Moi, ex vaimo uhkailee että vaihtaa yhteishuoltajuutemme yksinhuoltajuudeksi aina kun
tulee jotain skismaa. pyrimme molemmat joustamaan tapaamispäivissämme koska se on molemmille parempi, mutta jos meille sattuu päällekkäiset menot ja en suostu vaihtamaan lasten vakiotapaamispäivää niin heti alkaa uhkailu tyyliin " jos ei lapset kiinnosta niin haen y-huoltajuutta.."
tiedän, lapsellistahan tuo on mutta mitä jos ex oikeasti hakee sitä? millä perusteella sen saa ja miten se onnistuu... ?
tulee jotain skismaa. pyrimme molemmat joustamaan tapaamispäivissämme koska se on molemmille parempi, mutta jos meille sattuu päällekkäiset menot ja en suostu vaihtamaan lasten vakiotapaamispäivää niin heti alkaa uhkailu tyyliin " jos ei lapset kiinnosta niin haen y-huoltajuutta.."
tiedän, lapsellistahan tuo on mutta mitä jos ex oikeasti hakee sitä? millä perusteella sen saa ja miten se onnistuu... ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se ei ole ex-vainon puolelta vain ilmoitusasia. Sun on suostuttava siihen vapaaehtoisesti (ja allekirjoitettava paperit) tai sitten asian voi viedä oikeuteen. Se sitten on pidempi tie ja siellä voit vaikuttaa asiaan omalta osaltasi (vastustaa). Ei se ole tosiaan vain yksinhuotajuuteen vaihtamista.
Siihen yksinhuoltajuuteen pitää olla pätevät syyt.Se ei riitä jos sinä et suostu sovittua menoasi joskus muuttamaan.
Olen sitä mieltä että on hyvä että on paperille merkattu tapaamiset kuten esimerkiksi minulla ja exällä on niin että lapset menevät exälle aina parillisten viikkojen viikonloppuina.Silloin molemmilla on tiedossa ne viikonloput jolloin tapaamiset ovat ja molemmat voivat sopia menonsa niiksi viikonlopuiksi kun lapset ovat toisella osapuolella.Sen ei luulisi olevan ylipääsemättömän vaikeaa.Minun exälleni se kuitenkin tuppaa sitä olemaan ja viikonloput pitäisi vaihtaa sen mukaan mikä hänelle kulloinkin sattuu sopimaan.
Olen tehnyt lopun siitä pelinpidosta ja noudatan omalta osaltani sopimusta joka on lastenvalvojan läsnäollessa tehty ja jonka molemmat ovat allekirjoittaneet.Kun pelisäännöt on selvät,asiat sujuvat silloin helpommin.
Kyllähän exä siitä valittaa mutta meillä kun on kahden perheen lapsia,me ei saataisi koskaan miehen kanssa sellaista viikonloppua ettei meillä olisi yhtään vapaata lapsista jos siihen pompotteluun mentäisiin mukaan.
Minä olen joustanut aikani,mutta kun se joustaminen tapahtuu vain minun puoleltani nykyisin noudatan sopimusta.
Kysyn vaan mielenkiinnosta, koska mun exä harrastaa just sitä. Vaikka on lastenvalvojan vahvistama sopimus, niin exä saattaa soittaa, että ei tulekaan tänään vaan vasta huomenna. Tai ei otakaan lasta puoleksi päiväksi vaan koko päiväksi. Tai kun pitäisi palauttaa lapsi klo 18, niin saapuukin paikalle 19.30 jne.
Mikäli kieltäydyn tai huomautan, että mulla on muuta menoa, niin hän uhkaa poliisilla ja sosiaaliviranomaisilla.
Kysyin lastenvalvojalta asiasta ja se sanoi vain, että lapsen etuhan on, että lapsi tapaa molempia vanhempiaan...
Osaatko sanoa minkähän tyyliset asiat mahtaa olla päteviä syitä?
muutin yhteishuoltajuuden yksinhuoltajuudeksi arjen tilanteiden helpottamiseksi.isä ei ole eikä tule olemaan enää kiinnostunut lapsistaan.laitoin paperit oikeuteen ja parin kolmen viikon päästä juttu oli ohi.isä ei vastustanut asiaa ja sossukin puolsi.että silleen.maksoin 65 euroa kolmesta lapsesta.
Miten käytännössä asia hoitui? Oliko sinulla asianajaja vai hoiditko oikeusavun kautta? Tuntuu tosi lyhyeltä ajalta kolme viikkoa. Itsellä sellainen tilanne, että on yhteishuoltajuus, mutta isä ei ole nähnyt lastansa neljään vuoteen. Ja lapsi ei edes muista isäänsä. Silti isä ei kuitenkaan suostu antamaan yksinhuoltajuutta minulle. Kyllä ei voi kuin ihmetellä ihmisen itsekkyyttä... :/
kirjoitin tavalliselle ruutupaperille ,että haen yksinhuoltajuutta.lähetin paperin oikeuteen.yksinhuoltajuus myönnettiin,koska oikeus kysyy asiasta lastenvalvojan mielipiteen,joka puolsi hakemustani.näin oikeus päätti myöntää yksinhuoltajuuden minulle.lasku tuli postissa ja 65 euroa oli hinta.ei kovin paljon,koska lapsia on kolme.
saattaahan se olla mutkikkaampaa,jos isä vastustaa asiaa eikä sossu puolla.mut elämä on...