Vaikeaa, niin vaikeaa on olla ajattelematta sinua !
Haluaisin soittaa sinulle, lähettää tekstareita tai meilejä...joudun taistelemaan aivan suunnattomasti vastaan, etten tekisi sitä. Sanoit että minun pitää unohtaa sinut, mutta miten se on mahdollista ?! Ehkä ajan kanssa tunteeni viilenee... Toivoisin sinun ajattelevan ja harkitsevan asioita tarkkaan, emmekö ole sopivia toisillemme kaikin puolin, joka suhteessa ?? Sanoit itsekin että meillä on niin paljon yhteistä...uskon että haluat minua/minut vieläkin, mutta sinähän olet järkkymätön päätöksissäsi, silti rakastan sinua !! Rakastan ja kärsin täällä, mutta en tartu kännykkään, en ota sinuun yhteyttä...pallo on sinulla !!!
Haluaisin soittaa sinulle, lähettää tekstareita tai meilejä...joudun taistelemaan aivan suunnattomasti vastaan, etten tekisi sitä. Sanoit että minun pitää unohtaa sinut, mutta miten se on mahdollista ?! Ehkä ajan kanssa tunteeni viilenee... Toivoisin sinun ajattelevan ja harkitsevan asioita tarkkaan, emmekö ole sopivia toisillemme kaikin puolin, joka suhteessa ?? Sanoit itsekin että meillä on niin paljon yhteistä...uskon että haluat minua/minut vieläkin, mutta sinähän olet järkkymätön päätöksissäsi, silti rakastan sinua !! Rakastan ja kärsin täällä, mutta en tartu kännykkään, en ota sinuun yhteyttä...pallo on sinulla !!!
Vastaukset 32
Vanhimmat
KELLÄ ONNELLISELLA SE PALLO ON? MISTÄ PÄIN?
Täällä toinen samanlainen, kärsin ja nielen itkuni, olen ylpeä, enkä anna periksi houkutukselle. Minäkään en ota yhteyttä häneen, jota vieläkin rakastan. En halua olla takertuja tai roikkuja, joten kärsin, niinkuin sinäkin. Lohdutukseksi voin sanoa että meitä on varmasti monia, sekä miehiä että naisia ! Itse tosin tiedän ettei mikään juuri nyt lohduta ! Tsemppiä ! :) Ehkä huomenna jo tuntuu paremmalta !
Voi rakkaat, miten tunnen teidän kanssanne saman tuskan ja kaipuun. Mikään ei ole kamalampaa kuin löytää sielunkumppaninsa ja päästä niin lähelle...mutta kuitenkin niin kauas jään. "Tuleehan niitä uusia", sanoo moni. Mutta niitä todellisia sielunkumppaneita -niitä on harvassa. Sanatonta yhteyttä, suurta tunnetta....oi miksi en sinua saa?! Mitään muuta en tarvitsisi.
Aivan ! Näinhän se on...kärsin täällä ja tiedän että ehkä vuoden päästä olen saattanut unohtaa koko jutun - tai sitten en !! Nyt ainakin tuntuu ettei mikään onnistu koskaan, miksi aina käy minulle näin ? Ja haluaisin ja tarvitsisin vain hänet, juuri hänet...niin kaikki muukin järjestyisi !
Tiedättekö mitä ?!
Luin näitä vuodatuksia ja lopulta lähetin tekstarin eräälle miehelle, johon olen ollut rakastunut keväästä saakka. Häneltä tuli takaisin tyly viesti:"UNOHDA MINUT !" Voitte arvata miltä nyt tuntuu...nyyh :(
olen pahoillani. Mutta tsemppiä, hän ei ollut arvoisesti (noin tyly vastaus mieheltä..)
Olit rohkea. :)
Palavasti rakastunut olin ja olen edelleen, rakkauteni kohde ei ollut aivan yhtä innoissaan. Ystäväni neuvoivat minua ottamaan yhteyttä ja kertomaan miehelle tunteeni suoraan. Tein sen tekstiviestillä, hölmö kun olin, ja vastaus tuli tekstarilla: "EI OLE TUNTEITA ENKÄ HALUA SINUA".
Koko maailmani romahti ! Nyt vaan suren ja yritän unohtaa.
Voi Kultaseni, olisin aivan innoissani jos joku lähettäisi minulle viestin, jossa kertoo tunteistaan. Mutta tietysti täytyy luopua kun toinen ilmoittaa noin omat tunteensa. Elämä on...
Yksi paljon kärsivä lisää... Luotan myös ajan parantavaan voimaan, vaikka näin reilu puoli vuotta jälkeenpäin en enää uskokkaan, että vuosi riittää...:(
Minunkin elämäni olisi täydellinen hänen kanssaan! Eikä millään tunnu olevan mitään merkitystä ilman häntä...
Tämä kuu sekoittaa pääni, sinä hiivit ajatuksiini jatkuvasti, vaikka tiedän että sinulla varmasti jo toinen...haluaisin soittaa, kuulla äänesi, nauraa kanssasi...
Tänä yönä tulen valvomaan ja suremaan, tätä onnetonta rakkauttani.
Ja kaipaan sinua. Haluaisin vain sinut, mut sä oot nyt niin kaukana ja varmaan jo toisen oma...
:´(
tai on kyse jostain väärinkäsityksestä. En ole sinulle sanonut, et sun pitäis unohtaa. Sinä höpsö tyttösein.
... aina pallon, tykkään niin paljon palloista! Kaikenvärisistä, reikäisistäkin..
(Palloja en tosin rakasta, vaan häntä :)
Soita nyt kulta minulle ! Niele se ylpeytesi..odotan täällä...
Vinkkiä??? (kaikkiin oljenkorsiin sitä tämä pöljä olisikin valmis tarttumaan)
Mutta ylpeys ei anna periksi ottaa yhteyttä... Vaikka sä olet kaikki mitä mä haluaisin, niistä meidän "paskoista" huolimatta... Odotan, et sä soitat, tekstaat tai lähetät meiliä... Se on sun vuoro välillä, ku mä en itte sitä uskalla...
Paskoista huolimatta? Tajuatko ollenkaan, miten minua satutit? Tajuatko, että minä en voi?
Sitä et voi tietää, miten paljon minä sinua ajattelen! Tuntuu, että kuolen tähän tunteeseen.
Ja miten niin mun vuoro välillä? Aika yksipuolistahan se oli. Sinä vain kerran viestit. Minä vaikka kuinka monesti. Puhuit kyllä, minä en saanut sanaa suustani. -Ja nyt ei enää nähdä.
Oletko se sinä??? Vai taasko vain haaveilen! KUOLEN ikävään! ;( Jos tunnistit, niin hitsi, laita viestiä!!!! Minä jo kaiken kukkuraksi tuhosin kaiken sinuun liittyvän... mutta sinun tietosi eivät olekaan salaiset. :-/
...miten paljon minuun sattui? Ja miten paljon sä mua loukkasit! Just kun kaiken piti taas olla ihan täydellistä, eikä minkään enää pitänyt erottaa meitä...
Ei tosiaankaan nähdä enää ja mäkin oon vaihtamassa maisemaa, ni ei tarvii elää niitten muistojen keskellä, eikä pelätä et mä joskus törmään suhun ja rupean saman tien itkemään...:(
Ikävä tappaa mutkin ja ajattelen sinua koko ajan... Mut mä en yksinkertaisesti enää pysty ottamaan yhteyttä! Ja mun tiedot ei oo salaisia...
eri henkilö. Sinulla sonnat niskassa, joltain. Ja minulla joltain. Tai olen kyllä jo sen sonnan "lusinut" ja jotenkin selvittänyt. Säikyin vain, että minun pitäisi jotain muutakin.
Ei sit mitään. Kaikkea hyvää sinulle!
Liian paljon on tällaista miettimistä ja "pelaamista", soitanko, en soitakaan, kun toinen ei soita...Kai me ollaan rakastuneina ja muutenkin niin epävarmoja, olimmepa sitten akateemikkoja tai duunareita, kaikilla samat ongelmat ja rakkaus, ihastuminen ja seksi sotkee aina kaike. Minullakin meni hyvin ja rauhallisesti pari vuotta sinkkuna, seksiä joskus, pientä flirttiä, keskityin työhön, lapsiin liikuntaan, MUTTA kun ihastuin, rakastuin niin kaikki meni sekaisin....
Tunteet pitäisi puhua selviksi, mutta kai me suomalaiset ollaan vähän siinäkin jörriköitä...sit yritetään miettiä ja kuvitella mitä toinen on mieltä ja lopulta soppa on keitetty. Näin mä tän ymmärtäisin, olen aivan samanlainen kuin sinä ja varmasti moni muu.
No, minä taidan nyt ainakin lähettää eräälle henkilölle pienen viestin että kaipaa häntä, enemmän kuin ketään muuta. Öitä.
Hei tyttönen, saitko jo pallosi ?? Jos et niin mene se hakemaan, niin päästään kaikki nukkumaan, minun yöunet meni sun takia...
Mikäköhän tässä ajassa on ? Eniten avioeroja kuin koskaan ja kaikissa ikäluokissa.Täällä netissä taas tuntuu että on niin paljon ihmisiä jotka leikkivät liikaa tunteilla, suhteilla. Lueskelen näitä kirjoituksia, ja hyvin monelle on käynyt juuri noin.
Minullekin kävi vähän samalla tavalla ja kaikenlisäksi olin elänyt pitkäänkin yksin, vaikea suhteen jälkeen. En halunnut, uskaltanut sitoutua keneenkään, tein vain töitä ja aloitin opiskelun. Keskityin kaikkeen muuhun kuin miehiin ja rakkauteen, kunnes vastaan tuli aivan ihana ihminen joka vei jalat alta. Mutta tämä ihminen on hyvin omalaatuinen ja elänyt myös jonkin aikaa yksin, hän sanoi rakastuneensa minuun, kuitenkin taisi pelätä sitoutumista. Minä olin valmis sitoutumaan ja olin ehkä liiankin aktiivinen joten hän perääntyi. Ollaan ystäviä mutta se on vaikeaa.
Minulla on jatkuvasti sama tunne kuin sinulla, haluaisin soittaa hänelle tai viestittää, mutta en kehtaa enkä uskalla näyttää miten heikko olen, enkä halua roikkua.
Toivon vaan että hän huomaa että ikävöi minua ja ottaa yhteyttä ! Pahoin pelkään että hän vain jatkaa matkaa. :(
Rankkaa tämä elämä ja rakastaminen !
Haluaisin soittaa sinulle...kunpa tietäisin numerosi !
Kuka lie olet alkuperäisen viestin kirjoittaja ? Kerro jotain ! Jospa asia liittyisi minuun, toivossa
hyvä elää.
Olen saanut eräältä naiselta kymmenittäin viestejä, maileja, soittoja...tympii ja harkitsen jo numeron vaihtoa ym MUTTA toisaalta katson aina silloin tällöin oisko tullu tekstaria tai jotain,eli tavallaan odotan niitä. Tämä nainen vaan ei ole minulle se oikea, tiedän sen. Olen ihastunut toiseen, hänpä vaan ei minuun. Tavallaan pidän varalla tätä viestittäjä/roikkujanaista mutta kivat viestit joskus hivelevät, joskus taas ärsyttävät suunnattomasti.
Toivottavasti sinun kultasi ottaa yhteyttä, ja vielä positiivisessa mielessä.
Me kaikki haluamme toiselta ihmiseltä huomiota ja hyväksyntää. Silloin kun sitä huomiota saa välittämältään ihmiseltä, kaikki on hyvin. Toisinaan (usein) käy niin, että tunteet eivät kohtaa toisiaan. Siinä tilanteessa "hätävaraksi" riittää joku toinen huomiota antava. Eikä tässä sinänsä ole edes mitään pahaa. Kunhan tekee toiselle ystävällisesti selväksi, että missä kuljetaan. Toisen tunteilla ei koskaan tulisi leikkiä. Valitettavasti, kuten ainakin yksi kirjoittaja aikaisemmin totesi, nykypäivänä suhteilla ja ihmisillä leikitään ja pelaillaan.
Rohkea on se, joka uskaltaa ilmaista omat tunteensa, mutta yhtä rohkea on se, joka osaa ja uskaltaa kertoa niiden puuttumisesta. Voi miten monelta sydänsurulta, pettämiseltä ja avioerolta olisimmekaan selviytyneet, jos ihmiset uskaltaisivat kertoa omista tunteistaan ääneen!
Parantakaamme siis omaa ja läheisimpiemme oloa olemalla rehellinen, avoin ja rohkea. Jaksamista kaikille syksyyn!
Aivan upea kannanotto sinulta - viisaita, kauniita, todellisia ajatuksia. Näitä monella on, mutta meitä on niin harvassa, suurin osa ei ajattele seurauksia sanoistaan ja toimistaan mitenkään...tosin jokainen varmasti ajattelematta ja ihastuksissaan tekee kaikkea hölmöä, mikä saatta loukata toista pahasti.
Tuo että pitää tehdä selväksi missä mennään - todella : Se on ehdottoman TÄRKEÄÄ !! Jos ajattelee että ei loukkaa toista kunhan ei kerro kaikki tunteita/ olemattomia tunteita - siinä tekee todella pahaa toiselle. Itse olen tänä kesänä kokenut todella huiman ihastumisen, lähes rakastumisen ja toinen oli ensin myös hyvin rakastunut, ainakin väitti niin...mutta sitten vaan LOPPU, tekstiviestillä vielä...kaiken jälkeen...tipahdin todella korkealta, vasta nyt alan pikkuhiljaa taas päästä jaloilleni...mutta kestää kauan ennenkuin uskallan taas ihastua, rakastua....
Kiitos sanoistasi !! Näyttäkää ihmiset tunteenne rehellisesti ja kertokaa niistä, myös siitä jos niitä ei ehkä olekaan !!
Todella vaikeaa on olla ajattelematt häntä...varsinkin viikonloput ja illat yöt vaikeita. Töissä jo unohtuu nämä omat murheet osittain, mutta iltaisin ajatus hiipii jostakin..mietin mitä hän tekee, ketä suutelee, miten hellästi hän toista koskettaa...ja voisin räjähtää mustasukkaisuudesta !!! Tämä on vaarallista ! Haluan jo päästä elämässäni eteenpäin !
( alkuperäinen kirj. ) VAIKEAA EDELLEEN, mutta kohta on onneksi viikonloppu ohi ja työviikko edessä, jo helpottaa varmasti huomenna. Ja HUOM ! pystyin olemaan soittamatta, tekstaamatta ja meilaamatta, vaikka tiukkaa teki. Hän ei ottanut minuun yhteyttä, odotan vieläkin.....
Kiva oli lukea kaikkien kirjoituksia, ihanat ihmiset, KIITOKSET TEILLE....piristyin kummasti kun huomasin etten ole ajatusteni kanssa yksin, luulin jo että olen joku kummajainen kun ajattelen näin ja tunnen niin voimakkaasti.
KIVAA ALKAVAA VIIKKOA JA JAKSAMISTA RAKKAUTTA !!
Sinulle kaikkea hyvää...jaksamista ! Rakastat niin pitkään kuin rakastat ja ehkä sitten löytyy uusi kohde...päivä kerrallaan mennään !
Minäkin haluaisin soittaa sinulle, lähettää viestejä samanlainen määrä kuin aikaisemmin, lähettää pitkiä sähköpostiviestejä ja kertoa sulle että vieläkin on tunteita sinua kohtaa.
Mutta minä olen mies, ylpeä ja tyhmä, epävarma ja harkitseva, peitän tunteeni ja vain...unohdan, tai yritän unohtaa.
Meillä on paljon yhteistä ja taidamme olla ne oikeat toisillemme - mutta kaikki meni vaan pieleen, tiedät kyllä miksi !
Kulta, nuku hyvin ja näe kauniita unia...minusta !
Jos vaikka huomenna yllättäen jompikumpi nieleekin
ylpeytensä ,katsotaan....
OLE JO MIES JA KÄYTTÄYDY KUIN MIES !