Vaikka ex ei millään tavoin estä tapaamisia eikä vaikuta millään tavoin isän uuteen elämään uuden perheensä kanssa. Isällä vaan ei enään ole aikaa eikä kiinnostusta edellisiä lapsiaan kohtaan koska hänellen on tehty liuta lisää uusia kakaroita. Isän yhteydenpito on vaan sitä että hän haluaa jotain hyötyä edellisistä lapsistaan, kuten toimia mm. lapsenvahtina uusille kakaroilleen. Miksi isättömien lapsien pitäisi toimia jonain ilmaisina kakaranvahtina kun uusperheen vanhemmat hilluu kapakoissa?
Miksi isät hylkää lapsensa
Kamalaa katsella
272140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
sinun ongelmasi!!!
kun isä lakkaa tapailemasta lapsiaan tai ei ole edes koskaan kunnolla tapaillut. Ja tämä lapsenvahtijuttu tuli vastaan aikuistuvan tyttäreni kohdalla. Tytär ilmoitti asiallisen tiukasti, että vierailut loppuivat nyt. Hän olisi halunnut jakaa aikaa myös isänsä kanssa, eikä vain näiden uusien lapsenvahtina olla, kun pariskunta kulki kapakoissa. Pikkuveljelle kävi vielä ohraisemmin. Kapakkareissun jälkeen uuteen perheeseen tuli niin raju riitä, että iskä vietiin putkaan keskellä yötä. Lapse pääsi onneksi mummolaan rauhoittumaan, kun he ottivat sinne yhteyttä eivätkä minuun. Voisi isätkin miettiä, missä mennään ja mitä on isyys. Ihan sillain nätisti ja ajatuksella.
Se on totta että entiset lapset unohtuu! Eikä se aina ole isän ajatus, siinä on sillä uudella valtavan suuri osuus asiassa. Lapsiakin pukataan maailmaan juuri sen takia, että ex perhe kuihtuisi olemattomiin.
Mä luulen että nämä uuden perheen lapset ovat vain korvikkeita, jos ero on ollut rankka, ja mies haluu päästä rakkaista entisistä muistoista eroon. Ja mikä onkaan parempaa terapiaa kuin lapset joita on pakko hoitaa ja kyllä siinä paljon asioita unohtuu. Ja se onkin tämän uuden naisen tarkoitus ja päämäärä. Miehellä ei saa olla entistä elämää eikä varsinkaan saa olla tekemisissä entisen perheen kanssa, mutta tämä uusi nainen soittelee ja kännyköi ja tapailee ex miestänsä alinomaa!
Mikä se sellainen mies on joka ei itse uskalla päättää mitä haluaa elämässään?? Minä en sellaista miestä kauaa katselisi. Luulenpa että exät ovat vain katkeria kun miehellä on uusi nainen elämässään, eivätkä enää ole exän talutusnuorassa.
ovatkin taas ihan oma lukunsa. Pitäisi siis isän pääkoppaan mahtua, että ihan kaikkea ei menneisyydestään voi niin vain sivuuttaa, esim. lapsia, jotka kärsivät kyllä todella paljon, jos isä ei halua tavata. Mitä pahaa lapset muka ovat isälleen tehneet? Niimpä. Jos taas on niin tyhmä mies, ja todella niin tyhmän uuden ottanut, että haluaa viattomien lasten kärsivän, siinä on kyllä sellainen pariskunta lyöttäytynyt yhteen, että onnea vaan. Keskenkasvuisten touhua ja todella surullista luettavaa.
jos hoitaisi ne lasten tapaamiset. Ei siinä exällä ole mitään vastaansanomista. Minä olen sitä vastaan, että miehet hylkäävät lapsensa eron myötä oli uusia puolisoita tai ei. Ei lapsia saa rangaista erosta. Ero on aikuisten juttu. Ja samoin olen sitä vastaan, että lapsista tehdään lapsenvahteja sen sijaan, että heidän kanssa seurusteltaisiin se lyhyt aika, mitä on.
Kaikki mitä sanoit on totta. Typerää kun lasten isä ei tajua itse. Koita jaksaa! t.eräs nyxä
Meillä on tapeltu siitä ettei mies ota lastaan hänen luo. Ihmetelty sitä että miksi sen pitää olla aina lapsi joka soittaa isälleen saanko tulla sun luo (silloin harvoin). Se on äiti joka yrittää lohduttaa lasta ku isi oli luvannu jotain ja rikkonut lupauksen. Ja silloinkin kun lapsi on isällään niin isä ei välttämättä ole kotona vaan lapsenlikka... tosi järkevää....
Huoli aina lapsesta ku on isällään ja tietysti aina hänet isänsä luo päästän kun niin harvoin siellä käy. Ärräpäitä tilanteissa pyörii omassa päässäni mutta lapsen ei niitä tarvitse kuulla koska kuitenkin asia on niin että isä on isä oli se minkälainen tahansa. Ja lapsi häntä rakastaa.
Toive olisi että mies löytäisi jonkun kivan naisen jonka kanssa rauhoittuisi silloin ehkä tapaamiset paranisi... mutta toiveissa saa elää...
Itsellä ihana uusperhe ja asiat suujuu ja lapsi näkee sitä "oikeaa" parisuhdetta ja elämää...
Miehelläni on 2 lasta edellisestä avioliitosta ja meillä yksi yhteinen.
Mieheni lapset ovat meillä usein ja mieheni tosiaankin pitää yhteyttä melkein päivittäin ja osallistuu heidän harrastuksiinsa rahan lisäksi mukana olemalla ja teemme myös yhdessä paljon asioita, elikä myös minä ja yhteinen lapsemme.
Elikä pointtini on, että ei saa yleistää. Eivät läheskään kaikki isät "hylkää" lapsiaan.
Eipä siihen unohtamiseen tarvi edes niitä uusia lapsiakaan, kun mies jo omat jättää. Pelkästään uusi eukko riittää, kun omat lapset eivät enää kiinnosta.
Ennen sitä uutta eukkoa on iseillä aikaa lapsilleen, mutta kas kummaa kun tyyli muuttuu. Joten ei se yleistämistä ole vaan totuutta ja karkeaa sellaista!
Sinä se sitten jaksat käydä sitä ikuista katkeruuden purkamistasi miehiin ja heidän uuteen rakkauteensa. Kuule isät eivät jätä lapsiaan, älä unta nää. Mutta ei sillä isällä ole kuule pätkän vertaa mielenkiintoa olla mikään seurustelu-upseeri sinulle. Jos mustasukkasuuksissasi hankaloitat lasten ja isien tapaamista sekä käytät sitä lyömäaseena isän uutta suhdetta kohtaan, niin sen kun teet sen, ongelmia siitä sinullekin vaan tulee. Se isä haluu tavata vain lapsiaan, ei sinua!Eikä sinulle kuulu pätkän vertaa mitä isä ja lapset tekevät yhteisellä ajallaan ja kenenkä kanssa.
Et taida ymmärtää mitä yleistäminen tarkoittaa? Tai sitten sinulla on paljon lapsia ja heillä eri isät, jotka kaikki ovat hyljänneet sinut (ja sinun mukaasi myös lapset)? Jos niin kerran on käynyt jokaisen pennuntekokaverisi kanssa, niin ehkä olisi aika vähän kääntää peiliä itseä kohti.
Olen myös samasta asiasta surullinen.
Luuleeko mies että jos minulla on yksinhuoltajuus ei hänen enää tarvitse lastaan tavata?
Mitään rajoitteita ei tapaamisille olisi. Mahtaa tuntua kivalta lapsesta kun miehellä on uusi nainen jolla lapset joita varmasti huomioi mutta omaa tytärtään ei tapaa edes kerran kuukaudessa.
Kaikki ei vaan sovi isiksi näköjään... Voi tyttöparkaa. Mut edestään vielä löytää isä tuon.
Minkä ikäisinä nämä mukulat vähentävät isiensä tapaamisia??
Ei todellakaan tunnu kivalta. On omakohtaisia kokemuksia.
Poika on 15 ja käy isällään pari kertaa kuussa. Saattaa joskus jäädä yöksi, ylensä ei. Toinen poika 19 ja asuu jo itsekseen ja käy isällään ehkä kerran kahdessa kuukaudessa.
Kävivät pieninä säännöllisesti, mutta yhteys rupesi rakoilemaan, kun lapset eivät enää olleetkaan kiinnostuneita leikkipuistoista ja uimahalleista. Eli isä ja isänrolli ei kasvanut lasten mukana. Surullista, eikä näy isä pahemmin itsekään yhteyksiä lapsiinsa pitävän.
Poikani (6v.) isä ei ole pitänyt minkäänlaista yhteyttä yli puoleen vuoteen tai kerran taisi puhua puhelimessa pojan kanssa. Tämähän on ihan normaalia, ja jos ei haluu ni ei oo pakko, eihän? Eihän poikaa harmita kun ei niin usein nähdäkään??Isällä isyys niin hakusessa kuin olla ja voi. Sitten kun isä tajuaa mistä jää paitsi taitaa olla vvaan ihan liian myöhäistä. Ja jos poika saa tästä tilanteesta jotain traumoja, niin kukahan niitten ongelmiken kanssa joutuu elämään...?Myönnän olen katkera "yhteishuoltaja". Ja se on ikävää, kun suuri osa energiasta menee turhaan suuttumukseen, eikä jaksa niistä pienistä iloistaakaan niin iloita.
omalla kohdallani ero otti aika koville, kun joutu eroon lapsistani. Ajatukset oli aika sekasin, välillä tuntu ettei halua nähdä lapsia että pääsis helpommin eroon erosta johtuneesta katkeruudesta ja omasta syyllisyydentunnosta. Onneksi lasten äiti piti huolen siitä että yhteys lapsiin säilyi. Kiitos siitä exälle.
Joo - outoa ja törkeää!
Lapsen menettäminen eron myötä on kova isku - ja suruvaihe kestää vuosia. Jos joskus sitten perustaa uuden perheen ja saa omia lapsia niin toki nämä ovat sitten etusijalla. Saathan heiltä rakkautta joka päivä ja saat elää heidän kanssa.
Eikö lapsi ole aina yhtä rakas, näki sitä sitten kerran viikossa tai kerran vuodessa? Kypsymätön on sellainen ihminen, joka rankkaa omat mukulansa sen mukaan, miten usein heidän kanssaan saa olla. Lapsi kuitenkaan ei laita itseään alulle eikä myöskään aiheuta vanhempiensa eroa.
Eron jälkeen toinen vanhempi lakkaa olemasta vanhempi - hän saa ainoastaan tavata lapsensa mutta ei enää ole vastuussa hänestä. Samoin se aika on hyvin rajoitettu. Tämä tekee sen että etävanhempi joutuu tukahduttamaan rakkautensa lasta kohtaan että selviytyy siitä surusta. Omien lastensa kanssa saa elää, heitä saa kasvattaa, heistä on vastuussa ja he tarvitsevat vanhempansa.
Lapsi on toki syytön ja kurjaahan se on että hän menettää toisen vanhempansa. Mutta sehän on lähes aina väistämätön eron seuraus.
Toi teksti taitaa pitää aika monesti paikkansa vaikka niinhän se ei missään nimessä saisi olla.Koska: "Lapsella oikeus molempiin vanhempiin
Ero, lapsesta erillään asuminen tai huollosta erottaminen eivät vapauta ketään vanhemman vastuusta. Ero ei myöskään anna oikeutta yrittää erottaa toista vanhempaa yhteisestä lapsesta ja tähän suhteeseen liittyvistä vanhemman tehtävistä."
Vanhemmuus ei lopu eroon...käytännössä vaan monesti otetaan ns ero myös lapsesta.Tosi surullista
Lainsäätäjä on näin ajatellut että se on lapsen edun mukaista että toinen vanhempi lakkaa olemasta vanhempi eron jälkeen. Lapsi saisi kyllä tavata "entistä" vanhempaansa mutta ei muuta. Selvää on ettei tapaamisoikeudella pystytä turvaamaan lapsen ja muualla asuvan vanhemman suhdetta.
Erosin noin 6.vuotta sitten.Ennen sitä hoidin ja olin tyttäteni kanssa melkein aina,käytiin yhdessä uimassa satujumpissa ja ulkona,sekä monessa muussa asiassa olin se henkilö,joka otti osaa tyttäremme kehitykseen.Ex sensijaan otti homman silleen,että töistä kotiin ja sänkyyn pitkälleen ja suklaapatukka käteen ja jokin roskaromaani.Nyt kun on erottu,Exä on manipuloinut tyttöämme minua vastaan tämän 6,vuotta ja alkaa siinä pikkuhiljaa onnistumaan.
Onhan sekin keino kostaa.En saa neuvoa tytärtämme missään asiassa koska minä muka painostan häntä,eikö isällä ole oikeus tietää miten tytön koulu menee tai miten asiat noin muuten on.En ole hyljännyt tytärtäni,enkä tule hylkäämään,mutta naisen jonka elämään aikoinaan kuului vain suklaapatukka ja halpa viini ei minua pompota.Antaa ajan kulua,minkä taakseen jättää sen edestään löytää.Exäni ei anna tavata tytärtäni ja puhuu hänelle minusta pahaa kaiken aikaa.No lihava nainen on saanut kostonsa,mutta koittaa se minunkin aika vielä.Tyttäremme on 12,v
Haluan kertoa että kyllä ne äiditkin osaavat hylkää omat lapset.
Meillä lapset muuttivat meille, meidän asuessa jo yhdessä. Viikonloppu tapaamisia äiti on hoitanut pakonomaisesti. Nyt kun päätimme että emme pakota häntä, hän on lopettanut koko tapaamisen ja yhteydenpidon. On mennyt jo 3 kk kun lapset näkivät äidin viimeksi. En ymmärrä kuinka joku voi tehdä näin.
En yritä olla lapsille äiti mutta haluan olla heidän elämässä ja tukea heitä kaikessa. Toivoin kuitenkin että äitikin olisi tehnyt tämän saman lapsille.
Meitä on moneen!!!