Ilmeettömiä ovat harkkotalot. Täällä pääkaupunkiseudulla näkee hyvin monenlaista keskeneräistä harkkotaloa. Jopa useita vuosia keskeneräisinä. Ilmeisesti rahat loppu. Kuka kertoisi ovatko harkkotalot turvallisia. Paljonko ne päästävät liimaaineista höyryjä sisälle. Oletteko koskaan ajatelleet että perustuksien pitää olla niin hyvät etteivät painu yhtään. Seinäthän siinä halkeilisi jos talo pääsee liikkumaan.
Ei ikinä harkkotaloa
Heko
2312794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
pitää poistaa enenn rappausta useitakin vuosia niin sivullisesta näyttää että rahat on loppu.
Vaikka seinät olis valettu täyteen kuravelliä niin seinät on vuodessa rutikuivat.
Köyhien rutinaa..
tiedustelin räppareita oulussa ensi keäksi. En onnistunut löytämään yhtään vapaata enään.
mennään ajoittain tutulle kylään ja poiketaan jo nykyään ihan huvikseen kattomaan yhtä taloa kadulla jonka varrella tuo tuttu ennen asui. taloon muutettiin -88 ja sen on siporexia ja talon teki siis vielä muurari. ensin se oli rappaamatta että ehtii rapata kun kiirettä pitää töissä ja sitten se vaan on ollut rappaamatta.. tonttikin on ihan hoitamaton, telineet seisoo päädyssä... on sillä kärsivällisiä naapureita ja rakennusvirasto joka ei ole huomannut ettei taloa ole lopputarkastettu eikä edes tehty valmiiksi, luulisin että ulkoverhous olisi jonkun huoli jos ei talon omistajan!
varo siis ettei käy kuin tuolle kiireiselle muurarille, suutarin lapsella kun ei ole kenkiä eikä muurarin talossa rappinkia!!
ja se on muutoin valmistunut 50-luvulla, mutta rappausken suhteen taitavat odotella edelleen rungon kuivumista, kun eivät sitä ole teettäneet. :)
Naapurustossa on myös yksi Leca talo ja se on just vuodesta -88 ollut kesken.
>Ilmeettömiä ovat harkkotalot.
Se on sellainen jos sen niin haluaa. Samoin tusinatavara puutalot joita suomeen rakennetaan 99%.
>Täällä pääkaupunkiseudulla näkee hyvin monenlaista keskeneräistä harkkotaloa. Jopa useita vuosia keskeneräisinä. Ilmeisesti rahat loppu.
Tai sitten jotkin muut syyt. Me tehdään omin voimin harkkotaloa. Nyt tulee kolmas talvi ilman ulkorappausta. Varmasti on monet ihmiset ajatelleet että rahat on loppu tai et niille on tullut avioero. Totuus on se että budjetoidusta lainamäärästä on nostettu vasta puolet ja väliin on hoidettu anoppilan remontit. Jos oikeasti itse tekee niin se ottaa aikaa. Minulla on kolme tee-se itse puutalon rakentanutta tuttua ja heillä meni about 2.5 vuotta talojensa tekemiseen, mulla menee 0.5 vuotta - 1 vuosi pidempään, mutta mie oonkin nörtti joka joutuu kaiken opetteleen. Mutta hiljaa hyvä tulee.
>Kuka kertoisi ovatko harkkotalot turvallisia. Paljonko ne päästävät liimaaineista höyryjä sisälle.
Ei niissä liima-aineita tarvita. Yksinkertaisen rakenteensa vuoksi niissä on vähän päästöjä ja ongelmia aiheuttavia kerroksia. Taitavat kaikki harkkotalot kuulua M1 ryhmään eli pienimpään päästöluokkaan.
>Oletteko koskaan ajatelleet että perustuksien pitää olla niin hyvät etteivät painu yhtään. Seinäthän siinä halkeilisi jos talo pääsee liikkumaan.
Aivan. Tuo lieneekin suurin tekninen hankaluus kivitalojen kanssa. Ken suolle moisen rakentaa on hullu.
Valittiin moreeniharju jossa perusmaan kantavuus on yli 14 000 kg per neliö.
Vai ei tarvita harkoissa liima-aineita, mitenkäs nämä nykyiset sitten mahdetaan saada kasassa pysymään. Suosittelen vierailua "harkkotehtaassa" ja pohtimaan tuoksu mikä pyörryttää ja saa silmät vuotamaan. Muuten jokainen saapi rakennella mistä tykkää ja omien uskomuksien mukaisia taloja.
Betoni on sementin, kiviaineksen ja veden kovettunut seos. Sementin raaka-aineita ovat luonnonmineraalit, kalkkikivi, kvartsi ja savi, joita on maapallolla runsaasti. Raaka-aineet jauhetaan ja poltetaan uunissa (1450° C ), jossa lähtöaineiden alkuperäinen rakenne hajoaa veden ja hiilidioksidin poistuessa. Reaktiossa syntyy pääasiassa kaliumsilikaateista muodostuneita klinkkerimineraaleja, joista sementti jauhetaan. Tuttu harmaa väri johtuu rautapitoisista yhdisteistä. Betoni kovettuu, kun sementtirakeet reagoivat veden kanssa muodostaen osa-aineet yhteen sitovan sienimäisen mineraalin. Betonin lujuus arvostellaan yleensä noin 28 vuorokauden kuluttua, vaikka lujuuden kehitys jatkuu tämänkin jälkeen. Tämänkin jälkeen betonin sementti reagoi, tosin hitaasti. Lämpö ja kloridipitoiset suolat (ruokasuola, merivesisuola) kiihdyttävät kovettumisreaktioita. Suola (NaCl) ei sovellu teräsbetonin kiihdyttimeksi raudoituksen ruostumisen vuoksi.
joita betoni/harkkotehtaassa leijailee.
siporexin perusraaka-aineet ovat sementti, hienoksi jauhettu hiekka ja masuunikuona sekä vesi. Valuvaiheessa massaan lisättävä alumiinijauhe saa aikaan prosessin, jossa syntyy vetykuplia ja massa huokoistuu. Muotin sisältö on 60-asteisessa lämpötunnelissa kovettunut käsittelykelpoiseksi. Leikkauksen jälkeen muotilliset höyrykarkaistaan autoklaaveissa noin 180 asteen lämmössä ja 11 bar:n paineessa. Karkaisu antaa massalle sen lopullisen lujuuden sekä edulliset tilavuudenmuutos- ja virumaominaisuudet.
Betonipöly on terveydelle vaarallista.
Betonitehtaassa on sementtipölyä joka on vieläkin vaarallisenpaa.
Harkkotehtaassa käryää varmaan myös muovi kun EPS:ää leikataan.
Mutta sillä ei ole enään mitään merkitystä kun lopputuote on valmis, sementit ja betonit sitoutuneet yms jne.
Aivan yhtä relevanttia on murehtia sitä kamalaa hajua joka tulee sellutehtaasta (ekovillaa? YÄKK!!) , höyrynsulkumuovitehtaalla, puun kyllästämössä, parocin tehtaalla, jne... Varmaan kaikista löytää "hajuja" jotka kirvelee silmiä.
Paskomattakaan ei elämästä selviä ja sekin voi kirvellä (muiden) silmiä...
Luokitusrajat
Luokituksessa rakennusmateriaalit jaetaan kolmeen luokkaan, joista M1 on paras. Luokkiin M1 ja M2 kuuluvat emissiotestatut materiaalit, joiden epäpuhtauspäästöt täyttävät neljän viikon iässä seuraavat vaatimukset:
Tutkittavat ominaisuudet M1[mg/m2h]
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden(TVOC)
kokonaisemissio
Nopeaan listaukseen mikä voi olla muissa viellä pahempaa :D Mitenkäs se EPS aiheuttaisi sen luottimien hajun ?
esim Lammi harkot on M1 luokassa, mutta mitäs sitten kun sinne sisään tungetaan kura OY AB betonia, jossa on kaseiinia joka sittemmin alkaa muuttua ammoniakiksi?
eikös se ollut liiman haju eikä liuottimen???
Hankala sanoa kun en oo ite käynyt nuuskimassa.
Jospa se liima oli jäänyt glyyvariin edellisillan bileistä?
Mutta riippuen tehtaasta ... esim betonielementtien valmistuksessa käytetään kemikaaleja esim. öljyä jotta saadaan muotit irti.
Normaalissa betonivalmistuksessa en keksi mikä haisisi liimalle.
Haiseekohan notkistin jollekin?
Muistelen että ainakin SikaCim (betonin kiihdytin jolla mahdollistetaan betonin valut pakkasessa) haisee pistävästi.
tjsp.
kaikissa valmistetuissa M1 myyntiluvat saaneissa tuotteissa se lopputuote on testattu, joten aivan sama onko lammin betoni ostanut massansa venäjältä jos mittarit kertovat lopputuotteen täyttävän määräykset. ja mitä tulee pinnoitteisiin niin kyllä pussin kyljessä on varma maininta mihin luokitukseen tuote kuuluu, yleensä betonit luokitellaan M1 luokkaan jolloin ei niissä mitään irtoavia höyryjä pääse syntymään. lapsikin tuntee noiden koostumuksen, joten tämä keskustelu päättyy puolestani tähän!
Onhan se tietysti erinomainen ja harvinaisen turvallinen tuote :D
Koskeeko tuo suolle rakentamisjuttu myös tiilitaloja. Siis, ei olla rakentamassa, vaan ostamassa vanhaa taloa, joka taitaa, ikävä kyllä, sijaita vanhalla suolla.
Notkistin varmaan onkin jotenkin pakkaseen liittyvä aine?
On olemassa vaihtoehto betonin vuoraamiselle TeeSeItse periaatteella.
Katso esim. www.linkkitori.net ja sieltä hakemistosta Rakentaminen.
Samasta aiheesta löytyy myös:
www.webkauppa.fi/rakennusmenetelma
Jos tiilielementin sauma on elastinen, niin se kestää silloin pieniä rakenteen liikkeitä. Sauma suojaa myös tiiltä halkeilemiselta.
Näin minä näen edellämainitsemani kohteen tuotteen. Lisäksi sen 20 mm vahva tiili säästää energiaa valmistusvaiheessa.