Digijärkkärin hankintaa olen tässä pähkäillyt useamman vuoden jo vaan en ole päässyt puusta pitkään. Viimetteiks olen pohtinut nikonin halpisjärkkäriä D50, D70 tai D70s, Tosin taitaa noi D70:t kadota markkinoilta ennen kuin pääsen ratkaisuun.
Kertokaa minulle nikonistit, puskuroiko D70/70s raw tiedostoja? ja koskeeko 2kuvaa/sek sarjakuvaus myös raweja? Entä miten neffin muokkaus käy photarilla? onko se capture 4.2 softa välttämätön? Näkyykö kuvaustiedot etsimessä ts. voiko kuvata niin että se takatelkkari on kiinni/off? poikkeaako d70s:n nef tiedosto d70 nef tiedostosta elis tarviiko photari uuden plugin tuolle uudelle kameralle? niin ja sitten se tärkein pystyykö salamaluistiin liittämään vanhoja tai muiden valmistajien salamoita eli onko se semmoinen hotshoe luisti, että voi käyttää manuaalisesti pelkällä keskisynkalla esim metziä sca301 jalalla?
Kertokaa minulle nikonistit, puskuroiko D70/70s raw tiedostoja? ja koskeeko 2kuvaa/sek sarjakuvaus myös raweja? Entä miten neffin muokkaus käy photarilla? onko se capture 4.2 softa välttämätön? Näkyykö kuvaustiedot etsimessä ts. voiko kuvata niin että se takatelkkari on kiinni/off? poikkeaako d70s:n nef tiedosto d70 nef tiedostosta elis tarviiko photari uuden plugin tuolle uudelle kameralle? niin ja sitten se tärkein pystyykö salamaluistiin liittämään vanhoja tai muiden valmistajien salamoita eli onko se semmoinen hotshoe luisti, että voi käyttää manuaalisesti pelkällä keskisynkalla esim metziä sca301 jalalla?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä, D70(s) puskuroi myöskin RAW-kuvia kijroitusta varten. Kannattaa vilkaista muuten dpreview.com:n D70 testi. Siellä on tuosta sarjakuvaamisesta ääninäytekkin.
Photarin plug-in avaa Nikonin NEF:t. Myös D2x:n nykyisin. Jos on sinut photoshopin kanssa ja sellainen on hankittuna niin käytä sitä.
Capture on erinomainen työkalu ja istuu tietysti Nikonin järjestelmään saumattomasti. Hiukkasen muistisyöppö (2GB suositeltava).
"Takatelkkaria" ei kuvatessa käytetä mihinkään. Kaikki (about) tiedot näkyvät etsimessä. Kuten jo kerran sanoin, käy katsomassa www.dpreview.com -testi d70:stä.
Salamakenkä kyllä synkaa vanhatkin salamat. Täyden hyödyn i-ttl:stä saat vain sb600/sb800-salamoilla. Fantastinen salamajärjestelmä.
Tässä alkuun. Niin, lue se dpreview:n testi.
Kiitos vastauksestasi, olen kyllä dpreviewin testiä käynyt katsomassa, mutta häpeäkseni minun on tunnustettava olevani sen verran kielirajoitteinen etten sieltä kaikkea ymmärrä. Noita salama-asioita mietin myöhemmin josko innostun noista Nikonin omista salamoista. Mulla on tuo Metzi, joka kyllä tukee i-ttl:kin kuten muidenkin suurten kameravalmistajien erikoisjuttuja (ei välttämättä yhtä saumaton kuin nikonin oma) riittää kuitenkin mulle alkuun keski synkalla ja ehkä ostan siihen nikonin jalan jos nyt tuon d70/70s:n saan hankituksi tai saan ylisummaan päätettyä mihin järkkäriin lämpenen. Vahvoina ehdokkaina ovat olleet nimittäin myös Komi 7D/5D (niissä on erityisesti kehuttu olevan hyvä etsin ja canoniakin vähemmän kohinaa) ja Olympus E-1 (selkeästi luokkaa kovempi laite (nyt saisi halpisjärkkärin hinnalla), mutta heikkoutena Olyn epäjohdonmukainen järkkäripolitiikka vuosien varrella ja kalliit kakkulat plussana ammattimaisuus ja roiskevesisuojaus). Miten Nikon pärjää noita mainittuja vastaan? Nikon on Komin ohella mielestäni riittävän arvovaltainen valmistaja ja etenkin Nikonin laiteyhteensopivuus on kuulemani perusteella hyvä. Canonin hylkäsin listaltani, koska 350D on liian muovinen ja pikkuinen, 20D on liian kallis ja Canonin kennopolitiikka ei herätä luottamusta (aikovat kuulemma tulevaisuudessa kasvattaa kennokokoja lähelle kinofilkan kokoa joten voi olla niiden kakkuloiden kanssa yhtä helvettiä jos nyt ostaa EF-S laseja eikä ne sitten tulevaisuudessa sovikaan) Nikon on mielestäni ottanut johdonmukaisemman kannan pysyä sanojensa ja yhteensopivuuden takana (en ainakaan ole kuullut Nikoni aikovan alkaa säätämään noiden kennojensa kanssa vaan voi luottaa että ne ovat tulevaisuudessakin saman kokoisia ja kaikissa malleissa) Komista ja Olympuksesta en tiedä.
Moi
valitsin itsekin tuon D70:en Canon:n edelle. Toki Canonkin hyvä on.
Raw kuvia kamera puskuroi 4 kpl.
Raw kuvia voi "kehittää" ilmaisilla softilla myös. GIMP:iin löytyy plugin UFRaw, jolla saa konvertoitua. Erittäin hyvä on myös täysin ilmainen RSE (raw shooters essentials). Nikon:in oma Nikon wiew on hyvä (nikon editor). Tuon saa ilmaiseksi Nikon:lta ladattua. Kameran mukana tuleva softa ei kelpaa oikeestaan mihinkään.
Nikon:in kuvan laatu on varmasti riittävä ja kestää vertailun mihin merkkiin tahansa.
Lasi tavaraa löytyy kumpaankin digikennolle tehtynä ja ns Fullframe kennolle. Canon:n hyväksi on sanottava se, että siihen saa helpommin käytettyä lasia, koska se on yleisempi. Mutta kyllä Nikon:n lasejakin liikkuu käytettynä.
Itselle tuli rungon matkassa se "kittilasi" ja nyt pikkuhiljaa hankinnassa sitten noita kiinteitä laseja (sopii myös fullframe -kennolle). Mutta uskompa, että siihen on vielä pitkälti aikaa että tavallisen kuluttajan digijärkkärissä on täysikokoinen kenno kohtuulliseen hintaan. Nykyiselläkin kennokoolla saa erittäin hyviä isoja tulosteita ja näytölle riittää vähempikin.
Jos haluat vertailla eri laseja, niin katsoppa esim.
http://www.fredmiranda.com/reviews/
Onko tolle "fullframe" termille jotakin virallista tulkintaa, kun olen kahdenlaisessa merkityksessä siihen törmännyt. Sehän on englantia ja meinaa vissiin täyttäkehystä? toiset käyttävät sitä, kun tarkoittavat minkä tahansa kokoista järkkärikennoa, joka käyttää kok pinta-alansa kuvan tallentamiseen (erotuksena kompakteissa käytettävät kennot, joissa osa kennon pinta-alasta käytetään kuvan "jäädyttämiseen" ennen tallentamista siinä kennossa on semmoinen"virtuaalisuljin" kameran keskussulkimen lisäksi). Toiset taas puhuvat fullframe kennoista tarkoittaessaan kinofilmin kokoista kennoa, missä minua taas ihmetyttää että kun filmejä ja kennoja on jos jonkin kokoisia, niin miksi joku yksittäinen koko olisi sen täydempi kuin mikä tahansa muukaan koko. Optiikoitahan tehdään kuitenkin kaikkiin kokoihin 23,5 x 15,7 millistä aina 60 x 70 milliä ja tietysti isompiakin vielä. Esim. jos Canon Eos 1Ds MK2 tökättän palkkikameran filmipitimeen, niin silloinhan se ei enää olekaan täyden kennon kamera koska palkin optiikka piirtää isomman kuvan josta CE1DsMK2 rajaa keskeltä osan kuvaksi (croppikerroin?). Ymmärrän kyllä vajaa/täyskennoisuuden, kun asiaa tarkastellaan optiikan näkökulmasta, mutta 23,5 x15,7 millisille on tehty omia laseja, joihin ne ovat täysikennoisia. Olen ymmärtänyt, että aina jos käytetään jollekin muulle kennokoolle suunniteltua kakkulaa, joko optiikassa tai kennossa on croppikerroin. Mikä tätstä yhdestä koosta siis tekee universaalisesti paremman kuin mistä tahansa muusta koosta. Suhtaudun tähän kennohypetykseen hieman levottomasti, koska miten voin luottaa kameravalmistajan seisovan valitsemani kennokoon takana jos kokoajan puhutaan, että olisi jokin taivaallinen kennokoko jota kohti kaikki pyrkii. Järkkäreissä tämä kysymys on siinäkin mielessä kipeä, että optiikat eivät vanhene läheskään samalla tavalla kuin kamerarungot. Siis Nikon miellyttää minua juuri siitä syystä, että se on digijärkkäripolitiikassaan päättänyt tukea nyt valmistamiaan kennokokoja eikä ole merkkiäkään ilmassa että se aikoisi ykskaks muuttaa koko systeemin taas uusiksi jolloin minun ei tarvitsis niin huolehtia tuen jatkumisesta. Anteeksi vain tämä vuodatukseni, tämä on vähän arka kysymys minulle nyt kun olen hankkimassa kameraa ja aion sijoittaa siihen koko omaisuuteni ja toivon sen kestävän seuraavat 30 vuotta (n.30000 kuvaa).
Ole fysikaalinen ilmiö? eikö 35mm optiikka ole 35 mm otiikka riipumatta siitä minkäkokoiselle valoherkälle materiaalille sen kuva heijastetaan? Nykyisessä digikamerassani on optiikan polttoväli jotain 7mm - 50mm ja omien (luonnollisesti summittaisten mutu arvioideni mukaan) se 50mm (joka kamerassani vastaa 200mm kinovastaavuutta) tuottaa aukolla 2.0 melko lähelle yhtä syväteräviä kuvia kuin kinojärkkärini 50mm aukolla 1.8 joten onko todella niin, että optiikan tuottaman kuvan koko vaikuttaa sysyysterävyyteen?. No edelleen vastaamatta jäi miksi 36 x 24 mm on jollaintavalla parempi kuin mikään muu koko (paino sanalla mikään)? ymmärrän, että pienempi on halvempi ja isompi kalliimpi ja isommassa on joitakin etuja, mutta mun pointti olikin, että kennon on joka tapauksessa oltava jonkun kokoinen, niin onko jotakin yksiselitteistä syytä miksi se ei voisi olla 15,7 x 23,5mm (vai mitä nää nyt onkaan). Kirjoituksessasi tuli taas noi cropit mukaan vaikka mitään croppejahan ei ole jos käyttää tälle kennokoolle tehtyä kakkulaa. Jos taas tähän kennokokoon ei ole valmistettu jotakin polttoväliä, niin tulevaisuudessa varmaan kuitenkin valmistetaan jos tämä jäisi pysyväksi kokovalikoimaan. Isompi on aina parempi syvyysterävyyden hallinnan kannalta joo, mutta jos kerran kennon kasvattaminen on se juttu eikä kuluttajien toiveilla ole valmistajille väliä, niin miksi kehityksen sitten pitäisi pysähtyä 36 x 24mm kokoiseen kennoon. Edustaako tämä kinoko jotakin universaalia ihannetta? filmipuolellahan tämä koko otettiin käyttöön jotta voitiin hyödyntää halpaa leffafilmiä ja silloin isommalle filmille kuvaavat irvistelivät että 35mm on ihan liian pieni. Pienemmän kennon etuhan optiikan valmistamisen suhteen lienee se, että takalinssistä voidaan tehdä vähemmän kupera jollon valo tulee kohtisuorempaan kennolle, joka kuitenkin on pinnaltaan epätasainen. Nikon on nyt tehnyt johdonmukaisesti digijärkkärinsä (kiinnostavaa nähdä koska tuosta sanasta jää tuo digi pois) kalleimmasta halvimpaan samalle kennokoolle, joka on vahva viesti maailman eräältä vaikutusvaltaisimmalta kameravalmistajalta. Onko oikeasti odotettavissa, että Nikon luopuu tästä linjasta?
Kinolinssi on aina kinolinssi, vaikka se olisi kinopokkarissa. Kenno vain hyödyntää siitä kokoisensa osan.
"täyskoko" tarkoittaa sitä suurinta kokoa, joka on mahdollista käyttää hyväksi nykyisillä kinosysteemin optiikoilla tai minkä tahansa objektiivin natiivia filmikokoa.
Kennon suurentaminen kinoa suuremmaksi tekee kaikki vanhat linssit käyttökelvottomiksi ja on siirryttävä 4,5*6 tai 6*7 optiikkaan.
Se tietää kameran koon kasvua ja polttovälin pidentymää.
Miksi ei kenno sitten voi olla "puolikino"?
Samoin kuin filmillä on kennolla maksimierotuskyky. Jos pixelimäärää lisätään liikaa alkaa kenno kohista, laatu heikkenee ja herkkyys vähenee.
Seurauksena on suurikokoinen minikenno.
Myöskään objektiivien suorituskyky ei salli määrätöntä tarkkuutta kennolle, vaikka kennon pitääkin olla tarkempi kuin objektiivi, jotta koko teho voidaan käyttää hyväksi.
Se, että Nikon käyttää vain yhtä kennokokoa johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei se toistaiseksi kykene itse valmistamaan kennoja, vaan käyttää Sonyn kennoa.
On aivan varmaa, että aikaamyöten sekin tulee tuottamaan "täyskokoisen" kennon markkinoille.
Toistaiseksi sille ei ole ollut tarvetta, sillä uutisnikkarit, jotka on pääasiallisia Nikonkäyttäjiä ei normaalisti tarvitse suurta tarkkuutta. Pienet tiedostot on myös helpompia postata toimitukseen.
Pienen kennon haitta on myös laajakulman valmistamisen vaikeus.
Ei kennon koko vaikuta terävyysalueeseen, vaan objektiivin polttoväli ja kuvaussuhde.
Kuvatkaapa kahdella koolla jokin kohde 1:1 ja suurentakaa kuvat yhtä suuriksi niin huomaatte, ettei pienikennoisessa niin syväterävä kuva olekaan.
Olen tällainen pahimman sortin saivartelija. Ei minulla tietenkään ole mitään isoja kennoja vastaan kunhan jankkaan terminologiasta. Sain valistuneista vastauksistanne tietää kaiken tarvitsemani. Kiitos teille.
Loistava thread!
Osa tuosta 'kennoteoriasta' olikin itsellä hieman pimennossa.
Kiitos selventävistä vastauksista!