Moika kaikille!!
Mulla olis teille iso pyyntö;
Olen viimeisen vuoden lähihoitajaopiskelija ja nyt olen aloittamassa päättötyöni tekemistä "Nuoren alkoholiriippuvuudesta". Ja se liittyy myös teihin kaikkiin, jotka tuntevat jonkun nuoren, jolla on/on ollut alkoholiriippuvuus, koska haluaisin päättötyöhöni ihmisten erilaisia totuudenmukaisia tarinoita nuoren alkoholiriippuvuudesta.
Siis jos jaksatte/viittitte kertoa minulle oman tuttavanne/ystävänne/lapsenne tai jonkun muun ihmisen/läheisenne tarinan, niin olisin todella kiitollinen.
Jokaisella meistä on kerrottavanaan erilainen tarina, ja toivoisin että jaksaisitte kertoa minulle ne.
Mutta pitemmittä puheitta, kiitos jo etukäteen ja jaksamista kaikille!!
Mulla olis teille iso pyyntö;
Olen viimeisen vuoden lähihoitajaopiskelija ja nyt olen aloittamassa päättötyöni tekemistä "Nuoren alkoholiriippuvuudesta". Ja se liittyy myös teihin kaikkiin, jotka tuntevat jonkun nuoren, jolla on/on ollut alkoholiriippuvuus, koska haluaisin päättötyöhöni ihmisten erilaisia totuudenmukaisia tarinoita nuoren alkoholiriippuvuudesta.
Siis jos jaksatte/viittitte kertoa minulle oman tuttavanne/ystävänne/lapsenne tai jonkun muun ihmisen/läheisenne tarinan, niin olisin todella kiitollinen.
Jokaisella meistä on kerrottavanaan erilainen tarina, ja toivoisin että jaksaisitte kertoa minulle ne.
Mutta pitemmittä puheitta, kiitos jo etukäteen ja jaksamista kaikille!!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tältä sivustolta löydät valmiita nuorten kirjoittamia tarinoita itsestään vaikka kuinka paljon, jos selaat sivuja taaksepäin. Vai tarkoitatko laajempia kuvauksia? Voithan kai tehdä monista lyhyemmistä synteesin etsien yhteisiä nimittäjiä?
Olet varmaan jutellut ohjaajasi kanssa menetelmästäsi? En tiedä millä tasolla lähihoitajaopinnoissa keskustellaan tutkimusmenetelmien validiteetista ja reliabiliteetista, mutta ainakin ohjaajasi kuuluisi tietää nämä asiat. Yksinkertaistettuna: minusta aiheesi on erittäin mielenkiintoinen ja tarpeellinen tutkimusaihe, mutta epäilen saatko valitsemallasi menetelmällä luotettavia tuloksia. Netissä kuka tahansa voi satuilla mitä tahansa. Näin voi toki tehdä "elävässä elämässäkin", mutta silti suosisin yksilö- tai ryhmähaastatteluja. Luulen, että jo muutaman (esim. 5) hengen haastattelulla saisit paljon arvokkaampaa tutkimusmateriaalia kuin sähköposteilla tai tämän palstan kautta.
Jos asut pääkaupunkiseudulla niin nuoria haastateltavia voit yrittää löytää esim. Hietalinna-yhteisön avulla (http://www.hietalinna.fi/), tosin tutkimuslupa-asiat sinun täytyy ohjaajasi avulla selvittää ensin.
Sunnuntaisin klo 15:30 Helsingissä kokoontuu avoin nuorten ryhmä "Hieta" osoitteessa Hietaniemenkatu 5. Avoin ryhmä tarkoittaa sitä, että sinne voivat mennä myös muut kuin alkoholistit (mutta heitäkin koskee vaitiolovelvollisuus). Sieltä voisit myös kysellä nuoria haastateltavaksi palaverin jälkeen tai myöhemmin sovittuna ajankohtana. Silloin et tarvitse tutkimuslupaa.
Ja voit myös soittaa AA:n valtakunnalliseen puhelimeen 040 8484000 ja kysyä voisivatko he välittää yhteystietosi joillekin nuorille alkoholisteille.
Onnea tutkimuksellesi!
valtakunnallinen numero on 09 750200.Saamarin antama numero on "Weiareitten" numero Bill.W-n ystävät ry-n,vaikka he Bill.W-tä mollaavatkin esseiten kirjoiteliaksi.Todellisuudessa ilman esseiten kirjoiteliaa AA-ta ei yksinkertaisesti olisi olemassakaan,että sellaisia nää Weiarit.No se siitä.Soiteleppas oikeaan Suomen AA.n numeroon.Muualakin jos näette tään 040 8484000 kännykkä numeron se ei ole Suomen AA.n vaan Weiareiten numero.
kinastelu joutavista?
"Todellisuudessa ilman esseiten kirjoiteliaa AA-ta ei yksinkertaisesti olisi olemassakaan,"
Ehkä AA:ta ei olisi olemassa ilman esseiden _kirjoittajaa_, mutta AA taatusti olisi olemassa ilman esseitä. Olihan se ollut olemassa jo vuosikausi ennen kuin kyseisiä esseitä edes julkaistiin.
Mutta tästä tiedosta päättötyön tekijälle tuskin on kovin paljon hyötyä. Hänelle tiedoksi että soitat kumpaan numeroon tahansa niin sinulle vastaa siellä toipuva AA-lainen alkoholisti.
pumpuleissa kasvaneitakin,ettei passaa oikein suoraan kirjoitella.Mutta ilman esseitä maailmassa ei olisi AA.n kautta näin paljoa raitistuneita.Liekkö montaa Suomessa ja Ruotsissakaan.Eikä weiareilla olis ilman esseitä,mistä ne mollais Suomen AA-ta vaikka he samalla mollaavat koko AA-ta maailmassa,nimitäin on vielä niitäkin maita joissa luetaan vain ja ainoastaan esseitä kun ei ole Isoja Kirjoja joka kolkassa.Missäs sinä sAAmari olisit jos jos jos jne..??Tämä nyt vain on totta kirjutelkaa mitä lystäätte.
Kovasti sekoittaa välillä nää väittelyt. Minulle antaisi paremman kuvan tilanteesta, jos kirjoittajat lisäisivät juttuihinsa AA:n avulla raittiina olemansa ajan.
Eihän sillä raittiuden kestolla merkitystä sinänsä ole... Mutta.. Minä olin joskus juomatta 2 vuotta ihan omin voimin. Olisittepa kuulleet juttujani vuoden raittiudella. Minä tiesin kaiken viinasta ja miten siitä voi päästä. Joskus tuntuu, että täällä teillä AA uhoojilla on sama vaihde päällä. Senverta AA:stakin tiedän, että se korostaa sitä että todelliset muutokset tapahtuvat hitaasti. En usko, että ainakaan alle viiden vuoden ihminen tosissaan voi muuttua. AA:ssa tai sen ulkopuolella.
vielä vähän.Nämät "Weiarit" puhuivat seitsemänkymenen prosentin toipuja määrästä.Nyt kysyisinkin suoraa vastausta kuinka paljon yhteisönne on kasvanut sitten vuodesta 1998??Paljonko on palannut takaisin Suomen AA-han??Miksi AA:n toipumisohjelma ja perinteet ovat sellainen mörkö teille?Vaikka sitä käytetään yli yhdeksänkymmentä prosentisesti toipumisohjelmana Suomessa,niinkuin esim,läntisessä naapurisammekin Ruotsissa.Kummassakin maassa on kokeiltu jo ennen Bill.W-n ystävät ry.n syntymistä käytää Isoa Kirjaa toipumisohjelmana useissa eri ryhmissä,ja siirrytty takaisin 12/12 toipumisohjelmaan.Montako prosenttia Tukholman ja Upsalan alueella olevista Ruotsinkielisistä ryhmistä käyttää toipumisohjelmana teidän ainoaa oikeaa ohjelmaa vuodelta.1935
mieltä.Tosin meitä ihmisiä on erilaisia,toiset kehittyvät nopeemmin toiset hitaammin.Muistaakseni Suomen AA-n palveluun vaaditaan viiden vuoden raittius,mielestäni ihan ok.Itselläni on aivan pian viidestoista vuosi AA-ssa yhtäjaksoista raittiutta.
parempi tehdä oma avauksensa tästä aiheesta, jos siitä haluat keskustella. Minulla ei ole muuta sanottavaa kuin että AA:n toipumisohjelma ja perinteet eivät todellakaan ole "mörkö" meille, päinvastoin. Se on sitten eri asia, mistä toipumisohjelma _minun mielestäni_ löytyy. Mutta kuten useampaan kertaan on mainittu, on myös "Weiariryhmiä" joissa luetaan 12/12 -kirjaa, eli en ymmärrä miksi nämä asiat pitää kerta toisensa jälkeen sekoittaa toisiinsa. Enkä etenkään ymmärrä miten tämä taas liittyy alkuperäiseen aiheeseen. Piste.
Kyllä te jaksatte. KYSYN TEILTÄ JÄLLEEN KERRAN:
MIKÄ ON TÄRKEINTÄ, SE ETTÄ RAITISTUU, VAI SE ETTÄ MITEN JA MISSÄ RAITISTUU??
Mielestäni on tärkeintä että ylipäätään raitistuu, esseitä lukemalla, käymällä weiareitten tahi AA:n kokouksissa tai olla käymättä niissä!
Tai lukemalla Aku Ankkaa!
Mitä merkitystä on koska tai kuka on kirjoittanut esseitä?
Olkaa kiltit ja lopettakaa kinastelu näistä!
olet riitaa haastava kusipää?
anteeksi.
kirjoita suoraan sähköpostiini,jos et muista osoitetta niin sehriffillä on mun osoite kysy siltä.Tapaankin sehriffin tänään.
olisi pitänyt käydä vaikka tupakalla ennen viestin lähettämistä,vaikka en poltakaan.ajatus ei siitä olisi muuttunut mutta olisi jäänyt lähettämättä.
en vaan kertakaikkiaan voi ymmärtää (taisi tulla jo sietokynnys ylitettyä) tuota riitelyä asiallisen kysymyksen jatkeena.yäk.
sinisydan kirjoitit:
"Jokaisella meistä on kerrottavanaan erilainen tarina, ja toivoisin että jaksaisitte kertoa minulle ne."
Vai ihmisten erilaisia totuudenmukaisia tarinoita? - Sitäkö se opiskelusi ja "päättötyösi" vaatii? Tarinoita on maailma pullollaan. Suosittelen vierailuja AA-ryhmien avokokouksissa. On kovia tarinoita, meinaan...
8.9. joku kyseli alkoholistin profiilista, mikä sai juomaan. Siellä on kertomuksia nuorena aloitetusta juomisesta ja sen syistä.
Laita e-mailisi, niin sinulle voin kyllä kertoa omaakin juttua.
Se olisi mukavaa... Joten tässä; [email protected]
En tarkoita sitä, että ottaisin kaikkien kirjoittamat tarinat kokonaisuudessaan, vaan keräisin niistä oleellisia juttuja...
Ja jos joku alkaa sepittämään omasta päästään pitkää stooria minulle, niin se on hänen valintansa... Kuvittelisin, että täältä löytyisi ihmisiä, jotka haluaisivat (ehkä?) kertoa tarinansa minulle...
Ajattelin, että tämä olisi ollut joillekin helpompi tapa "avautua", kuin se, että kasvotusten kertoisi tarinaansa...
"Ajattelin, että tämä olisi ollut joillekin helpompi tapa "avautua", kuin se, että kasvotusten kertoisi tarinaansa... "
Kasvotusten tai ryhmässä kerrottuna kokemukset ja tunnelmat välittyvät parhaiten. Minusta vaan tuntuu, että "sinisydämessä" ei ole henkistä kanttia avoimiin AA-kokouksiin. Varsinkin kun on helpompaa, kopioida valituilta osin toisten kirjoituksia.