Mitä teette lapsenne kanssa hoitovapaalla? Jäin juuri hoitovapaalle, lapseni on 11kk. Yhtäkkiä ovat päivät muuttuneet tosi pitkiksi, enkä millään jaksaisi keksiä mielekästä tekemistä ja virikkeitä joka päivä, koko päiväksi. Seurauksena se, että hermo meinaa mennä välillä pikku jutuista. Onko tässä haettava töitä ja lapselle sittenkin hoitopaikkaa!?
Hoitovapaalla
...
4451
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lapsi vuoden vanha ja joka aamu lähdemme ulos yhdeksän maissa. Kävellään tai mennään puistoon. Kaksi kertaa viikossa käydään seurakunnan perhekerhossa aamulla, jossa lapsi tapaa muita lapsia ja itse saa jutella aikuisten kanssa. Iltapäivät meneekin sitten siivoamisessa ym. kodin töissä. Sittenhän se ukko jo tuleekin seuraksi. Älä jää istumaan sisälle, vaan mene rohkeasti vaikka perhekerhoon, niitä on varmasti joka seurakunnassa.
perhekerhoja, etsi netin kautta kotiasi lähinnä oleva kerho. Jos asut pääkaupunkiseudulla, täällä on aika hyvä asukaspuistoverkosto jossa kokoontuu myös kaikenlaisia äitilapsi-kerhoja. Myös muskareita kannattaa kysellä..
Menee yleensä aamupäivä siivoillessa, pyykkiä koneen laittaessa yms, tyttö häärää siinä mukana, on auttavinaa. Luetaan joku kirja tai katotaan hetki tomi traktoria. sitte kello onkin jo 11 ja syötän tytön ja sitte se kohta meneeki päikkäreille.Sillä välin tarkastan sähköpostin, täytän tiskikoneen, käyn suihkussa. Välipalan jälkeen sitten lähdetään puistoon tai kävelylle tai tapaamaan ystäviä tai kauppaan. Iskä menee vielä illalla yleensä ulkoilemaan...
nyt on vanhempi eskarissa, nuorempi käy Seurakunnan kerhoa, joten kaikki on "uutta".
Mutta silloin kun olivat kotona aamusta iltaan sain homman onnistuun "aikataulun" avulla.
Aamulla noin kello 08.30 ulos puistoon, siellä oli aina joitakin muita äitejä, kenen kanssa turista, sillä aikaa kun muksut leikki.
N.kl 11.00 sisään syömään ja sen jälkeen parin tunnin unet.
Sitten olikin jo kello n.14.00 no, mulla on se tuuri että omistan koiran mikä pitää käyttää ulkona, tunnin lenkki sen jä rattaitten kanssa, sitten sisälle ja ruuan laittoon.
Sitten olikin kello jo n.17.00 ukko tuli töistä, syötiin muksut iltakylpyyn ja maate.
Sitten alkoi mun ilta.
Siihen kun tottuu tohon rytmiin niin ei siitä eroon halua, oli niin tuttua ja turvallista.
Nykyään haen vanhemman eskarista kl.12.00 vien nuoremman kerhoon kl.13.00, päivät menee niin ettei huomaakkaan.
Välillä sieppaa kun ei ole sillain mahista tavata vanhoja tyäkavereita sun muuta, mutta sitten kun funtsii että justhan toi 6-vuotias syntyi.
Aika menee niin mielettömän nopeesti.
Uimahallissa rampataan jatkuvasti, muksut tykkää luojan kiitos käydä sienessä sun muuta, siellä on lääniä mennä ja huutaa...
T:Nero
Onko sulla jotain naapuria tai tuttua kenen kanssa voisit jutella päivisin?
Siis meinaan ettei tarvitse yksin istuskella hiekkalaatikon reunalla?
Mä en ole itse ikinä ollut mikään "vaippa-äiti"tyyppi, siis en ole pahemmin kiinnostunut jutteleen hampaista vaipoista sun muista jutuista.
Ostan iltalehden lueskelen sitä jos ei ole ikäistäni seuraa, ikää kun on jo 46v.