Voimatesti: SiljaLine vs.panssarivaunu

Haaveeni on pikkupojasta lähtien ollut nähdä seuraavanlainen testi: Joku iso Silja Line (esim.Symphony) olisi kiinnitetty paksuilla kettingeillä kauppatorilla olevaan esimerkiksi t34-malliseen panssarivaunuun.Sitten kumpikin laittaisi samaanaikaan vaihteen päälle ja kierrokset koviksi.Mitä tapahtuisi? Lähtisikö tankki mereen pulikoimaan telat kipinöiden vai tulisiko ruotsinlaiva kiltisti tankin perässä kunnes törmäisi kauppatorin laitaan perä edellä?

Veikkauksia?! Itse veikkaan että laiva voittaisi.
6219565
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 62

Vanhimmat

Viis noista valkokylkisistä, tienatkoot briteille, minkä kerkiävät. Otetaan vaikkapa Fennica töihin, se vetelee runsaat 230 tonnia..
Toisaalta taas tyynessä kesäillassa yksi mies saa Fennican liikkumaan springivaijerilla. Vahvoja on, miehet!

Äänestä

Jo 45-metrinen hinaaja Zeus kiskaisee kevyesti parikin panssarivaunua mereen kerralla. Paaluveto 101 tonnia.
http://www.alfonshakans.fi/zeus.htm

Siinä eivät panssarivaunujen telat pidä, olipa alla sitten kiveys tai asfaltti. Aivan sama, onko niillä vaihde eteen ja veto päällä vai käsijarru jumissa.

Äänestä
  • kuin ruotsinlaiva.Ei ole sanottua että Silja jaksaisi vetää vastaan pyristelevää tankkia perässä.Hinaajissahan (pienessäkin) on vetovoimaa väittäisin että helposti 5 kertaa enemmän kuin laivassa,koska hinaajan potkuri ihan erilainen ja välitykset myös.

    Itse veikkaan että tankki voittaisi jopa..

    Äänestä

  • kuin ruotsinlaiva.Ei ole sanottua että Silja jaksaisi vetää vastaan pyristelevää tankkia perässä.Hinaajissahan (pienessäkin) on vetovoimaa väittäisin että helposti 5 kertaa enemmän kuin laivassa,koska hinaajan potkuri ihan erilainen ja välitykset myös.

    Itse veikkaan että tankki voittaisi jopa...

    Äänestä

  • kuin ruotsinlaiva.Ei ole sanottua että Silja jaksaisi vetää vastaan pyristelevää tankkia perässä.Hinaajissahan (pienessäkin) on vetovoimaa väittäisin että helposti 5 kertaa enemmän kuin laivassa,koska hinaajan potkuri ihan erilainen ja välitykset myös.

    Itse veikkaan että tankki voittaisi jopa....

    Jees

    Äänestä

  • PeteLLLL kirjoitti:

    kuin ruotsinlaiva.Ei ole sanottua että Silja jaksaisi vetää vastaan pyristelevää tankkia perässä.Hinaajissahan (pienessäkin) on vetovoimaa väittäisin että helposti 5 kertaa enemmän kuin laivassa,koska hinaajan potkuri ihan erilainen ja välitykset myös.

    Itse veikkaan että tankki voittaisi jopa....

    Jees

    Ruotsinlaivassa (esim. Silja Serenade, pit. 203 m) konetehoa 32.580 kW = 44.300 hv)

    Järeän 45-metrisen hinaajan (Zeus) konetehoksi on mainittu 7.370 bhp = 5.420 kW.

    Ruotsinlaivassa siis tehoa kuusinkertaisesti tuohon sinänsä mahtavaan hinaajaan verrattuna.

    Ruotsinlaivassa on kääntölapapotkurit. Sen moottoriteho saadaan niitä käyttäen siirrettyä veteen varsin hyvin silloinkin, kun alus on paikoillaan. Se niistä "välityksistä".

    Silja Serenaden suoritusarvoa "paaluveto" ei ole määritelty, mutta kyllä se moninkertainen on tuohon Zeus-hinaajaan verrattuna. Jos Serenade ja Zeus pantaisiin kiskomaan eri suuntiin, niin ei siinä Zeus edes paljon vauhtia jarruttaisi...

    Äänestä

  • PeteLLLL kirjoitti:

    kuin ruotsinlaiva.Ei ole sanottua että Silja jaksaisi vetää vastaan pyristelevää tankkia perässä.Hinaajissahan (pienessäkin) on vetovoimaa väittäisin että helposti 5 kertaa enemmän kuin laivassa,koska hinaajan potkuri ihan erilainen ja välitykset myös.

    Itse veikkaan että tankki voittaisi jopa....

    Jees

    Hinaajan välityssuhde / potkurinakselin pyörimisnopeus / potkuri on toki optimoitu siten, että saadaan aikaan mahdollisimman suuri työntövoima pienillä nopeuksilla tai paikoillaan ollessa. Laivojen potkurit panevat taas parastaan matkanopeusalueella, parinkymmenen solmun vauhdeissa. Paikallaan junnatessa ne eivät siirrä ihan kaikkea koneista irti saatavaa tehoa veteen.

    Viisinkertainen tuo työntövoimien ero ei kuitenkaan missään tapauksessa ole. Potkurien kääntölapakoneistoilla saadaan hyötysuhde optimoitua kullekin nopeusalueelle varsin hyvin. Kyllä sitä työntövoimaakin löytyy - eikä tuollaista pötköa saa suinkaan kulkemaan vedessä yli 20 solmun nopeudella ilman työntövoimaa...

    Laivaa pääsee katselemaan ulkoa päin lähietäisyydeltä lähinnä satamaoloissa. Satamamanöövereissä ei ole mahdollista käyttää kuin häviävän pientä murto-osaa moottoreiden voimavaroista, joten niistä ei saa minkäänlaista kouriintuntuvaa käsitystä.

    Jos jonkin Serenaden kaikki voimat päästettäisiin valloilleen Katajanokan ja Olympialaiturin välisessä, 10 metrin syvyisessä satama-altaassa, siirtyisi pohjamutaa tuhansia kuutioita alta aikayksikön. Ja perässä sinne satama-altaaseen tulisi naurettavan helposti muutama panssarivaunukin.

    Äänestä

  • Heh! kirjoitti:

    Ruotsinlaivassa (esim. Silja Serenade, pit. 203 m) konetehoa 32.580 kW = 44.300 hv)

    Järeän 45-metrisen hinaajan (Zeus) konetehoksi on mainittu 7.370 bhp = 5.420 kW.

    Ruotsinlaivassa siis tehoa kuusinkertaisesti tuohon sinänsä mahtavaan hinaajaan verrattuna.

    Ruotsinlaivassa on kääntölapapotkurit. Sen moottoriteho saadaan niitä käyttäen siirrettyä veteen varsin hyvin silloinkin, kun alus on paikoillaan. Se niistä "välityksistä".

    Silja Serenaden suoritusarvoa "paaluveto" ei ole määritelty, mutta kyllä se moninkertainen on tuohon Zeus-hinaajaan verrattuna. Jos Serenade ja Zeus pantaisiin kiskomaan eri suuntiin, niin ei siinä Zeus edes paljon vauhtia jarruttaisi...

    Mielipide tuo. T.Chief Engineer

    Äänestä

  • Heh! kirjoitti:

    Ruotsinlaivassa (esim. Silja Serenade, pit. 203 m) konetehoa 32.580 kW = 44.300 hv)

    Järeän 45-metrisen hinaajan (Zeus) konetehoksi on mainittu 7.370 bhp = 5.420 kW.

    Ruotsinlaivassa siis tehoa kuusinkertaisesti tuohon sinänsä mahtavaan hinaajaan verrattuna.

    Ruotsinlaivassa on kääntölapapotkurit. Sen moottoriteho saadaan niitä käyttäen siirrettyä veteen varsin hyvin silloinkin, kun alus on paikoillaan. Se niistä "välityksistä".

    Silja Serenaden suoritusarvoa "paaluveto" ei ole määritelty, mutta kyllä se moninkertainen on tuohon Zeus-hinaajaan verrattuna. Jos Serenade ja Zeus pantaisiin kiskomaan eri suuntiin, niin ei siinä Zeus edes paljon vauhtia jarruttaisi...

    Et voi verrata konetehoja hinaaja vs risteilyalus, sillä suurin osa kone tehoista risteilijässä menee sähköntuotantoon joka palvelee laivan valaistusta, ilmastointia yms. Hinaajassa lähes kaikki teho propulsioon.

    Äänestä

hinaaja ihan erilainen kuin ruotsinlaiva.

Äänestä

Onko sulla Stepek muita "mielenkiintoisia" voimatestejä? Muilla palstoilla olet jo lanseerannut testit ihminen vs. purjevene, purjevene vs. moottorivene ja moottorivene vs. auto.

Äänestä
  • Miten olis avaruussukkula vastaan suomenlinnan uusi lautta...veikkaan että lautta lentäisi sinne minne kuuluukin...

    Äänestä

  • testejä kirjoitti:

    Miten olis avaruussukkula vastaan suomenlinnan uusi lautta...veikkaan että lautta lentäisi sinne minne kuuluukin...

    Olen saanut rutkasti positiivista ja kannustavaa palautetta näiden testien tiimoilta.Monissa voimatesti-osioissa on vastanneiden leirit jakautuneet jopa ihan tasan sen suhteen kumpaa osapuolta kannattavat testissä vahvemmaksi ja todettakoon että useilla heistä oli vielä taustallaan vahvoja,perusteltuja argumentteja.Kiitos,että saan tukea näin laajasti yrityksilleni,tiedän että en suorita testejä enää vain oman mielenkiinnon rahoittamiseksi vaan myös yleisen edun nimissä.

    Näyttää siltä,että valitettavasti käytännön järjestelyiden ollessa kovin haasteellisia tämä ruotsinlaiva vs.panssarivaunu-testi joudutaan toistaiseksi eväämään,mutta kaikki muut voimatestit ovat täysin realistisia ja tulen paneutumaan niihin entistä enemmän!

    Äänestä

  • Stepek kirjoitti:

    Olen saanut rutkasti positiivista ja kannustavaa palautetta näiden testien tiimoilta.Monissa voimatesti-osioissa on vastanneiden leirit jakautuneet jopa ihan tasan sen suhteen kumpaa osapuolta kannattavat testissä vahvemmaksi ja todettakoon että useilla heistä oli vielä taustallaan vahvoja,perusteltuja argumentteja.Kiitos,että saan tukea näin laajasti yrityksilleni,tiedän että en suorita testejä enää vain oman mielenkiinnon rahoittamiseksi vaan myös yleisen edun nimissä.

    Näyttää siltä,että valitettavasti käytännön järjestelyiden ollessa kovin haasteellisia tämä ruotsinlaiva vs.panssarivaunu-testi joudutaan toistaiseksi eväämään,mutta kaikki muut voimatestit ovat täysin realistisia ja tulen paneutumaan niihin entistä enemmän!

    noita hauskoja vertailuja oli jossakin kirjassa ...
    Apollo 11 kuuraketin moottori Saturn V kehittää muistaakseni n. 4MN työntövoimaa siis jaksoi antaa n. 100 tonniselle raketille 4G lähtökiihtyvyyden, eli työntövoima vastasi n. 400 tonnin painoa.

    Tätä oli verrattu siihen että se olis jaksanut nostaa ( harmi nyt ei muista kuinka monta) useamman Vapauden patsaan jalustoineen pystyyn, ja ties kuinka montaa veturia ( ei muista , hakekoon vaikka netistä jos joku löytää)...

    Mutta pari tommosta siljan perään niin voitais nähdä plaanaava ruotsinlaiva ;-)

    Äänestä

  • testejä kirjoitti:

    Miten olis avaruussukkula vastaan suomenlinnan uusi lautta...veikkaan että lautta lentäisi sinne minne kuuluukin...

    Ensi kertaa pariin päivään nauratti, kiitos!

    Äänestä

  • Mile kirjoitti:

    noita hauskoja vertailuja oli jossakin kirjassa ...
    Apollo 11 kuuraketin moottori Saturn V kehittää muistaakseni n. 4MN työntövoimaa siis jaksoi antaa n. 100 tonniselle raketille 4G lähtökiihtyvyyden, eli työntövoima vastasi n. 400 tonnin painoa.

    Tätä oli verrattu siihen että se olis jaksanut nostaa ( harmi nyt ei muista kuinka monta) useamman Vapauden patsaan jalustoineen pystyyn, ja ties kuinka montaa veturia ( ei muista , hakekoon vaikka netistä jos joku löytää)...

    Mutta pari tommosta siljan perään niin voitais nähdä plaanaava ruotsinlaiva ;-)

    Teho 180-miljoonaa hevosvoimaa. Voimakkain ihmisen rakentama kone.

    Voimakkain ihmisen aikaansaama ääni ydinräjähdyksiä lukuunottamatta.

    Saturn V - S-1C Stage Testing
    http://www.youtube.com/watch?v=f3sVuFjJlp4

    Apollo 8
    http://www.youtube.com/watch?v=6aiPBAJtcYM

    http://davesnothome.net/rockets/misc/saturn_v_06.jpg
    http://www.brcweb.com/education/images/apollo/apollo_1.jpg
    http://acdb-ext.gsfc.nasa.gov/People/Newman/saturn5_booster_tom_990410_sm.jpg
    http://acdb-ext.gsfc.nasa.gov/People/Newman/saturn5_990410.jpg
    http://mrskingsbioweb.com/images/SaturnV.JPG
    http://grin.hq.nasa.gov/IMAGES/MEDIUM/GPN-2000-000960.jpg

    Äänestä

Kumpi voittaisi, viedään veneeseen Stepek ja betoniporsas ajetaan ulos syvään veteen ja laitetaan "tosi" paksu ketju, toinen pää betoniporsaaseen ja toinen pää Stepekin kaulaan kiinni, heitetään possu laidan yli ja katsotaan kumpi vetää kovempaa... itse veikkaan että Stepek.

Äänestä
  • Sponssaan painon, kuka tuo ketjun?

    Äänestä

Laittaisit niille vähän oikeeta mietittävää sinne istuntoihin!

Laiva voittaa selvä peli..Tosin eipä ne kauheen paksut ole ne ruotsinlaivojen kiinnitysköydet,eli ei ne mitään niin mahtavia ole kuin jengi luulee,varmasti katkaisisi ne köydet vetämällä tankilla! Ja vedessä isokin massa liikkuu helpommin kuin maalla! tyynessä voisi vetää varmaan henkilöautolla Siljaa kun tarpeeksi kauan jaksaisi rääktä kytkintä,eli tankkia vastaan mittelö ei liene mikään läpihuutojuttu,oli kääntyvälapaset potkurit tai ei!

Äänestä
  • että rapiat 44000 hv häviää?Jos otetaan täysi teho irti koneista,niin potkurit säätyvät optimiasentoon ja kaikki voima tulee niiden kautta ulos.Sehän vetää vaikka koko laiturin mennessään.

    Äänestä

Kysymys on seuraavasta
Tasapaino yhtälö

Laivan vedettevä voima = Tankinmassa(kg) * kitkakerroin *9,82 m/s tankinmassa * kiihtyvyys staattinen veto
Dynaaminen veto on = tasapainotilanteessa.

F(Laiva)=m*myy*g m*a F(staattinen veto)

Kitkakerroin = myy = 0,7 .. 1 Alla asfaltti ja telat uppoavat hiukan asfalttiin.

Staattinen veto on heikko , koska telat luistaa.

Voipi päätellä että tankki lähtee ilman harmaata salvaa kohden kolera-allasta ja plumps !

Äänestä
  • tankilla maa aines,eli laitetaankin tankki vetämään kaivopuistosta käsin! Mitäs käy? Ainiin,ja laitetaan tankiksi kaikkien aikojen suurin,eli saksalaisten Tiger.

    Äänestä

  • tankki lähtee,jos vaikka ketjut pitäisikin,niin niistä jäisi pätkät laiturille.Jos laitetaan yhtä aikaa kaasu auki,niin tankki kyllä ehtii kiristää köydet,mutta sitten on kyyti kylmää.

    Äänestä

  • Stepek kirjoitti:

    tankilla maa aines,eli laitetaankin tankki vetämään kaivopuistosta käsin! Mitäs käy? Ainiin,ja laitetaan tankiksi kaikkien aikojen suurin,eli saksalaisten Tiger.

    vielä pykälää isompi eli Panzer IVb eli King Tiger.

    Äänestä

Jos laiva olisi irrallaan laiturin vieressä ja ihminen työntäisi sitä merelle päin, niin kuinkakohan iso laiva liikkuisi?

Äänestä
  • olisi viikon 0,saisit sen todennäköisesti muutaman millin liikkumaan jos työntäsit kylestä täysillä sen viikon.

    Äänestä

  • tuuli kirjoitti:

    olisi viikon 0,saisit sen todennäköisesti muutaman millin liikkumaan jos työntäsit kylestä täysillä sen viikon.

    Jos sellaasella kakkosnelosella vänkäisin ?

    Äänestä

  • Ollikainen kirjoitti:

    Jos sellaasella kakkosnelosella vänkäisin ?

    mee rantaan ja väännä siitä kyljestä lankulla niin näet sen heti,torvi,älkkä täällä sitä kysy.

    Äänestä

  • Ollikainen kirjoitti:

    Jos sellaasella kakkosnelosella vänkäisin ?

    En muista tarkkaan,mutta esim.Symphony on about 6000dwt,eli melko kevyt laivaksi.

    Äänestä

  • Jos tuuli ja virtaukset ovat poissa, niin kyllä se lähtisi liikkeelle tuollaisella 500 N työntövoimalla. Et vaan jaksaisi yhtäjaksoisesti niin kauaa puskea, että liike alkaisi näkyä. Mutta ajatellaanpa vaikka neliheppainen pikku perämoottori hinaamaan. Ihan varmasti liikkuisi.

    Äänestä

  • ja virtaus kirjoitti:

    Jos tuuli ja virtaukset ovat poissa, niin kyllä se lähtisi liikkeelle tuollaisella 500 N työntövoimalla. Et vaan jaksaisi yhtäjaksoisesti niin kauaa puskea, että liike alkaisi näkyä. Mutta ajatellaanpa vaikka neliheppainen pikku perämoottori hinaamaan. Ihan varmasti liikkuisi.

    kanssa työnnettiin 6 hv soutuveneellä n.vajaa kilometrin kanttiinsa olevan jäälautan puolessa tunnissa hyvään vauhtiin.Lautta oli jo rannoista irti.Siitä sitten kiireesti rannalle seuraamaan menoa,kun vastarannan laiturit nousi pystyyn ja jää vei ne mennessään ja viisi metriä jäätä tunkeutui vastarannan kalliota ylös ja metsään.Niin että kyllähän isonkin massan saa liikkeelle,kunhan vaan aikansa työntää.

    Äänestä

  • velipojan kirjoitti:

    kanssa työnnettiin 6 hv soutuveneellä n.vajaa kilometrin kanttiinsa olevan jäälautan puolessa tunnissa hyvään vauhtiin.Lautta oli jo rannoista irti.Siitä sitten kiireesti rannalle seuraamaan menoa,kun vastarannan laiturit nousi pystyyn ja jää vei ne mennessään ja viisi metriä jäätä tunkeutui vastarannan kalliota ylös ja metsään.Niin että kyllähän isonkin massan saa liikkeelle,kunhan vaan aikansa työntää.

    Temppunne ei nyt kehuja tarvitse, mutta kertoo, että tervejärkinen nuorimies ymmärtää käytännöstä enemmän kuin tämänkin viestiketjun p-anpuhujat.

    Äänestä

  • fenkoli kirjoitti:

    En muista tarkkaan,mutta esim.Symphony on about 6000dwt,eli melko kevyt laivaksi.

    Fenkoli yhden nollan symphonyn painosta pois

    Äänestä

  • salt kirjoitti:

    Fenkoli yhden nollan symphonyn painosta pois

    Onko sitä kiulua laajennettu??

    Äänestä

  • maustekasvi kirjoitti:

    Onko sitä kiulua laajennettu??

    brutto 58376 ja netto 35961 koko on ollut sama aina.

    Äänestä

  • Salt kirjoitti:

    brutto 58376 ja netto 35961 koko on ollut sama aina.

    Kyse oli painosta,sinä puhut tilavuudesta...

    Äänestä

  • hotpepper kirjoitti:

    Kyse oli painosta,sinä puhut tilavuudesta...

    Olen sekoittanut tilavuuden ja painon nyt keskenään. Mukavaa syksyä.

    Äänestä

Itse olen siirrellyt pienellä työveneellä isoja kiviä pohjaa pitkin ja repinyt laituritolppia. Jos tankin vetoteholla hyydyttäisi laivan kulun, ei laiva pystyisi tuulipinta-alallaan etenemään edes kohtuullisessa tuulessa, paitsi myötätuuleen tietenkin. Ilman omaa moottorivoimaa laiva siirtyy tankinkin vetämänä helposti, muuten tankin vastus on vain sen massan aiheuttama hidaste, joka ymmärtääkseni on aika marginaalinen verrattuna laivan painoon.

Äänestä
  • Oletat että laiva on siis vauhdissa? Tietysti jos vauhdissa olevan tankin ja vauhdissa olevan laivan laittaa vetää toisiaan yhtäkkiä niin tankki tulee perässä,mutta pointti onkin siinä että laiva ei missään vaiheessa saisi vauhtia päälle kun kumpikin lähtee paikaltaan.Tankkihan sentään kiihtyy paljon nopammin normaalistikkin vaikka 0-20 km/h,eli siksi vaikea temppi laivalle kun ei saa sitä vauhtia päälle.Veikkaisin

    Äänestä

  • EsoPertinkenäinen kirjoitti:

    Oletat että laiva on siis vauhdissa? Tietysti jos vauhdissa olevan tankin ja vauhdissa olevan laivan laittaa vetää toisiaan yhtäkkiä niin tankki tulee perässä,mutta pointti onkin siinä että laiva ei missään vaiheessa saisi vauhtia päälle kun kumpikin lähtee paikaltaan.Tankkihan sentään kiihtyy paljon nopammin normaalistikkin vaikka 0-20 km/h,eli siksi vaikea temppi laivalle kun ei saa sitä vauhtia päälle.Veikkaisin

    Vaikka sille tankille annettaisiin 15 sekuntia etumatkaa, niin ei se siinäkään ajassa saisi laivaa kuin pikkuisen liikkeelle. Telaketjut sutisivat tyhjää kauppatorin kiveyksellä. Mutta kun laiva saisi luvan panna potkurinsa pyörimään, niin tankki alkaisi tulla heti perässä. kipinäsuihkut tyhjää pyörivistä telaketjuista vain kasvaisivat. Vesisyvyys on tässä kuvitelmassa yksi oleellinen tekijä. Jos vettä on laivan kölin alla riittävästi, niin voitte panna vaikka panssarikomppanian trossin päähän, tilanne ei muutu mihinkään. Mutta jos virtaus loppuu potkureista ja laivan köli putoaa pohjamutaan, niin sitten on tilanne toinen, vastaava, kun panssarit pantaisiin mutakuoppaan vetämään.

    Äänestä

  • spekuloida kirjoitti:

    Vaikka sille tankille annettaisiin 15 sekuntia etumatkaa, niin ei se siinäkään ajassa saisi laivaa kuin pikkuisen liikkeelle. Telaketjut sutisivat tyhjää kauppatorin kiveyksellä. Mutta kun laiva saisi luvan panna potkurinsa pyörimään, niin tankki alkaisi tulla heti perässä. kipinäsuihkut tyhjää pyörivistä telaketjuista vain kasvaisivat. Vesisyvyys on tässä kuvitelmassa yksi oleellinen tekijä. Jos vettä on laivan kölin alla riittävästi, niin voitte panna vaikka panssarikomppanian trossin päähän, tilanne ei muutu mihinkään. Mutta jos virtaus loppuu potkureista ja laivan köli putoaa pohjamutaan, niin sitten on tilanne toinen, vastaava, kun panssarit pantaisiin mutakuoppaan vetämään.

    On siinä kauppatorin edustalla sellaista 9-19 metriä,ja eikös syväys ole noissa sellaista 6-7 metriä?Aika pienillä marginaaleilla (!!!)muuten ajavat,jos ihminen kävelisi merenpohjalla niin saisi melkein mennä kyykkyyn aina kun laiva tulee,muuten kolahtaa :)

    Jokatapauksessa vettä on alla siis vain pari metriä,eli sen suhteen laiva ei saisi mitään vahvaa yliotetta ainakaan?

    Äänestä

  • ApiTeutos kirjoitti:

    On siinä kauppatorin edustalla sellaista 9-19 metriä,ja eikös syväys ole noissa sellaista 6-7 metriä?Aika pienillä marginaaleilla (!!!)muuten ajavat,jos ihminen kävelisi merenpohjalla niin saisi melkein mennä kyykkyyn aina kun laiva tulee,muuten kolahtaa :)

    Jokatapauksessa vettä on alla siis vain pari metriä,eli sen suhteen laiva ei saisi mitään vahvaa yliotetta ainakaan?

    Pitimäni sanomani että 9-10 metriä toki se syvyys..

    Äänestä

tätä teemaa on jauhettu Kotkan Kertussa jo vuodesta 1973 alkaen eikä valmista ole vieläkään tullut vaikka Kerttu on välillä kahdesti uponnut ja kerran vaihtanut paikkaa.

tilanne 18.9.2005:
Silja Linen tilalla on jo hieman nälkiintynyt valkoinen valas Moby Dick ja t-34:n tilalla viimeisiä pinaattejaan rouskiva Kippari Kalle (ent. merikoulun lemppauslinjan yliopettaja).
Heidän välillään on lähes murtolujuuteen kiristetty kyrvän vahvuinen touvi, peräisin 1944 upotetusta It-risteilijä Niobesta. Että melkoista köyttä...

Pitäkää keskustelun liekkiä yllä. Kippis..

Linkkejä ja kuvia aiheeseen
http://www.kotka.fi/albert/a-ekerttu.html
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Rintama/cwdata/4407KotkaUpotettuNiobe.html

Moby Dick vapaissa harjoituksissa Laatokalla
http://www.mobydickrestaurant.com/Images/Moby_Dick.jpg

Onko tää "Tooto" nuorena?
http://www.2000webs.com/kuvat/viihde/kipparikalle.jpg

Äänestä
  • Nämä on nyt sellasia juttuja että "voiks jumala luoda niin ison kiven ettei se jaksa sitä nostaa?"

    Äänestä

Tietty tankki voittais!!!

Äänestä

Laiva repis tankin irti maasta. Vaunu pitäis valaa alfalttiin että pysyis siinä paikallaan (ja luultavasti sekään ei riittäis)

Äänestä

Koominen kysymys mutta ilmeisesti kysyjäkin on kovin nuori joten vastaan.

Muutama vastaan haraava panssarivaunu vaikka ne vetäisi yhdessä ja yhteen kytkettyinä tuskin juurikaan jarruta laiturista lähtevää laivaa.Laivan massa jo itsessään on niin mahtava että muutama panssari ei tunnu missään.


Suuremman vastuksen antaa jopa voimakas sivutuulli joka ottaa laivan suureen kylkipinta-alaan kuin yksi tai muutama panssari jotka kiskovat täydellä tehollaan.

Yksi vaunu painaa kuitenkin vain sen 42-60 tonnia ja se todella vähän tässä tilanteessa.Keskiverto ruotsinlaiva ottaa jo kuormaa henkilöautojen,rekkojen,ihmisten ja kaikkien tarvikkeiden ja nesteiden jota alus tarvitsee tuhansia tonneja.Omamassakin on kymmeniätuhansia tonneja.

Ratkaisu:Laiva voittaa 100-0 ja laiva laiturista lähtiessään ei edes huomaan muutamaa perässä"laahaavaa"vaunua.

Äänestä

laiva voittaa

Äänestä

kerralla samaan syssyyn....Tullikin voi räpeltää siellä taustalla...kaikki lähtee HANAA SAATANA !

Äänestä
  • mössöä olet velliin sekoittanut, ...tana. Väsään samanlaista ohjeen mukaan

    Äänestä

Silja Symphonyn ja Serenaden pääkoneissa on tehoja 4 × 8.145 kW eli yhteensä noin 44.300 hv.

Monitoimimurtajien Nordican ja Fennican akselitehoksi ilmoitetaan 15.000 kW eli 20.400 hv. Niiden potkurit on optimoitu staattisempaa kuormitusta varten (hidas ajo, suuri kulkuvastus), mutta eiköhän noiden isojen ruotsinlauttojen paaluveto sopivilla potkurinlapojen säätökulmilla sentään suurempi liene?

Nordican ja Fennican paaluvedoksi ilmoitetaan 234 tonnia. Kyllä siinä useampikin 50-tonninen panssarivaunu liukastelee niidenkin perässä kerralla Kauppatorin kiveystä pitkin satama-altaaseen!

Äänestä
  • Saturn V:n moottoreiden yhteistehoksi ilmoitettu 220 miljoonaa hevosvoimaa. tämä jo kymmeniä vuosia sitten!

    Äänestä

Nämä ovat ihan hauskoja "ajatustestejä". Vähän niinkuin fysiikkaa käytännössä, voimien suhteuttamista.

Panssarin pito taitaa muodostua ongelmaksi, oli perässä sitten minkä kokoinen paatti hyvänsä.

Äänestä

Aivan perusfysiikkaa koko homma. Eihän laivan edes tarvitse nostaa tankin massaa ilmaan, vaan vetää sitä perässään vain osalla tankin massasta (T-34 taisi olla jotain alta 30 tonnia) riippuen tosiaan alustan kitkakertoimesta,aina alle 1. Joten tuon kokoinen ja tehoinen laiva vie tankin mennessään, räpiköise nyt sit eteen tai taakse!

Äänestä

vene tai laiva vetää 10-15kiloa hevosvoima

Äänestä
  • Kuinka kävisi köydenvetokilpailussa Silja Serenade vs. viime vuonna tulleet turvapaikanhakijat?

    Jälkimmäisiä jos olisi tullut 30000 ja jokainen jaksaa nostaa ehkä 20 kiloa, joten jaksavat varmaan vetääkin samalla voimalla?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Stepek kirjoitti:

Haaveeni on pikkupojasta lähtien ollut nähdä seuraavanlainen testi: Joku iso Silja Line (esim.Symphony) olisi kiinnitetty paksuilla kettingeillä kauppatorilla olevaan esimerkiksi t34-malliseen panssarivaunuun.Sitten kumpikin laittaisi samaanaikaan vaihteen päälle ja kierrokset koviksi.Mitä tapahtuisi? Lähtisikö tankki mereen pulikoimaan telat kipinöiden vai tulisiko ruotsinlaiva kiltisti tankin perässä kunnes törmäisi kauppatorin laitaan perä edellä?

Veikkauksia?! Itse veikkaan että laiva voittaisi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu