Mikä ihme on mennyt yliopisto-opiskelijoihin, kun pitää käydä kirjoittelemassa amk-palstalla vähätteleviä kommentteja? Pelkäävätkö yliopisto-opiskelijat tosissaan jäävänsä ilman duunia, kun amk-laisetkin etsivät vaativia tehtäviä ja heitä myös valitaan sellaisiin?
Ihmeellistä on myös se, että amk-palstalla pyritään kertomaan, kuinka vaativaa opiskelu yliopistossa on ja kuinka paljon enemmän yliopiston jälkeen osaa.
Mikä osa onkaan validia siitä tiedosta, joka on saatu esim. FK:n tutkinnossa tietotekniikassa, kun valmistumisvuosi on 1992? Entä mikä tieto käy sellaisenaan nykybisnekseen, kun on valmistunut kauppakorkeakoulusta vuonna 1979? Eikö asia ole niin, että itse tieto vanhenee mutta henkilökohtainen osaaminen ja tiedonhakukyky yms. ominaisuudet säilyvät.
AMK:t ovat tulleet jäädäkseen ja nyt myös ylemmät AMK:t ovat mukana markkinoilla. Ko. kouluista valmistuu henkilöitä, joilla on lain mukaan sama pätevyys esim. julkisiin virkoihin kuin korkeakoulututkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla.
Onko asia todella niin, että yliopisto-opiskelijat pelkäävät tosissaan jotain, kun pitää toisia vähätellä?
Ihmeellistä on myös se, että amk-palstalla pyritään kertomaan, kuinka vaativaa opiskelu yliopistossa on ja kuinka paljon enemmän yliopiston jälkeen osaa.
Mikä osa onkaan validia siitä tiedosta, joka on saatu esim. FK:n tutkinnossa tietotekniikassa, kun valmistumisvuosi on 1992? Entä mikä tieto käy sellaisenaan nykybisnekseen, kun on valmistunut kauppakorkeakoulusta vuonna 1979? Eikö asia ole niin, että itse tieto vanhenee mutta henkilökohtainen osaaminen ja tiedonhakukyky yms. ominaisuudet säilyvät.
AMK:t ovat tulleet jäädäkseen ja nyt myös ylemmät AMK:t ovat mukana markkinoilla. Ko. kouluista valmistuu henkilöitä, joilla on lain mukaan sama pätevyys esim. julkisiin virkoihin kuin korkeakoulututkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla.
Onko asia todella niin, että yliopisto-opiskelijat pelkäävät tosissaan jotain, kun pitää toisia vähätellä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kun nuokin älämölöä suoltavat opiskelupaikkoihin päässeet ja niitä vielä hamuavat elävät yli kolmi- ja nelikymppisiksi, eivät aika varmasti enää viitsi täällä niskavillojaan ja häntiään pörhistellä.
Ensin nauratti, sitten säälitti ja nyt pelkästään hävettää muiden nimettömien puolesta. Onhan se toisaalta hyvä, että tällainen varaventtiili on keksitty; ei tarvitse snagarilla tapella.
En itse seuraa amk-palstaa, kun ei ole sinne päin mitään kontakteja. Mutta miksi tällä foorumilla pitää koko ajan pohtia samaa asiaa (esim. monta avausta samana päivänä, kymmeniä viestejä joissa vertaillaan keskenään)? Yrittäkää nyt vähän kerätä itseluottamusta, ei niitä trollipeikkoja tarvitse ottaa joka ikinen kerta henkilökohtaisesti!
AMK:lle on oma paikkansa, mutta samalla pitää sekä amk:n että yliopistojen suhteen muistaa se, että ylikouluttamisen jälkiä siivotaan vielä pitkään. Kirves heiluu viimeistään ensi vuosikymmenellä molemmissa.
Sillä tiedän minkälaista pelleilyä AMK:ssa opiskelu on verrattuna yliopistoon. Itse tulevana johtajana en ainakaan palkkaa yhtään AMK-tutkintolaista työpaikalleni!
AMK on pellekoulu ja yliopisto on tosikoulu...niin se vaan on!
En lähtis tuolle linjalle. AMK ihmiset osaavat käytännön (sen hetkisestä suosikki teoriasta) paremmin, kuin yliopistolaiset. Siitä voin sanoa, jopa olevani kateellinen. Mutta yliopistolaisten rikkaus on monipuolisuus.
Yliopistossa opetetaan analyyttistä ajattelua, esitetään useita erilaisia teorioita ja luotetaan siihen, että akateemiset opiskelijat osaavat itse käyttää kirjastoa lisälukemisen etsimiseen ja etsiä keinot päästä kokeilemaan eri teorioita.
Mikäli ihminen on enemmän käytännönläheinen, kannattaa suuntautua AMK-puolelle, mikäli taas teoriat ja asioiden laajempi ymmärtäminen ja konsultointi kiinnostaa, niin YO on oikea paikka.
Ei voi sanoa, kumpi on parempi. Molemmat koulut kouluttavat erilaisia ihmisiä ja opettavat erilaisen ajatusmaailman. Ne eivät kuitenkaan voi muokata, sitä millainen on koulutettava persoona ja minne hänen kykynsä riittävät.
Juuri tässä se totuus tulikin.
Moni vauhkoaa omasta kateusnäkökulmastaan ja se näkyy kirjoituksissa.
Itse olen käynyt AMK tasoisen tutkinnon vanhana veteraanina, eikä ole tarvinnut katua omaa valintaani. AMK tuottaa osaajia juuri käytännön läheille sektoreille, kun taas yliopistomaailma vastaa korkeimmasta tutkimus- ja kehitystyöstä. Nyt oma tyttöni on yliopistossa, se oli hänen valintansa. Hattua nostan hänelle onistuneesta valinnasta. Kaikkia opinahjoja ja osaajia tarvitaan yhteiskunnan- ja kehityksen pyörittämiseen myös tulevaisuudessa. Turha vauhkoamisen energia kannattaa käyttää oman henkisen minän kasvattamiseen.
Jotta sinusta voisi joskus tulla johtaja, sinun pitäisi muuttaa asennettasi radikaalisti. Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on toisten kunnioittaminen ja ihmisten huomiominen yksilöinä. Ilman että kunnioita muita, et saavuta muiden kunnioitusta ja johtajaurasi on päättynyt paljon ennen kuin se ehti edes alkaa.
Saat varautua siihen, että työelämässä esimiehinäsi on merkononeja, insinöörejä ja ehkä ammattikoulun käyneitä. Siinähän sitten esität viisasta ja sivistynyttä, kun esimies tekee päätökset, vaikka luulet olevasi fiksumpi.
Lisäksi kannattaa huomioida, että koulujen opeilla ei työelämässä pitkälle pötkitä. Tärkeintä on se, miten opit uutta ja miten sovellat sitä käytäntöön. Myös ihmisten kanssa toimeentuleminen ratkaisee erittäin paljon.
Paitsi jos aiot johtajaksi armeijaan, missä asemaan päästäksesi kenenkään ei tarvitse kunnioittaa, pitää tai ylipäätään edes sietää sinua. Kaikenlisäksi saat vielä vapaasti olla porukan tyhmin. On se hieno instituutio! Monen päättäjän mielestä Suomen armeija on Suomen paras johtajakoulu, ei muuta kuin mennään kaikki vaan Maanpuolustuskorkeakouluun!
Vähättelyä varmasti esiintyy puolin ja toisin. Kai sitä ihminen aina puolustelee omia valintojaan ja haluaa uskoa tehneensä oikeat valinnat elämässään ja todistella näin myös muille. Itselleni yliopisto on oikea paikka, nautin yliopiston teoreettisuudesta ja antamista valinnoista, se sopii minulle. Toisaalta arvostan myön käytännön osaajia ja uskon, että ammattikorkeaan hakeutuu hiukan erilaisia ihmisiä kuin minä, yhtälailla pystyviä ja kykeneväisiä silti.