Semmoinen vaan askarruttaa runko hommista, että kun puhutaan esim. runkotolppien jaoista k600, niin meinaako se mistä mihin mittaa runkotolpissa. Eli tuleeko se mitta runkotolpan puolestavälistä seuraavan tolpan puoleen väliin vai onko se 60cm väli tolppien välissä. Samanlailla miten pitää olla ovien kohdalla jos ovi on "ysissatanen" tai ikkuna 1200???
Sitten mua askarruttaa nuo talopaketit. Eli miten ne kiinnitetään yleensä alajuoksuun kun elementtiseinät ovat valmiina ja miten yleensä ottaen höyrynsulku kiinnitettään elementtien saumakohdissa ja miten elementit kiinnitetään saumosita yhteenn jos nyt yhteen kiinnitetään?? Elementtien päälle sitten asennuksen jälkeen asennetaan yläjuoksu johon ristikot vai miten???
Vastauksia innolla odottaen!!
Sitten mua askarruttaa nuo talopaketit. Eli miten ne kiinnitetään yleensä alajuoksuun kun elementtiseinät ovat valmiina ja miten yleensä ottaen höyrynsulku kiinnitettään elementtien saumakohdissa ja miten elementit kiinnitetään saumosita yhteenn jos nyt yhteen kiinnitetään?? Elementtien päälle sitten asennuksen jälkeen asennetaan yläjuoksu johon ristikot vai miten???
Vastauksia innolla odottaen!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sitä se koo siinä k600, k400 jne tarkoittaa
Eli k600 tarkoittaa että tolpat, koolingit jne ovat 600 millin välein. Periaatteessa tolpan keskeltä toisen tolpan keskelle, mutta aivan saman mitan tietysti saat kun mittaat laidasta toisen tolpan samanpuolen laitaan.
Oven tarkat mitat selvinnevät oviluettelosta. Ovihan periaattessa on "yksilöllinen", mutta jos moduulimitoista puhutaan, niin tällöin esim 9M eli se "ysisatanen" on karmista karmiin ulkomitta. Siihen vielä 20 millin asennusvara ja säätövara miel. molemmin puolin ja oletkin jo aukkomitassa.
Talopakettien kiinnitystavat alajuoksuihin vaihelevat todella paljon. Joissakin ratkaisuissa alajuoksu tulee irrallaan, toisissa pitää olla harkkosokkeli (Omatalo), eräät pistää semmoisia hassuja lätkiä sinne perustuksiin valun aikana ja sitten on kahden alajuoksun käyttäjiä.
Detaljit kannattaa käydä talomyyjän kanssa läpi, ne vaihtelevat merkistä toiseen yllättävänkin paljon. Varaa aikaa hommaan, noita tutkiessa vierähtää helposti tunti jos toinenkin yhdessä myyjien kanssa. Mielenkiintoista se kyllä on ja takaan, että myös opettavaista. Kiinnitä muuten huomiota siihen kuinka alas alajuoksu jää! Eräillä se jää jopa -150 milliä perusratkaisuissa ja sellaistahan ei saa esim. pk-seudulla monessakaan kunnassa tehdä (esim. Vantaa). Tällöin talotehdas tekee epätyypillisen ratkaisun eli rupeaa sähläämään. Lopputulos ei välttämättä ole lämpimyydeltään ja laadultaan siellä "hallissa tehtyä huippualaatua".
Kovin alas, kylmään jätetty alajuoksu on kieltämättä pikkasen arveluttavaa touhua. Talomyyjät eivät sitä tietysti pidä minään riskinä.
Mikäs siinä alajuoksun paikassa on riskinä???
Mun mielestä esim. 100 mm korkoero on parempi kuin ns. nolla taso, koska korkoerolla on mahdollista saadaan lämpimämpi lattianraja.
Alajuoksu ei ala lahoamaan, sillä se ei ole missään betonivalun sisällä (betonivalujen sisällähän ei saa olla puuta). Ulkopuolen tuuletus toimii normaalisti ulkoverhouksen tuuletusraosta.
maanpintaan jos käytetään harkkoperustusta ja siinä minimi määrä harkkokerroksia.
Huomaa miinusmerkkinen korko alajuoksulla lattiapintaan nähden.
Siis mitä meinahat sillä että jää liian alas se alajuoksu.? mulla olis tulossa betonista valettu perusmuuri noin 800 korkea ja sen päälle 50*150 painekyllästetty propataan hiltillä kiinni. Siitä tasosta n. -150mm tuleepi maanvaraisen betonilattian pinta.
jos lattia noin alas ja kiinni betonisokkeliin, voipi olla talvella jäässä lattia.