Kysymykseni koskee ilmanvaihtoa.
Eli mikä merkitys on paineen ja ilmavirtauksen suhteella ilmanvaihdossa?
Jos laskennallinen ilmanvaihdon tarve on esim. 250m3/h, niin kumpi paine on parempi 40Pa vai 250Pa? Ja miksi näin on? Vai onko tuolla paineella mitään merkitystä?
Eli mikä merkitys on paineen ja ilmavirtauksen suhteella ilmanvaihdossa?
Jos laskennallinen ilmanvaihdon tarve on esim. 250m3/h, niin kumpi paine on parempi 40Pa vai 250Pa? Ja miksi näin on? Vai onko tuolla paineella mitään merkitystä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
virtausken ja tarvittavan paineen välillä saadaan yhtälöstä:
painehäviö = 0,5 x summa(vastuskertoimet) x tiheys x nopeus_potenssiin_2
vastuskertoimet saadaan taulukoista
nopeushan m/s on ilmavirta per kanavan poikkipinta
Yhtälöstä suoraan nähdään että mitä isompi kanava on sitä pienempi nopeus ja siten pienempi tarvittava paine.
Luultavasti kojeessa on sen verran painehäviöitä, mm lämmöntalteeottosiirrin ja suodattimet, ettei 40 Pa riitä, kun kanavistonkin mutkiin ja haaroihin häviää painetta.
Onko tuossa olemassa mitään yleistä käytäntöä, ts. nyrkkisääntöä käytössä tuolle paineelle 125mm:n putkistossa?
IV koneessa on 6 nopeutta, mutta nopeuden muutokset vaativat sähkökytkentöjen muutoksen.
En oleta saavani tarkkaa lukemaa paineelle, mutta olisi hyvä, jos joku osaisi sanoa suuruusluokan missä yleisesti liikutaan. Osaisi ainakin sähkömiehelle sanoa nopeuden mihin kytketään.
Vaihtoehdot ovat; 30Pa, 80Pa, 100Pa, 180Pa, 270Pa ja 320Pa.
Mikä kuulostaa ali- ja mikä ylimitoitetulta?
mitata ja säätää ne ilmavirrat? Eihän kukaan täältä käsin voi kuin arvata jotain.
En minä mitään ilmavirran lukemia ole kysellytkään, vaan sitä painetta siellä putkistossa.
Ilmavirtaus on kerrottu suunnitelmissa, joka on tuo aiemmin mainitsemani 250m3/h. Ongelma vain on se, että tuon ilmamäärän saa vaihtumaan 6 eri nopeudella, joissa kaikissa aiheutuu tietenkin erilainen paine.
En löydä mistään arvoja tuohon aiemmin esillä olleeseen kaavaan ja typeryyksissäni sitten ajattelin, että joku osaisi heittää arvion tarvittavasta paineesta. ARVION!
Luulen kuitenkin, ettei täällä yksikään ilmanvaihtokoneen omistava edes tiedä millainen paine siellä omass koneessa/putkistossa on.
sitä ilmavirtaa 250 m3/h vastaa tietty paine ja sitä painetta vastaa tietty puhaltimen kierrosluku.
Turha siellä on kiukutella, ettei täältä arvata (oikein) kun ei tiedä mikä koje millainen varustus, millainen kanavisto ja millaiset venttiilit etc.
Eikö kenenkään tarvitse tietääkään mikä paine koneessaan tai kanavistossaan on kun ilmavirrat vain ovat oikein MITATUT JA SÄÄDETYT.
Ota yhteyttä iv-säätöliikkeeseen ja lopeta urputus.
PS Arvio on 246,2 Pa
kytkin että sillä saa ne kaikki nopeudet käyttöön, voit tarpeen mukaan hakea sellaisen paineen kuin haluat sinne putken päähän.
Niin meillä muillakin on säädettävät nopeudet koneissa, turha säästää kytkimissä.
Ja ota säätöfirma töihin säätämään venttiilit huoneissa oikein.
nuo 30...320 Pa ovat, ja mistä ne on saatu?
Jos ne ovat tuolle ilmamäärälle annettuja koneen ulkopuolisia paineita, lienee 100 Pa sopiva. Jos ne sensijaan ovat puhaltimen antamia staattisia paineita, joihin sisältyy kojeen sisäiset painehäviöt, voidaan arvata 180..270..320 Pa riippuen siitä, miten suuri koje on suhteessa ilmavirtaan.
Aikaisemmassa viestissäni mainitusta kaavasta on jätetty kanavan kitkahäviöt olemattoman pieninä pois.
Joku mainitsi portaaalisen kytkimen, joka on huomattavasti mukavampi kuin ilmeisesti nyt käytettävä muuntaja, jossa eri ulosottoja.
Saman tien voisi laittaa sellaisen, josta saa useamman ilmavirran jonkin esim kosteuden ohjaamana.
Lisäksi ei ne ilmavirrat millään tule näin kohdalleen, mitattava ja säädettävä ne on, jos halutaan lähellekään oikea tulos.
Venttiilien säätämisen kannalta on joku 30-50 Pa kätevä. Saadaan venttiileihin iso avaus ja vihellykset pois. Jos on esimerkiksi 100 Pa, 125 mm poistoventtiili ja vessan poisto -15 litraa, niin pölyyntynyt venttiili viheltää. Ymmärtänet mitä ajan takaa.
Eli kanavat mahdollisimman väljiksi, mutta vielä tärkeämpää on varoa T-haaroja, joissa suora virtaus padottaa haarasta tulevaa virtausta (tai menevää). Pudotus voi olla niin, että alkupaine on 100 Pa, T-haaraan jää 50 Pa, seuraavaan jää 30 Pa ja venttiilillä onkin vain 10-20 Pa. Siinä onkin säätämistä jo. Ei tuollaisella paineella saa kunnollista mittausta. Noissa pudotus on aina lähtevän T-haaran suuntaan. Suoran virtauksen pudotus on pienempi.
Onko joku kokeillut, miten vaikuttaa T-haaran väljentäminen esimerkiksi porrasta isommalla putkella vaikka metrin matkalla?
Suunnittelu on taitolaji. Noita T-haaroja ei näytetä ymmärrettävän.
Olen muuten noin 120 Pa paineen kannalla koneen luona. Jos väljillä kanavilla pärjää tuolla paineella, niin tulee hiljainen ja helposti säädettävä systeemi. Edellyttäen, että paine alenee tuosta ennen venttiileitä jonkin verran. Suorilla putkiosuuksilla ei muuten paljon alene.
tarkoitat tällä:"Onko joku kokeillut, miten vaikuttaa T-haaran väljentäminen esimerkiksi porrasta isommalla putkella vaikka metrin matkalla? "
Laskennallisestihan nopeus putoaa 20%, joten painehäviö putoaa 36%. Ilmavirtojen jakautumisen muuttumisesta ei voida päätellä yhtään mitään, kun ei tiedetä kanaviston muiden osien, erityisesti venttiilien painehäviöitä.
Suuntaa antavasti tietysti mitä suurempi venttiilien painehäviö on sitä pienempi vaikutus on kanavistokikkailuilla.
Esimerkiksi mitä vaikutta, jos T-haaraan lähtevä painehäviö on 40 Pa, kun kanavat ovat 125 ja 125, ja suora osuus vaihdetaankin 160 kanavaksi T-haaran lähellä. T-haarasta lähtevä säilyy 125 putkena.
Olkoot virtaukset niin, että suora virtaus on 20 litraa sekunnissa ja T-haarasta tulee 23 litraa. kyseessä poistokanava.
Tuossa virityksessä 125-125 putkella painehäviö on 30...40 Pa pelkästään T-haaran vaikutuksesta. Suora virtaus padottaa T-haarasta tulevaa. Juttu on mitattu. Peruspaine ennen T-haaraa on 60...70 Pa. Suuruusluokat ovat noin. Muistinvaraista on mukana merkittävässä määrin.
Olen kuullut, että kaasun (siis ilman) virtausnopeus on verrannollinen suhteelliseen paine-eroon.
Sen verran sillä on merkitystä.
Ja virtausvastukseen tosiaan vaikuttavat mutkat ja haarat paljon enemmän kuin putken pituus. Halkaisija merkitsee paljon, mutta myös pinnan laadullakin merkitystä. Joten painetarpeen laskeminen on vaikeata.