26.9. alkaisi taas bisnes-opiskelut 5 vuoden tauon jälkeen :) Kiva, kun nykyään voi suorittaa julkiseen virkaan vaadittavan ylemmän korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa.
Pääsin ylempää amk-tutkintoa opiskelemaan :)
Jaakki_
203098
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ylempää ei voi suorittaa, kuin yliopistossa ja korkeakoulussa. Vaikka olisi ylempi AMK. Mihin tuota ylempää muuten tarvitsee? Teollisuus ainakin ilmoitti, ettei heillä ole käyttöä millekkään ylemmälle AMK:lle, joka on kuitenkin alempi, kuin DI, tai maisteri.
Ylempi AMK on ylempi korkeakoulututkinto. Aivan samantasoinen haettaessa virkoihin kuin esim. DI. Käytännössä arvostus ei ainakaan alkuun tule olemaan sama, mutta aivan sama, saapahan oikeuden päästä kyseiseen työhön! Mielestäni tämä on tervetullut uudistus, koska muualla maailmassa tämä jo onnistuu, Suomessa yliopistoa vaan yritetään pitää jossain omassa norsunluutornissaan. Maailma muuttuu, Berliinin muurikin on kaadettu..
Onneksi sentään sosiaalialalla tuli voimaan 1.8.2005 kelpoisuuslaki =D
yliopistot ja korkekoulut voi lopettaa. Vittuako niillä tekee, kun paljon helpommalla ja suppeammalla koulutuksella saa samat paperit? Kysyin muuten tuossa äsken teollisuuden edustajalta heidän suhtautumiseen ylempään AMK tutkintoon. Sanoi sen olevan heille sama, kuin esim. insinööri AMK. Ylempiin virkoihin vaaditaan edelleen DI, tai maisteri, tai kemmeniä vuosia talossa ollut insinööri. Millään ylemmällä AMK:lla ei saa mitään etua "alempaan" AMK:hon nähden. Eli pirunko hyötyä on lukea 7 vuotta jotain ylempää AMK:ta, kun nopeammin ja pitemmälle pääsee korkeakoulusta???
Koulut voi lopettaa paitsi peruskoulun. Kyselin juuri teollisuuden edustajalta heidän suhtautumista maistereihin sun muihin koulutuksiin. Sanoi niiden olevan heille sama kuin ala-aste. Millään tutkinnolla ei saa etu ala-asteseen. Eli pirunko hyötyä on lukea 3 vuotta yläasteella, 3 vuotta lukiossa ja vuosia maisteriksi, kun nopeammin ja pidemmälle pääsee ala-asteelta???
AMK=yläaste ja korkeakoulu/yliopisto=ala-aste??? Sinulle siis AMK ei ole pelkästään samanarvoinen korkeakoulujen/yliopistojen kanssa, vaan korkeampi/parempi koulu. Onpahan polleeta meininkiä!
Leikkikoulu = lastentarha ja päiväkoti = perhepäivähoito?? Sinulle siis yläaste ei ole pelkästään samanarvoinen lastentarhan ja päiväkodin kanssa, vaan korkeampi/parempi kuin yläaste. Onpahan Bolleeta menoa!
yrittänyt edes päästä yliopistoon tai muuhun tiedekorkeakouluun, silloin mahdollisuudet päästä siihen "julkiseen virkaan" olisi paljon suurempi.
Onko sitten sairaanhoitaja (ylempi AMK) sitten nykyaan laakari.
Olen tässä sydän kylmänä seurannut tätä loanheittoa AMK-opiskelijoiden niskaan näistä tutkintouudistuksista. Eihän se heidän vikansa ole, jos ministeriöissä tehdään päätöksiä melko heppoisin argumentein ja yksisilmäisesti. Luulen myös, että suurimmilla agiteeraajilla ei ole mitään yhteyksiä yliopistomaailmaan, koska kirjoitukset ovat tasoltaan niin lapsellisia.
Antaa ajan nyt kulua ja katsotaan mihin lokeroon AMK-jatkotutkinto sijoittuu. Kyse on kuitenkin aika marginaalisesta ryhmästä, joka jatkotutkintoon kouluttautuu vuosittain.
herttaista, mutta hieman naivia tuo sinun kommenttisi "Luulen myös, että suurimmilla agiteeraajilla ei ole mitään yhteyksiä yliopistomaailmaan, koska kirjoitukset ovat tasoltaan niin lapsellisia."
AMK.laiset ja yliopistossa opiskelevat ovat ihan samaa lukiosta tullutta ikäluokkaa, miten kirjoitukset siis voisivat olla kypsempiä. Vai sisältyikö viestiisi piilomerkitys, jonka mukaan yliopitolaiset OVAT kypsempiä ja siksi eivät voi olla näiden agitointien takana?
Ei sisälly mitään piilomerkityksiä vaan ihan omiin kokemuksiin perustuvaa päättelyä yliopiston opiskelijoiden älykkyydestä. Periodi on neljä vuotta.
Suuri osa amk opiskelijoista on kylläkin tullut amiksesta eikä lukiosta.
meidän luokalla 5 tullut amiksesta ja 20 lukiosta. Minun laskuopin mukaan amiksesta on vähemmän tulleita.
Kun ei ole ottanut selvää asioista ja kuitenkin paukuttelee ne mielipiteinä, niin tahtoo provosoida.
Alla on ote laista, jossa säädetään mm. ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuudesta julkiseen virkaan (kts pykälä 10 sivun alaosassa).
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Sanoopa laki mitä tahansa, työnantajan sana on laki rekrytoitaessa. Hän päättää kenet ottaa ja millaisella tutkinnolla, nykytrendi suosii kyllä tiedekorkeakoululaisia kun puhutaan johtotehtävistä, näin se vain on sanoo Suomen laki sitten mitä tahansa. Ja ainahan voi työnhakuilmoitukseen laittaa sen maagisen sanan; pätevyysvaatimuksena ylempi TIEDEKORKEAKOULU tutkinto ja silloin ei valintaa voi edes riitauttaa, paitsi toinen ylemmän tiedekorkeakoulututkinnon omaava.
suorittamaan pääsee vaan jos on työkokemusta useampi vuosi. Kyllä yliopistossa sosiaalipolitiikkaa tms. lukeva on aika keltanokka kun astuu työelämään. (Valmistun siis itse maisteriksi.)
Ennen nyt ja tulevaisuudessa työnantajatsuosivat osaavaa työvoimaa. Käytännön kokemus ja siitä saadut näytöt ovat lähes alalla kuin alalla huomattavasti tärkein valintakriteeri unohtamatta motivaatioita ja yrittämistä.
En vaan jaksa käsittää näitä väittelyitä siitä mikä koulu on paras... Ihmiset oppivat eri tavoilla ja sehän on tärkeintä.
Sitäpaitsi nykyään työnsaaminen on monasti kiinni työnhakijan persoonasta, ei niinkään koulutuksesta. Esim. jos samalla viivalla on tradenomi ja ekonomi hakemassa paikkaa, johon molemmat soveltuvat, ei se ekonomin valinta mitenkään varmaan ole. Mistään koulusta ei valmistu suoraan työpaikkaan, eikä mikään koulutus takaa menestystä. Ne pitää hankkia itse.