Epäilen että minulla on bulimia. Ahmin lähes joka päivä masennukseeni ja sitten paastoan välillä. Olen lihonut keväästä lähtien 10 kiloa, olen nyt 172/65, mielestäni todella läski. Onko syytä mennä ravitsemusterapeutille?
Onko mulla bulimia?
Ahmija...
8727
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuules,
sun ehkä kannattaa koettaa miettiä ja tiedostaa miksi sua masentaa. Joskus auttaa pelkästään se, että tunnistat miksi sun on paha olla. Päätä tehdä asialle jotakin, äläkä vain ryve itsesäälissä. Aloita vaikka jokin uus liikuntaharrastus. Esim. jooga auttaa kuulemma masennukseen. Tai kun sulla on paha olo niin lähde vaikka ulos lenkille. Pääasia, että heti kun sulla tulee paha olla ja masentaa niin päätä että et anna sille tunteelle valtaa, vaan tee heti jotakin muuta mukavaa. Jos tilanne ei helpota, kannattaa hakea ammattiapua ettei asia ala rajoittamaan liika sun elämää.
Edellisen viestin kirjoittaja (ei siis aloittaja!) ei ikävä kyllä taida tietää paljoa tästä sairaudesta. Siis aina neuvotaan masentunutta lähetmään reippaasti lenkille tai muuta mukavaa...
Oon koittanut tuota viime keväänä ja todellakin, kyllähän se tehosi, mutta vaati sitä, että lähdin lenkille välittömästi koulusta päästyäni ja kävelin/juoksin kolmisen tuntia vähintään.
Niin että kotona olin niin pyörryksissä, ettei syöminen kertakaikkiaan onnistunut.
Tai sitten söin ja poikkesin lenkillä tyhjentäytymään.
Saattaa arvata, ettei sellaista kestä ihminen montaa kuukautta, nyt taas olen vain masentunut, tai en edes masentunut, ahmin ja oksennan illat.
Tuntuu helvetilliseltä...
Syömishäiriöiset ei ilmeisesti tunne kohtuutta, joten turha lähteä neuvomaan lenkille lähtöä.
Hae ennemmin apua, varaa aika lääkärille tai jotain. Terkkarikin saattaa auttaa, mutta en aivan usko niiden ammattitaitoon asioissa. Minulla ainakin tarkkailussa katsottiin vain että paino nousi normaalin rajoihin ja olinkin "terve". Henkiseen puoleen ei ikinä puututtu.Olen itse koittanut saada itseni hakemaan jotain kunnollista apua...mutta en voi, enkä pysty. Vanhemmillekin se olisi liian koa pala, kun luulevat minun lopettaneen "typerän idioottimaisen käytökseni" ja tullut järkiini...
siis, et tarvi mitään ravitsemusterapeuttia, suoraan vaan psykiatrille tms... noi hommat on AINA korvien välissä.
Oksennatko?
En oksenna. Mutta itse asiassa yks mun sukulainen just äsken sanoi, että mulla ei ole minkäänlaista syömishäiriötä, että vaan kuvittelin koko asian.
..paastoamis bulimia. Ahmitaan ja paastotaan ja ahmitaan ja paastotaan.
No, hehhehh. Eiköhän se nyt kuitenkin niin ole, että bulimia on Bulimia ja ahmimishäiriö on ahmimishäiriö. Vaikka bulimia onkin kyllä tavallaan myös ahmimishäiriö... Ööö. Silti. Kysyjällä on selkeesti kuitenkin se ahmimishäiriö, ja syy löytyy siinäkin korvien välistä. Jos et saa tilannetta itse haltuun, niin hankkiudu lääkärin juttusille, niin se laatii sun kanssa päivittäisen "ruokajärjestyksen" ja selvittää sun masennuksen syytä jne. ja ohjaa sut ehkä erikoissairaanhoitajan juttusille tai määrää lääkettä. Masennus kannattaa hoitaa aina.
http://web4health.info/fi/answers/ed-dia-bulimia.htm