Takana 2 vuotta lapsettomuutta ja elämäni eka inssi edessä.Inssi tehdään luonnolliseen kiertoon, joten tässä tikutellaan ja odotellaan ovulaatiota.:)Muita samassa jamassa?
Muita inssiläisiä?
Nimetön
175107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Meillä kans lapsettomuutta takana pari vuotta, nyt olis tarkoitus tehdä inssi ja luonnolliseen kiertoon.. Kävin eilen follikkeliultrassa ja munasolu oli n 15 mm, eli ovis on varmaankin parin päivän sisällä. Nyt sitten aloitin tikuttelun ja toivon että onnistun bongaamaan oviksen. Vaikka tuntuu kyllä, että ovis on viikonloppuna, eikä silloin inssi onnistu =/
Mut pidetään peukut pystyssä, että molemmat onnistuttais ekasta inssistä =)
Sitä pelkään itsekkin että inssi sattuu just vkonlopulle:(Huomennapa onkin viimenen mahollisuus saada testiin mahdollinen toinen viiva.Minä kun en tiedä yhtään et mitä oikein tapahtuu kun ei ole mitään ultraa,käsketty vaan tikuttamaan.Normaalisti kiertoni on 26-28 päivää ja nyt kp12 eikä oviksesta tietoakaan.Pelottaa et ovulaatio kerkee mennä, tosin ei kyllä ole vielä ollut minkäänlaisia tuntemuksiakaan ollut.On tää vaikeeta, mutta jännää!No mut tavoitteena olis päästä perjantaina inssiin!!Kaikille onnea ja kertokaa kuulumisia ja tuntemuksianne lisää!Onnea!:)
Minä oon tikutellut ovista keskiviikosta lähtien, enkä ainakaan vielä oo bongannu ovista. Viiva on haalea.
Entäs sinä? Pääsittekö inssiin?
Meillä varmaan siirtyy seuraavaan kiertoon tuo inssi, olen sata varma, että ovis on nyt viikonloppuna =/ Mut täytyy pupuilla ahkeraan, jospa saatais plussa tästä kierrosta ilman inssiäkin ;)
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Hei,ovis tuli ja juuri saavuin ekasta inssistä:)Yllätyin toimenpiteen helppouteen..Kaikki vaikutti olevan kunnossa ja siittiötkin kesti mainiosti pesun.Tiheyttä en muista, mutta liikkuvuus saatiin hyväksi,a 99%.Nyt jännätään!!Ei pitäs liikaa innostua,mutta ompahan ainaskin jotain toiveita!Lääkäri sanoi että jos ei tärppää, niin jatkossakin tehdään luonnolliseen kiertoon kun näyttää olevan kaikki muuten mallillaan.Kaikille oikein aurinkoista viikonloppua ja plussaOnnea!:)
Hienoa, että teille pystyttiin tekemään inssi tässä kierrossa! Nyt vaan jännäämään... Meillä on ollut mukava fiilis, tietysti osaksi siksi, että toivotaan parasta, mutta lähinnä siksi, että VIHDOIN asialle on tehty jotain! Odottelua on ollut niin paljon, tutkimukset venyivät kesälomien yms. takia ja viime kuussa tosiaan osui oikea päivä sunnuntaille (eikä raskautta kuulunut vaikka ollaan yritetty oikeina päivinä petipuuhilla jo pitkään). Tuntuu, että nyt olo on helpompi, kun homma on käynnistynyt. Tietysti (en voi sitä kieltää) toivotaan kovasti, että hoito tuottaisi tuloksia, jos ei tässä kierrossa niin toivottavasti myöhemmin nimenomaan inseminaation tuloksena. Ajatus "rankemmista" hoidoista ei tunnu mukavalta, mutta eiköhän siihenkin sitten tottuisi, jos tilanne tulisi eteen. Luulen, että teemme vielä ehkä yhden inseminaation luomukiertoon ja sitten siirrymme hormonihoitoihin. Täytyy puhua tästä vielä miehen ja lääkärin kanssa.
Minulla on kierto viimeisen puolen vuoden aikana vaihdellut 26 ja 32 välillä. Ovulaatio tulee aina suht aikaisin, plussaan tikuilla kierron 10. tai 11. päivänä.
Mitenköhän teillä, "Pettynyt", kävi - alkoivatko kuukautiset kunnolla vai olitko sittenkin raskaana (oireethan olisivat voineet viitata siihenkin)?
Oletteko muuten kertoneet kenellekään inseminaatiosta? Me olemme olleet varsin avoimia tästä lapsettomuusasiasta, monet lähipiirissämme tietävät siitä. Ensin olimme ajatelleet pitää ensimmäisen inseminaation ajankohdan omana tietonamme, mutta on sittenkin tullut kerrottua kahdelle ystävälle - toinen on itse käynyt läpi samankaltaisia juttuja ja toisen kanssa tapasin heti inseminaatiopäivänä, enkä malttanut olla kertomatta. Olemme itse ajatelleet niin, että tämä tilanne ei todellakaan ole mikään häpeä - miksi siis siitä vaieta, kun se kuitenkin täyttää niin suuren osan elämästämme. Sain viime vuonna yhden keskenmenon (epäselvä alkuraskaus, epäiltiin kohdun ulkoista, ramppasin pitkään tarkastuksissa) ja siitäkin kerroimme varsin monelle, kun olisi tuntunut ihmeelliseltä kertoa vain muista kuulumisista, kun tuo asia kuitenkin oli koko ajan mielessä. "Mitä kuuluu" -kysymykseen tuntui paremmalta vastata totuudenmukaisesti eikä keksiä jotain peittelevää.
Yhden "epätavallisen" asian olen nyt inssin jälkeen huomannut: olen saanut suht voimakkaita hiivatulehduksen oireita. Viimeksi näitä oireita on ollut silloin, kun olin viime vuonna hetken raskaana. Luin, että hiivatulehdus voi johtua mm. raskaudesta - olisikohan oireita vai onko se pukannut päälle vaan silkasta stressistä tms... No, kohtahan sekin selviää.
Missä vaiheessa olette testanneet inseminaation jälkeen? Meille suositeltiin 16 päivän jälkeen. Meillä on Aconin testejä, joissa herkkyys on 10 - eli käsittääkseni niistä voisi raskaus näkyä jo n. 10. päivää hedelmöittymisen jälkeen. Ehkä pitäisi kuitenkin malttaa odottaa ainakin tuonne 14 pv tienoille.
Paljon tsemppiä kaikille! Kuulumisiin!
Moi!Mitkäs on siellä fiilikset?Mulla ihan ok,tosin ei mitään kummallisia oireita ole vielä ainaskaan ilmaantunut.Jotenkin on sellanen tunne et tuskin tää homma onnistuu:(Joo,aconin testejä olen myös minä käyttänyt aiemmin,tosin vielä se plussa on jäänyt näkemättä.Itse tulee varmaan tehtyä testi taas ennen kun menkat on ees myöhässä..Tänä iltana poistun koneen äärestä pariks päiväks,toivotaan että sillä aikaa saadaan raskausoireita:)
Pakko tunnustaa, että menin testaamaan Aconin testillä eilen aamulla (10 pv inseminaatiosta), negaahan se näytti... Onkohan Aconin teksti siitä, että testit voisivat näyttää raskauden jo 7-11 päivää hedelmöittymisestä, liiottelua ja vain keino saada ihmiset käyttämään testejä enemmän... Itseltäni hölmöä varmaan hätäillä noin testauksen kanssa, seuraavaa testiä odotan varmaan tiistaihin saakka, jolloin inseminaatiosta on 15 pv. Menkkani pitäisi alkaa ensi viikon aikana. Hiivatulehdus alkaa jo - onneksi - laantua, muuten ei ole ollut mitään erityisiä mahdollisia oireita (paitsi väsymystä, mutta sekin taitaa johtua ihan muista seikoista). Aika vahva tunne on siitä, ettei tällä kierrolla onnistunut. Jos ei, niin sitten pitäisi vaan päättää, miten tästä eteenpäin - luomulla vai hormoneilla. Jännää nähdä, miten tämän ketjun ihmisten hommat etenee!
Moi!Minulla pp.8.Toivotaan ettei aconin testiin ole luottamista:)Itse kyllä aion tehdä myös jo ekan testin parin päivän päästä.Edelleenkään ei mitään uusia oireita,lämpöä reilut 37,koko ajan kylmää mut sekin kai on ihan normaalia.Minulla kun on nuo raskausoireet joka kuukausi ennen menkkoja,joten ainut mistä voisin päätellä olevani raskaana olisi positiivinen testi.Itse mietin myös että mitähän jaksossa jos nyt ei tärppää.No mut midetään toisillemme peukkuja ja pysytään palstalla!:)
-haaveilija-
En tiedä, käykö tätä "vanhaa" ketjua enää kukaan lukemassa, mutta kerronpa meidän tilanteen. Ekan inseminaation jälkeen testattiin ensin 10 päivän jälkeen Aconilla nega ja sitten jo muutenkin tuntui, ettei onnistunut. Viime viikolla alkoi kuitenkin ilmestyä omituisia oireita: väsymystä, ärtymystä, kuvotusta, loppuviikosta rinnatkin kipeinä. 16 päivää inseminaation jälkeen Clearblue-testi näytti selvän plussan! Vaikka kuinka ajateltiin varovaisesti, että tässähän voi tapahtua vielä vaikka mitä, niin kyllä sitä ehti jo vähän innostua ja ilahtua... Menin samana päivänä klinikalle verikokeisiin ja pettymys oli valtaisa, kun seuraavana päivänä saatiin tulokset ja hormonitaso osoittautui liian alhaiseksi (hcg 28, kun olisi pitänyt olla yli sadan) normaaliin raskauteen :-( Viikonloppu meni kärvistellessä ja tänään olin uudessa testissä, joka osoitti hormonitason nousseen, mutta olevan edelleen liian alhainen siihen nähden mikä pitäisi tässä vaiheessa olla (minulla hcg 226, kun pitäisi olla jo yli tuhannen). Keskenmeno ei kyseessä ole, kun hormonitaso nousee, joten vaihtoehdot ovat normaali, hitaasti alkuun lähtenyt raskaus (epätodennököistä) ja kohdun ulkoinen raskaus (todennäköistä). Tuntuu todella ikävältä - mielummin olisi ottanut kokonaan negan kuin ensin plussan ja nyt tämmöisiä uutisia. Kamalinta on, että kohdun ulkoista raskautta ei voida vielä tässä vaiheessa todeta mitenkään, täytyy vaan odotella - perjantaina verikoe, ensi viikon perjantaina ultra, jolloin viimeistään pitäisi selvitä. Ellei sitten sitä ennen tule kipuja ja/tai vuotoa, jolloin pitää mennä suoraan sairaalaan. Huolestuttaa, kun tuo kohdun ulkoinen raskaus vaikuttaa melko vakavalta asialta. Ja tuntuu kurjalta, kun ei tiedä, onko kropassa menossa luova vai tuhoisa prosessi... Toivottavasti tämän ketjun muilla yrittäjillä on mukavampia uutisia! Pitäkää peukkuja, ettei jouduta suurempiin vaikeuksiin, mikäli tuo kohdun ulkoinen raskaus todetaan.
Meille tehtiin ensimmäinen inseminaatio eilen, jännää! Takana lapsettomuutta 1,5 vuotta ja ainoa (tähän mennessä) löytynyt selitys olisi siemennesteen laatu. Meilläkin tehtiin inseminaatio luonnolliseen kiertoon eli täysin ilman hormoneja. Tätä vaihtoehtoa ei tosin meille suoraan tarjottu, mutta osattiin kysyä asiasta ja onnistuihan se, kun kuukautiskiertoni näyttää normaalilta. Ajattelimme, että aloitetaan nyt mahdollisimman luomusti. Itse inseminaatio ei minulla tuntunut fyysisesti oikeastaan miltään. Hyvät fiilikset on olleet noin psyykkisellä puolella eilisestä lähtien! Nyt pitäisi vaan malttaa odotella testaukseen saakka. Toivottavasti pettymys ei ole liian suuri, jos ei onnistu... No, olisihan se melkein liian hyvää ollakseen totta, jos heti ekasta tärppäisi! Tsemppiä muille - ja kuulumisiin!
hoidot tehtiin ja tunne oli samanlainen kuin sinulla Kaisa, mutta pettymys oli kova kun vauvaa ei kuulunut ja menkat alkoi. Hoitoja tehtiin yhteensä 3 ja nyt OLEN RASKAANA! Rv 7 menossa ja huomenna olisi eka tarkastus polilla ja ens viikolla neuvola aika. Tsemppiä "luomuiluun"
Meille kävi viime kierrolla juuri niin, että inseminaation aika olisi osunut sunnuntaille... Kyllä keljutti, mutta onneksi aika meni suht nopeasti ja seuraavan kierron ajoitus oli parempi. Väestöliitossa, jossa me käydään, tehdään inseminaatioita kyllä lauantaisin, muttei sunnuntaisin.
Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisia kokemuksia sinulla, jolla raskaus alkoi 3. inseminaatiolla, on. Tehtiinkö kaikki 3 hoitoa luomusti? Jos ei, niin millainen ero mielestäsi oli luomukierron ja hormonihoitokierron välillä? Huomasitko itse mitään erilaisia oireita viimeisen hoidon jälkeen, kun tulit raskaaksi? Mietitään tässä, että jos nyt ei tärppää, niin aloitetaanko ensi kuussa hormonihoidot vai pitäisikö yrittää vielä kerran luomusti.
Olisi kiva kuulla teidän muiden kuulumisia - tehtiinkö inseminaatio tässä kuussa, mitkä on fiilikset ym.
Minulle tehtiin 15 päivää sitten ensimmäinen inssi (alla clomit). Olen suhtautunut inssiin hyvin neutraalisti, suurempia toiveita elättelemättä.Meidän "vikamme" on pieni poikkeavuus sperman laadussa, joka saattaa vaikeuttaa hedelmöittymistä. Viikko inssin jälkeen alkoi mahakivut, jotka paheni aina iltaa kohden ja maha turposi paljon. Yhtenä yönä myös oksetti ja maha oli ihan sekaisin. Nyt tiistaina, 13 päivää inssin jälkeen, tuli hieman ruskehtavaa vuotoa, samoin keskiviikkona ja tänään torstaina. Selkä ja maha on aavistuksen verran arkana ja välillä mahassa käy vihlova kipu. Mieli on tietenkin ihan maassa, vaikka suuria toiveita en elätellytkään. Ei ole yhtä kovat kivut kuin kuukautisista, mutta kyllä nuo pienet välivuodot taitaa kuukautisia merkata. Muuta mahdollisuutta ei kuitenkaan ole kuin koota itsensä ja soittaa uutta aikaa inssiin ensi kuuksi, jahka kuukautiset kunnolla alkavat. Ennen pitkää hoitojen on pakko onnistua, eikös vain?
mulle tehtiin viimekuussa inseminaatio.ei onnistunut.nyt olen tiputellut tikkuihin huomenna olis 14 päivä .ei taida tulla.viimekuussa oli sama päivä ja oli ovis.mikä päivä kiertoa teille on tehty?mulla muuten viime vuonna onnistu kolmannella kerralla siitä lapsi jo on.Nyt vain hallutas hänelle kaveri.Välillä tuntuu ettei jaksa uudestaan, mutta myöhemmin voi harmittaa....
hormoonihoitoa. Itsellä kaksi poikaa, luonnolliseen kiertoon ei onnistunut. Hormoonihoidolla melkein heti. Lääkäri sanoi, että luonnolliseenkiertoon tehdyt onnistuu huonommin. Olin aika pettynyt, etten heti ottanut hormoonihoitoa, koska aikaa kului turhaan hukkaan ja sain ravata lääkärissä. Tämä kokeneempi ehdotti heti että lääkkeet otetaan mukaan, että mahdollisuudet onnistua paljon paremmat. tämä siis minun kokemukseni.
Hei,tänään sit tikutin oviksen!Eli huomenna sairaalaan,kyllä jännittää!!:)Toivottavasti kaikki menee hyvin,aivan mahtava kun löytyy kohtalotovereita,pidän kyllä teille kaikille peukkuja pystyssä!!Meilläkin muuten ainut vika mitä on löytynyt, on siemennesteen laatu,mites teillä muilla?
Olen vähän eri tilanteessa kuin te muut, mutta ajattelin silti kertoa oman tilanteeni.
Eli 5 inssiä takana, 2 luomua, 2 clomia ja viimeisin ovulaation induktio (puregon ja pregnyl).
Viimeisin tehtiin viime viikon perjantaina ja tässä nyt vaan odotellaan kuinka kävi.
Fiilikset onnistumisen suhteen eivät enää ole kovin korkeat, kun 4 epäonnistunutta inssiä takana. Mutta eihän sitä koskaan tiedä ja teillähän voi tärpätä jo ekasta kerrasta.
Tuo oviksen osuminen viikonlopulle on harmillista, mulle kävi niin alkuvuodesta varmaan 3 kertaa ja meinasi pinna palaa. Nyt hormoneilla onneksi oviksen ajankohtaa pystyy paremmin säätelemään, eikä mene kiertoja hukkaan.
Tsemppiä kaikille!