Ohjeissa sanotaan tänäpäivänä että rossipohjan tuuletusaukot on oltavat vähintään 2-4 promilleen alapohjapinta-alasta. Sanotaan myös että tuuletusaukot voi tukkia talven ajaksi, mutta ne on ehdottomasti avattava kevään tullen.
Mutta rossipohjan alla on kesällä aina kylmempää mitä ulkona ja jos fyysikan lakeja seurataan niin ulkona oleva lämmin ilma menee kylmään päin aukoista ja kevyempänä nousee rossipohjan alapintaan, tiivistyy vedeksi ja niin on pohja alapuolelta märkä.
Eikö silloin paras konsti tähän on se että laittaa tuuletusluukut kesän ajaksi kiinni = ei päästä lämmintä ilmaa pohja alle. Luukut avataan taas talveksi jotta saadan ilmanvaihto aikaiseksi??
Mutta rossipohjan alla on kesällä aina kylmempää mitä ulkona ja jos fyysikan lakeja seurataan niin ulkona oleva lämmin ilma menee kylmään päin aukoista ja kevyempänä nousee rossipohjan alapintaan, tiivistyy vedeksi ja niin on pohja alapuolelta märkä.
Eikö silloin paras konsti tähän on se että laittaa tuuletusluukut kesän ajaksi kiinni = ei päästä lämmintä ilmaa pohja alle. Luukut avataan taas talveksi jotta saadan ilmanvaihto aikaiseksi??
Vastaukset 5
Vanhimmat
sieltä poistuu sama määrä ilmaa kuin menee sisälle, ei se nouse sinne pohjaan ja keräänny kasoiksi.
Ja poistuva ilma vie kosteudet menessään, näin ne rossipohjat on toimineet satoja vuosia vysiikasta miträän tietämättä.
Vuosisatoja vanhat menetelmät eivät useinkaan toimi nykytilanteessa. Rossipohjien toimivuus perustui ennen siihen, että lattiarakenteita ei ollut tiivistetty ja rakennuksen lämpö lämmitti myös alla olevaa maaperää. Tätä ei tulla usein ajatelleeksi ja rakennusten riesana on yhä enemmän homehtuneita alapohjia.
Tilannetta auttaa, jos alusmaa peitetään esim. muutaman sentin kevytsorakerroksella.
Lisäksi kondensoitumisen ehkäisemiseksi puurakenteisissa alapohjissa on ilman kesäisin vaihduttava 2-3 kertaa tunnissa, mikä edellyttää yleensä koneellista ilmanvaihtoa siellä. Talvisin niissä riittää luukkujen kautta tapahtuva painovoimainen ilmanvaihto. Kivirakenteisissa katsotaan riittäväksi, että tuuletus hoidetaan aukkojen kautta vuoden ympäri.
Talon vastakkaisilla sivuilla on yleensä erisuuri paine, eli virtaus on talon alla maanpinnan suunnassa käytännössä aina, kun aukot ovat auki,
Tuulen puolella on ylipaine ja alapuolella alipaine.
On ilo huomata ettei maalaisjärki ole kokonaan kadonnut betonielementtitalojen myötä. Ajatuksesi on kuin minun suustani.
Tuuletusluukut on pidettävä suljettuna kesäisin juuri mainitsemastasi syystä.
Mikäli haluaa kuitenkin pitää luukut kesäisin auki (esimerkiksi kissojen takia) on alapohjaa hyvä lämmittää lämpöisellä vedellä tai kaasupuhaltimella.
Talvisin on tärkeä varmistua siitä että lämpötila talon alla pysyy plussalla, esimerkiksi avattavien lattialuukkujen avulla.
Sulla on pointti, mutta myös varjopuoli.
Puurakenteisen rossin aluslaudoitukseen en usko mitään kosteutta tiivistyvän. Koskaan en ole vielä nähnyt laudan hikoilevan, enkä ts-levyn. Puu hygroskooppisena materiaalina tottakai kostuu, vaikka päällepäin ei näy. Kostuuko sitten niin paljon, että että siitä on haittaa, en tiedä.
Viimeksi tänään ryömin yhden vanhan rossin lävitse, ei vikoja. Asiatonta materiaalia oli kyllä maassa jne, mutta itse rakenteissa ei vikoja. Hometta satavarmasti, mutta tuskin asumiseen vaikuttavaa. (Liisa?)
Kivirakenteista sen verran, että ne jähtyvät talvella. Keväällä ne sitten "hikoilevat" rankasti, kun massa varaa kylmää ja rossin tuuletusilma on lämmintä ja kosteaa. Vanhojen eduksi luettakoon luonnonkivi, joka myös hikoilee, mutta ei ole erinomainen kasvualusta pöpöille. Betonipilarit tai muut vastaavat rakenteet hikoilevat samalla tavalla, mutta niissä mikrobit viihtyvät. Yhdessä erittäin hyvin tuuletetussa kohteessa kasvoi tatteja betonipilareista ja hiekassa pilareiden ympärillä. Kaikki kylmät pinnat itkivät rajusti.
Liisa puhui kannanotossaan asiaa. Alapohjan lämmitys pitää rakenteet kunnossa.
Talvella alapohjaan riittävästi lämpöä ja lumet kolataan seinän vierille estämään läpipuhallus. Lumella tukitut aukot aukeavat automaattisesti kevään tullen.