. ja mukaan lähtee suklaalevy tai jotain muuta hyvvästä. Pelkään, että vaavista tulee jättisuuri. Ainakin kovasti hikottelee aina iltaisin. Olisikohan syynä liian makea lapsivesi? :)
Onnellista odotusta teille kaikille!
että jostain luin, että tyttölapset lisää makean ja poikalapset suolaisen himoa... Liekö perää? Vois gallupoida sitten, kun tulokset tiedossa...
En vielä tiedä, olenko raskaana. Normaalisti kiskon kaikkia herkkuja yleensä jatkuvasti ja runsaasti. Eilen ostin suklaata ja UNOHDIN syödä sen! Jotain täytyy olla pahasti vialla --> olen raskaana :D :D voi tätä toiveajattelua....
suolaista? Suolanhimo = poikavauva, makeanhimo = tyttövauva. Hauskoja uskomuksia, että älä ota liian tosissaan...
neuvolassa täti kysyi että haluanko synnyttää kolmi-vai viisikiloisen pirpanan.=D Makeansyöntiä hillitsi hieman.=) geeneistähän se suurimmaksi osaksi riippuu,mutta myös makean mässäily voi nostaa myös pienokaisen painoa. Itse tähtään terveeseen nelikiloiseen.=D
Jotain sortumisia tulee lähes päivittäin, mutta olen myös yrittänyt syödä enemmän vihanneksiakin. Ja mielessä olen pitänyt työkaverin varoittavan äänen, että ensiraskaudessa lihoi 30 kg, kun veti fazerin suklaata kuin leipää. Mulla kiloja on tullut noin 10 ja viimeistä kolmannesta viedään, että se ei kait kauheen paha, kun ei oo neuvolakaan puuttunut.
Ihan hullua... yksi pöhlöistä ajatuksistani viime päiviltä. tuli nimittäin yllättäen mieleen, kun mahdollisen raskauden aloin kunnolla käsittää, kuinka kamalan isoksi minä paisunkaan sen aikana! Kun ylipainoa on nyt jonkin verran, niin ei taatusti ole pieni masennuksen poikanen kaukana, jos täytyy nähdä painonsa vielä 10 kiloa tätä suurempana joskus muutaman kuukauden kuluttua.. Kun tämmöinen tulee melko pian ensimmäisenä mieleen, niin ei kyllä hyvin mene.
Kai se johtuu siitä, että kun ollaan hirmuisen tarkkoja nykyään siitä, mitä ja kuinka paljon on syötävä (oli sitten terve, sairas, nuori, vanha, laiha tai ylipainoinen), on kai vaarana että ruokavalio lipsahtaa pahimmillaan niukankin puolelle.. mistä sitten voi kai seurata anemiaa tai jää se vauvelikin ihan "rääpäleeksi". Jotenkin "ennen vanhaan" on ollut se käsitys, että pitää syödä kunnolla, kahden edestä kun syödään. Ja nyt sitten koetaan hirveää syyllisyyttä ylimääräisistä suupaloista, kun pitäisi pysyä kohtuudessa ja säilyttää jopa ne omat mitat säädyllisenä raskauden aikana :) Onhan se oikein, että ajatellaan, mikä on terveellistä itselle ja lapselle, ja muistetaan varsinkin se, mitä lapsi Tarvitsee kehittyäkseen. Itse en lähtisi ainakaan rasvoja liikaa vähentämään..
Aivothan tarvii rasvaa kehittyäkseen. Ja enemmänkin tulisi kiinnittää huomiota niihin rasvojen laatuun.
Toiseksi, et ole yksin ongelmasi kanssa. Itsellä kans hieman ylipainoa ja painoindeksi nippa nappa yli 25 eli sokerirasitustestiin vain sen takia. Kyllä otti päähän. Eka neuvolakin oli sitä, että neuvolatäti mäkätti, että syön liian harvoin, kun päivällinen on vasta 22:30 miehen työaikojen takia ja päivälläkin pitäisi syödä enemmän. Samoin maitotuotteita pitäisi lisätä ja juustoja, kun suvussa osteoporoosia ja vauva ottaa kalkit vaikka minun luista. Samaan hengenvetoon kuului, että ylipainoisella paino ei saisi nousta yli 7 kiloa. Aika mahdoton tehtävä, kun suvussa kaikki pukkaa 4-kiloisia lapsia eli geeneissä taitaa olla, kun kasvavatkin sitten aikuisiällä miehet 190-senttisiksi. Nyt olen viikolla 27 ja paino on noussut 9-10 kg. Odotan koko ajan, milloin neuvolatäti älähtää. Loppua kohtihan painonnousu yleensä kiihtyy, kun vauvakin alkaa kasvaa kokoa. Mies kuitenkin sanoo, että eipä se raskaus vielä kauheasti näy, että maha on kasvanut vain sen verran, että jos oudommat näkee, luulevat vain lihavaksi! Ai, kuinka romanttista. Ja samaan aikaan se päivittelee, että pitäähän sen mahan kasvaa eikä painoa ole yhtään liikaa, kun päivittelen itse, että ei enää kohta vaatteet mee päälle ja peiliin ei ole halunnut katsoa enää pitkään aikaan. Siinä se tosin lie oikeassa, että painonnousu on tullut puhtaasti raskaudesta, kun itsellä läskit näkyy heti naamassa ja naama näyttää paremminkin kapenevaan päin. Mutta ei se silti ole hauskaa, kun väkisinkin miettii tätä paisuvaa olemusta ja sitä, kuinka äidillä jäi 10 kg synnytyksestä läskiä vyötärölle. Ei haluaisi itse kokea samaa.