Olen 25v. mies.
Kihloissa, opiskelen kemian alaa, laboratorioalaa.
Ihmettelen omaa olotilaani -"sairauttani". Se on sellainen, että olen luonnontieteissä, biologiassa ja kielellisesti nero, mutta matematiikan korkeammat sfäärit (logaritmeissä alkaa mättää)
ja motoriikka ns. kusee.
Eli en pyöräile/ui juuri ollenkaan, koska jokin tasapainon juttu vaikeuttaa sitä.
Silti ajan autoa kohtuullisen hyvin, ja juoksukunto/kävelykunto on ylivertainen, jaksan helposti 3-10 km:n erämaavaelluksia. Piirustustaito OK, mutta syvyyden, perspektiivin taju heittää -piirrän yksiulotteisesti.
Tuo matemaattinen rajoittuneisuus vaikutti elämääni hyvin pitkään, kunnes keksin korvaavia keinoja (osissa pitkien laskujen laskua, monimutkaisia harjoituksia ja tukiopetusta. Minulla todettiin "matemaattinen hahmotushäiriö".
Silti on joitain ADHD:n piirteitä.
Mutta olen ollut aina hiljainen luonne, en ylivilkas.
Mielenkiinto on kohdistunut aina jonkin asian pikkutarkkaan näpertelyyn, opiskelussa kemian kaavat, harrasteissa perhoskeräily ym. keräily tms pikkumotoriikka.
Inhoan massatilaisuuksia, mutta pienelle kaveriporukalle olen se loistava seuramies, ja ikävä taitoni on olla todella hyvä valehtelija...
olen kuullut, että johonkin hahmotushäiriöön tms. kuuluu loistavan tarinankerronnan ja henkisen luovuuden taito, joka joskus karkaa käsistä.
Olen siis nero/hahmotushäiriöinen.
Both off/on, haluan oppia käyttämään lahjoja hyväkseni, ksoka aivan selkeästi minulle tämä rajoittuneisuuteni on myös väylä jonnekin, muuallakin kuin laboratorioalan tulevassa ammatissani.
Pärjäisin varmaan mafiosona tämän häiriöni tuomien progressiivisten puheenlahjojen ansiosta, mutta kriminalismi ei kiinnosta :)
Onko jollakin muilla samanlaisia taipumuksia? Syrjäänvetäytyvä/yliluova puhelias veikko, kapean sektorin nero, ja motorisesti kömpelö mm. vedessä ja polkupyörällä?
Kihloissa, opiskelen kemian alaa, laboratorioalaa.
Ihmettelen omaa olotilaani -"sairauttani". Se on sellainen, että olen luonnontieteissä, biologiassa ja kielellisesti nero, mutta matematiikan korkeammat sfäärit (logaritmeissä alkaa mättää)
ja motoriikka ns. kusee.
Eli en pyöräile/ui juuri ollenkaan, koska jokin tasapainon juttu vaikeuttaa sitä.
Silti ajan autoa kohtuullisen hyvin, ja juoksukunto/kävelykunto on ylivertainen, jaksan helposti 3-10 km:n erämaavaelluksia. Piirustustaito OK, mutta syvyyden, perspektiivin taju heittää -piirrän yksiulotteisesti.
Tuo matemaattinen rajoittuneisuus vaikutti elämääni hyvin pitkään, kunnes keksin korvaavia keinoja (osissa pitkien laskujen laskua, monimutkaisia harjoituksia ja tukiopetusta. Minulla todettiin "matemaattinen hahmotushäiriö".
Silti on joitain ADHD:n piirteitä.
Mutta olen ollut aina hiljainen luonne, en ylivilkas.
Mielenkiinto on kohdistunut aina jonkin asian pikkutarkkaan näpertelyyn, opiskelussa kemian kaavat, harrasteissa perhoskeräily ym. keräily tms pikkumotoriikka.
Inhoan massatilaisuuksia, mutta pienelle kaveriporukalle olen se loistava seuramies, ja ikävä taitoni on olla todella hyvä valehtelija...
olen kuullut, että johonkin hahmotushäiriöön tms. kuuluu loistavan tarinankerronnan ja henkisen luovuuden taito, joka joskus karkaa käsistä.
Olen siis nero/hahmotushäiriöinen.
Both off/on, haluan oppia käyttämään lahjoja hyväkseni, ksoka aivan selkeästi minulle tämä rajoittuneisuuteni on myös väylä jonnekin, muuallakin kuin laboratorioalan tulevassa ammatissani.
Pärjäisin varmaan mafiosona tämän häiriöni tuomien progressiivisten puheenlahjojen ansiosta, mutta kriminalismi ei kiinnosta :)
Onko jollakin muilla samanlaisia taipumuksia? Syrjäänvetäytyvä/yliluova puhelias veikko, kapean sektorin nero, ja motorisesti kömpelö mm. vedessä ja polkupyörällä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ootko IKINÄ kuullut Aspergerin syndroomasta?
Olen kuolemanväsynyt toisinaan tähän pakkososiaalistumiseen ja vapaa-ajan pakkomenojen ym. kaavaan. Ennen rakkaimpani tapaamista haudoin vakavasti itsaria, nyt mietin miten voisin jättäytyä pois noista "pakkososiaalisista" menoista -on baari-iltoja, opisk.kamujen bileitä ym. Linjautuneena olen oma itseni. ja parasta vapaa-ajan biletystä minusta asperina on nauttia kotona pieni vodkapullo ja katsella kotona hyvä kauhuelokuva ym...
ja kultani kanssa nyt keksin mitä vain haluame. parasta on löytää toinen samanlainen, joka kunnioittaa mua kuten olen.
Kaupunki viikonloppumenojen kohteena on jotenkin niin turha. En viihdy hölinässä, mölinässä, kapakin sauhuissa, on ahdistava olo.
Juuri sain lääkärintodistuksen. Olen siis friikki, mutantti, yht.kunt. omituinen olio :(
Kertomasi mukaan valokuvaharrastus saattaisi auttaa. Mitä luulet tukisiko se sinun vahvoja puoliasi ja helpottaisiko se sinun oloasi, että voisit ilmaista itseäsi paremmin?
Minun pääharrastukseni on luonto, perhoskeräily ja niiden toukkien kasvatus sekä goottikulttuuri...
Ehkä goottirock-ideasta saisi jotain enempi, kaverini innostuivat yhtyeideasta.
Mutta se ei minua juurikaan kiinnosta loppujen lopuksi.
On jo Sentenced, Paradise Lost ym. Se synkkyys minua siinä genressä viehättää... dramatiikka. Heijastaa ahdistustanikin.
moi minua kiinosttaa miten säilyttän löyttämäni perhoset.olen vähän aika sitten alkanut harasttaa perhosia.tv marko
Mullakin on todettu hahmotushäiriö mutta ei visuaalinen tai matemaattinen koska olen hyvä geometriassa ja mulla on hyvä tasapaino jne...Lisäksi mulla on luultavasti ADD eli keskittymishäiriö ilman ylivilkkautta. Olen aina ollut vieraiden seurassa hiljainen (mutten enää vetäytyvä niinkuin pienenä) ja kaveriporukassa puhelias. Hahmotushäiriö vaikuttaa vain matikan sanallisiin tehtäviin ja paikkojen hahmottamiseen esim: kun aloitin koulun opin 1,5 km reitin vasta tokalla enkä osaa todella pienessä kotikaupungissani kulkea vieläkään kunnolla. ADDtä joka minulla luultavisti on tukitaan keskittymisongelmien ja muiden siishen liityvien oireiden takia.