MURHAT RUOTSISSA JA SAKSASSA
"Sanomalehti Uuden Suomen nostettua Bodomin tapauksen uudelleen julkisuuteen maamme viranomaiset halusivat osoittaa tehokkuuttaan. Ulkoasiainministeriö ilmoitti lähettäneensä Hans Assmannia koskeneen luovutuspyynnön Saksan Liittotasavallan viranomaisille heinäkuun 17. päivänä 1963. Pyynnön perusteluna oli Hansin saaman kuritushuonetuomion täytäntöönpano.
Ministeriö ei kuitenkaan selittänyt, miksi se oli odottanut kaksi vuotta ennen pyynnön lähettämistä ja miksi kansalaisille ilmoitus annettiin vasta lehtijuttujen ilmestymisen jälkeen. Toiseksi juuri tuona heinäkuun päivänä Hans oleskeli Peräseinäjoella, mistä hänet olisi ollut helppo tavoittaa ilman kansainvälistä luovutuspyyntöäkin. Kolmanneksi on outoa, että kun ministeriö sai kolmen kuukauden kuluttua tietää Hansin oleskelevan vaimonsa kanssa Ruotsissa, se jätti asian sikseen. Tuomion täytäntöönpanoa saatiin näin lykättyä entisestään - ja Hans sai matkustella maasta toiseen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Uuden Suomen toimittajien tiedustellessa Ruotsin poliisilta, mitä se tiesi Hans Assmannista, poliisi ilmoitti, ettei se tiennyt hänestä yhtään mitään.
Ministeriön jäätyä sivuun Hansin etsinnöistä oli Suomen poliisin vuoro osoittaa tehokkuuttaan. Se lähetti Interpolin eli poliisin kansainvälisen toimiston välityksellä Hansia koskevan maailmanlaajuisen etsintäkuulutuksen lokakuun 10. päivänä. Ajankohta on mielenkiintoinen sen vuoksi, että Uuden Suomen etusivun juttu Bodomin murhista ilmestyi vuorokautta aikaisemmin eli lokakuun 9. päivänä, kun sitä ennen poliisi ei ollut ilmaissut julkisesti juuri mitään kiinnostusta Bodomia kohtaan yli kolmeen vuoteen. Tietysti se halusi Hansin nytkin ensisijaisesti vankilaan sovittamaan Vieno Assmannin pahoinpitelyä eikä tutkia surmatöihin liittyviä asioita. --
Hansia oli etsittävä nyt Ruotsista, missä hänellä oli ollut monta asuinpaikkaa. Niitä ovat Täby, Sundbyberg, Viggbyholm, Mörby ja Vallentuna, kaikki suhteellisen lähellä Tukholmaa. Työpaikkaakin hänen tiedetään vaihtaneen usein. Luultavasti hän oli ainakin ajoittain myös kokonaan vailla tavanomaista palkkatyötä, mutta muuta palkkaahan hän sai kaiken aikaa. --
Kiinni joutuminen oli nyt joka tapauksessa realistinen vaihtoehto, sillä Ruotsin poliisi oli päättänyt tehdä sen, minkä Suomen poliisi oli jättänyt tekemättä: Hansin pidätyksen.
-- Samaan aikaan heidän kollegansa etsivät Hansia varmuuden vuoksi myös pääkaupungin ravintoloista, mutta turhaan. Keskinäisessä yhteydenpidossaan poliisit välttivät käyttämästä tavallista poliisiradiota, koska Suomesta tulleiden tietojen mukaan Hansin tiedettiin kuuntelevan sen liikennettä.
Hans pidätettiin, pantiin käsirautoihin ja kuljetettiin Vallentunan poliisiasemalle, missä hänelle tehtiin perusteellinen henkilöön käyvä tarkastus. Kunnan nimismies pyysi hänen vangitsemistaan ja saikin siihen luvan. Sen jälkeen Tukholman läänin läntinen tuomioistuin päätti vangitsemisesta kolmen viikon ajaksi, ja niin Hans passitettiin Långholmenin valtionvankilaan odottamaan mahdollista luovutusta Suomeen.
Samoihin aikoihin Ruotsin poliisi tutki Hansin mahdollista osuutta maassa sattuneisiin ja selvittämättä jääneisiin nuorten naisten murhiin. Ehkä tunnetuin niistä oli tehty huhtikuussa 1958, jolloin oli löydetty Birgitta Lövqvistin alaston ruumis Västerbackenista läheltä Tukholmaa. Yhtymäkohtia Suomessa tapahtuneisiin veritekoihin olivat teltta ja kaunis järvenranta sekä se, että Birgitan kello ja toinen kenkä olivat kateissa. Hansin tiedetään asuneen elämänsä jossakin vaiheessa myös Västerbackenissa.
Kuukautta aikaisemmin oli puukotettu kuoliaaksi Agnetta Nyholm Tukholmassa. Kaksi vuotta myöhemmin syyskesällä 1960 Sundbybergissä surmattiin Ulla Persson ja siitä kahden viikon kuluttua Berit Lindqvist. Perssonin oli nähty nousevan kaksiväriseen henkilöautoon, jonka kuljettajaksi epäiltiin ulkomaalaista miestä. Sekä häntä että Lindqvistiä oli kuristettu ja puukotettu. Kuten Lövqvistiltä, myös näiltä kolmelta oli viety pikkuesineitä, kenkiä, kelloja ja kameroita. Hansin tiedetään asuneen Sundbybergissäkin.
Tutkimuksissa Hansia kuulusteltiin ruotsiksi, koska hän osasi sitä riittävästi, mutta taaskaan hänen syyllisyydestä ei saatu todisteita. Tunnustusta häneltä ei kukaan edes odottanut. Yhtä vähän edistyttiin Länsi-Saksassa tehtyjen nuorten naisten murhien tutkimuksissa, joskaan ei ole tietoa siitä, kuinka intensiivisesti näitä rikoksia selvitettiin." (s. 154 - 159)
KUOLEMA
"Hans kuoli Ruotsissa kesäkuun 19. päivänä 1998, kuuden kuukauden ja kahden päivän kuluttua Matti Paloaron vierailusta. Paloarolle kuolemasta ilmoitti puhelimitse suomea puhuva nimetön mies, varmaankin organisaation jäsen, ja ilmeisesti sama mies kertoi uutisen myös Leena-Maija Palolle, Jorma Palon puolisolle:
'Hans Assmann on kuollut.'
Kuolemasta tehtiin tavanomainen ilmoitus Ruotsin viranomaisille, jotka välittivät sen Interpolin kautta Suomen viranomaisille. Hans lienee kuollut samassa talossa, jossa Paloaro kävi häntä tapaamassa, mutta hän on saattanut kuolla myös Danderydin sairaalassa lähellä Tukholmaa, koska hän oli siellä hoidossa asuessaan Vallentunassa kymmenkunta vuotta sitten. Assmannia siellä hoitanut sairaanhoitaja on kertonut hänen valittaneen eniten sydänvaivoja, joiden syy jäi tutkimuksista huolimatta tuntemattomaksi. Lääkkeeksi hän halusi yleensä morfiinia. Hän oli aina oudon kiihtynyt ja hermostunut, tupakoi jatkuvasti eikä nukkunut juuri lainkaan, korkeintaan torkahteli. Silti hän lähenteli naisia ja teki heille tunkeilevia kysymyksiä muun muassa näiden poikaystävistä. Vain jotkut tuntemattomiksi jääneet nuoret miehet kävivät häntä tapaamassa.
Hansin käytös sopii hyvin olemaan pitkäaikaisen amfetamiinin käytön jälkitila. Aine, joka aluksi tuottaa hyvää oloa, parantaa mielenvireyttä ja vähentää näläntunnetta, johtaa käytön pitkittyessä ja annosten kasvaessa harha-aistimuksiin, unihäiriöihin ja laihtumiseen. Lopputuloksena voi olla amfetamiinipsykoosi, sekavuustila, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat yleinen ärtyisyys ja aggressio, sairaalloinen voimantunne ja harha-aistimukset. Tässä tilassa käyttäjä voi syyllistyä millaiseen väkivallantekoon tahansa eikä edes muista tekemistään. Ruumiillisiin muutoksiin kuuluvat laikukas iho, sydämen toiminnan häiriöt, aivohalvaus sekä munuaisten ja maksan toiminnan häiriöt. Ellei käyttöä saada loppumaan, seurauksena on kuolema. Turhaan ei Hans pelännyt Paloarolle soittaessaan elämänsä nopeaa päättymistä.
Miksi KGB ei eliminoinut miestä, joka oli mitä ilmeisimmin sen oma epäonnistunut vakooja?
Vastausta ei tiedetä eikä sitä ilmeisesti saada tietää koskaan. Syy saattaa olla mikä tahansa, mutta jokin tarkoitus voi olla Hansin sanonnalla 'Olen ostanut vakuutukseni yhtiöstä, joka on aina maksanut ajallaan'. Uusia tehtäviä ei annettu, mutta KGB ei jättänyt agenttejaan heitteillekään. Sillä ei ollut varaa myöskään eliminoida häntä, sillä Hans tiesi liikaa ja oli varmistanut henkivakuutuksensa moninkertaisesti. Tärkeä kiristyskeino olisi ollut presidentinvaaliin liittyvä aineisto.
Paloarolle Hans tunnusti epäonnistuneensa varsinaisessa tehtävässään. Ei sellaisia asioita ole koskaan tapahtunutkaan, hän kertoi ajatelleensa usein. Jälleen kerran hän toivoi, että olisi voinut elää elämänsä uudelleen, koska moni asia olisi silloin ollut toisin. -- " (s. 165 - 167)
"Hans Assmann tuntui kuitenkin katuvan menneisyyttään. Menneet tapahtumat tuntuivat karkaavan hänen mielestään, niin että hänen oli vaikea erottaa, mikä oli totta ja mikä ei. Totta olivat uudet ystävät ja toverit, mutta natsismi, sota, vankileirit ja kaikki ne kauheudet, joita hän itse oli tehnyt tai kokenut, alkoivat kadota mielestä. Hän ei tuntenut enää nuoruuden aikaisia ystäviään eikä edes sukulaisiaan.
'Olen pettänyt kaikki', hän tunnusti haastattelijalleen. 'Ajattelen aina, ettei sellaista ole tapahtunutkaan, ja uskon siihen. Olen pystynyt suggeroimaan itsensi neuvostokansalaiseksi, joka oli vain syntynyt Saksassa. Puhun saksaa, suomea, ruotsia, venäjää ja englantia. Nyt olen asunut 36 vuotta Ruotsissa ja odotan enää kuolemaa.'" (s. 71)
-----------------------------------------------------------------------
Lainaukset kirjasta Luottamus tai kuolema; Matti Paloaro, Jorma Palo;
jonka tekijöiltä lupa pitkiin lainauksiin pyydetty ja se myös saatu:
"Anna palaa vaan!" ilmaisikin toinen heistä.
"Sanomalehti Uuden Suomen nostettua Bodomin tapauksen uudelleen julkisuuteen maamme viranomaiset halusivat osoittaa tehokkuuttaan. Ulkoasiainministeriö ilmoitti lähettäneensä Hans Assmannia koskeneen luovutuspyynnön Saksan Liittotasavallan viranomaisille heinäkuun 17. päivänä 1963. Pyynnön perusteluna oli Hansin saaman kuritushuonetuomion täytäntöönpano.
Ministeriö ei kuitenkaan selittänyt, miksi se oli odottanut kaksi vuotta ennen pyynnön lähettämistä ja miksi kansalaisille ilmoitus annettiin vasta lehtijuttujen ilmestymisen jälkeen. Toiseksi juuri tuona heinäkuun päivänä Hans oleskeli Peräseinäjoella, mistä hänet olisi ollut helppo tavoittaa ilman kansainvälistä luovutuspyyntöäkin. Kolmanneksi on outoa, että kun ministeriö sai kolmen kuukauden kuluttua tietää Hansin oleskelevan vaimonsa kanssa Ruotsissa, se jätti asian sikseen. Tuomion täytäntöönpanoa saatiin näin lykättyä entisestään - ja Hans sai matkustella maasta toiseen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Uuden Suomen toimittajien tiedustellessa Ruotsin poliisilta, mitä se tiesi Hans Assmannista, poliisi ilmoitti, ettei se tiennyt hänestä yhtään mitään.
Ministeriön jäätyä sivuun Hansin etsinnöistä oli Suomen poliisin vuoro osoittaa tehokkuuttaan. Se lähetti Interpolin eli poliisin kansainvälisen toimiston välityksellä Hansia koskevan maailmanlaajuisen etsintäkuulutuksen lokakuun 10. päivänä. Ajankohta on mielenkiintoinen sen vuoksi, että Uuden Suomen etusivun juttu Bodomin murhista ilmestyi vuorokautta aikaisemmin eli lokakuun 9. päivänä, kun sitä ennen poliisi ei ollut ilmaissut julkisesti juuri mitään kiinnostusta Bodomia kohtaan yli kolmeen vuoteen. Tietysti se halusi Hansin nytkin ensisijaisesti vankilaan sovittamaan Vieno Assmannin pahoinpitelyä eikä tutkia surmatöihin liittyviä asioita. --
Hansia oli etsittävä nyt Ruotsista, missä hänellä oli ollut monta asuinpaikkaa. Niitä ovat Täby, Sundbyberg, Viggbyholm, Mörby ja Vallentuna, kaikki suhteellisen lähellä Tukholmaa. Työpaikkaakin hänen tiedetään vaihtaneen usein. Luultavasti hän oli ainakin ajoittain myös kokonaan vailla tavanomaista palkkatyötä, mutta muuta palkkaahan hän sai kaiken aikaa. --
Kiinni joutuminen oli nyt joka tapauksessa realistinen vaihtoehto, sillä Ruotsin poliisi oli päättänyt tehdä sen, minkä Suomen poliisi oli jättänyt tekemättä: Hansin pidätyksen.
-- Samaan aikaan heidän kollegansa etsivät Hansia varmuuden vuoksi myös pääkaupungin ravintoloista, mutta turhaan. Keskinäisessä yhteydenpidossaan poliisit välttivät käyttämästä tavallista poliisiradiota, koska Suomesta tulleiden tietojen mukaan Hansin tiedettiin kuuntelevan sen liikennettä.
Hans pidätettiin, pantiin käsirautoihin ja kuljetettiin Vallentunan poliisiasemalle, missä hänelle tehtiin perusteellinen henkilöön käyvä tarkastus. Kunnan nimismies pyysi hänen vangitsemistaan ja saikin siihen luvan. Sen jälkeen Tukholman läänin läntinen tuomioistuin päätti vangitsemisesta kolmen viikon ajaksi, ja niin Hans passitettiin Långholmenin valtionvankilaan odottamaan mahdollista luovutusta Suomeen.
Samoihin aikoihin Ruotsin poliisi tutki Hansin mahdollista osuutta maassa sattuneisiin ja selvittämättä jääneisiin nuorten naisten murhiin. Ehkä tunnetuin niistä oli tehty huhtikuussa 1958, jolloin oli löydetty Birgitta Lövqvistin alaston ruumis Västerbackenista läheltä Tukholmaa. Yhtymäkohtia Suomessa tapahtuneisiin veritekoihin olivat teltta ja kaunis järvenranta sekä se, että Birgitan kello ja toinen kenkä olivat kateissa. Hansin tiedetään asuneen elämänsä jossakin vaiheessa myös Västerbackenissa.
Kuukautta aikaisemmin oli puukotettu kuoliaaksi Agnetta Nyholm Tukholmassa. Kaksi vuotta myöhemmin syyskesällä 1960 Sundbybergissä surmattiin Ulla Persson ja siitä kahden viikon kuluttua Berit Lindqvist. Perssonin oli nähty nousevan kaksiväriseen henkilöautoon, jonka kuljettajaksi epäiltiin ulkomaalaista miestä. Sekä häntä että Lindqvistiä oli kuristettu ja puukotettu. Kuten Lövqvistiltä, myös näiltä kolmelta oli viety pikkuesineitä, kenkiä, kelloja ja kameroita. Hansin tiedetään asuneen Sundbybergissäkin.
Tutkimuksissa Hansia kuulusteltiin ruotsiksi, koska hän osasi sitä riittävästi, mutta taaskaan hänen syyllisyydestä ei saatu todisteita. Tunnustusta häneltä ei kukaan edes odottanut. Yhtä vähän edistyttiin Länsi-Saksassa tehtyjen nuorten naisten murhien tutkimuksissa, joskaan ei ole tietoa siitä, kuinka intensiivisesti näitä rikoksia selvitettiin." (s. 154 - 159)
KUOLEMA
"Hans kuoli Ruotsissa kesäkuun 19. päivänä 1998, kuuden kuukauden ja kahden päivän kuluttua Matti Paloaron vierailusta. Paloarolle kuolemasta ilmoitti puhelimitse suomea puhuva nimetön mies, varmaankin organisaation jäsen, ja ilmeisesti sama mies kertoi uutisen myös Leena-Maija Palolle, Jorma Palon puolisolle:
'Hans Assmann on kuollut.'
Kuolemasta tehtiin tavanomainen ilmoitus Ruotsin viranomaisille, jotka välittivät sen Interpolin kautta Suomen viranomaisille. Hans lienee kuollut samassa talossa, jossa Paloaro kävi häntä tapaamassa, mutta hän on saattanut kuolla myös Danderydin sairaalassa lähellä Tukholmaa, koska hän oli siellä hoidossa asuessaan Vallentunassa kymmenkunta vuotta sitten. Assmannia siellä hoitanut sairaanhoitaja on kertonut hänen valittaneen eniten sydänvaivoja, joiden syy jäi tutkimuksista huolimatta tuntemattomaksi. Lääkkeeksi hän halusi yleensä morfiinia. Hän oli aina oudon kiihtynyt ja hermostunut, tupakoi jatkuvasti eikä nukkunut juuri lainkaan, korkeintaan torkahteli. Silti hän lähenteli naisia ja teki heille tunkeilevia kysymyksiä muun muassa näiden poikaystävistä. Vain jotkut tuntemattomiksi jääneet nuoret miehet kävivät häntä tapaamassa.
Hansin käytös sopii hyvin olemaan pitkäaikaisen amfetamiinin käytön jälkitila. Aine, joka aluksi tuottaa hyvää oloa, parantaa mielenvireyttä ja vähentää näläntunnetta, johtaa käytön pitkittyessä ja annosten kasvaessa harha-aistimuksiin, unihäiriöihin ja laihtumiseen. Lopputuloksena voi olla amfetamiinipsykoosi, sekavuustila, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat yleinen ärtyisyys ja aggressio, sairaalloinen voimantunne ja harha-aistimukset. Tässä tilassa käyttäjä voi syyllistyä millaiseen väkivallantekoon tahansa eikä edes muista tekemistään. Ruumiillisiin muutoksiin kuuluvat laikukas iho, sydämen toiminnan häiriöt, aivohalvaus sekä munuaisten ja maksan toiminnan häiriöt. Ellei käyttöä saada loppumaan, seurauksena on kuolema. Turhaan ei Hans pelännyt Paloarolle soittaessaan elämänsä nopeaa päättymistä.
Miksi KGB ei eliminoinut miestä, joka oli mitä ilmeisimmin sen oma epäonnistunut vakooja?
Vastausta ei tiedetä eikä sitä ilmeisesti saada tietää koskaan. Syy saattaa olla mikä tahansa, mutta jokin tarkoitus voi olla Hansin sanonnalla 'Olen ostanut vakuutukseni yhtiöstä, joka on aina maksanut ajallaan'. Uusia tehtäviä ei annettu, mutta KGB ei jättänyt agenttejaan heitteillekään. Sillä ei ollut varaa myöskään eliminoida häntä, sillä Hans tiesi liikaa ja oli varmistanut henkivakuutuksensa moninkertaisesti. Tärkeä kiristyskeino olisi ollut presidentinvaaliin liittyvä aineisto.
Paloarolle Hans tunnusti epäonnistuneensa varsinaisessa tehtävässään. Ei sellaisia asioita ole koskaan tapahtunutkaan, hän kertoi ajatelleensa usein. Jälleen kerran hän toivoi, että olisi voinut elää elämänsä uudelleen, koska moni asia olisi silloin ollut toisin. -- " (s. 165 - 167)
"Hans Assmann tuntui kuitenkin katuvan menneisyyttään. Menneet tapahtumat tuntuivat karkaavan hänen mielestään, niin että hänen oli vaikea erottaa, mikä oli totta ja mikä ei. Totta olivat uudet ystävät ja toverit, mutta natsismi, sota, vankileirit ja kaikki ne kauheudet, joita hän itse oli tehnyt tai kokenut, alkoivat kadota mielestä. Hän ei tuntenut enää nuoruuden aikaisia ystäviään eikä edes sukulaisiaan.
'Olen pettänyt kaikki', hän tunnusti haastattelijalleen. 'Ajattelen aina, ettei sellaista ole tapahtunutkaan, ja uskon siihen. Olen pystynyt suggeroimaan itsensi neuvostokansalaiseksi, joka oli vain syntynyt Saksassa. Puhun saksaa, suomea, ruotsia, venäjää ja englantia. Nyt olen asunut 36 vuotta Ruotsissa ja odotan enää kuolemaa.'" (s. 71)
-----------------------------------------------------------------------
Lainaukset kirjasta Luottamus tai kuolema; Matti Paloaro, Jorma Palo;
jonka tekijöiltä lupa pitkiin lainauksiin pyydetty ja se myös saatu:
"Anna palaa vaan!" ilmaisikin toinen heistä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Alkuosa tekstistä löytyy ketjusta Hans Assmannin arvoitus.
Ketä kiinnostaa?
Jorma on jo rahastanut.
Linkki kiitos nissen videoon.
http://www.iltalehti.fi/2005/09/16/bodom/
vasemmalta valikosta vähän alempaa
Tuohon tautiin ei löydy täältä apua.
ei kukaan apua tarvii, ei edes L.s.
Kirjaanhan on todella pitkät varauslistat kaikissa kirjastoissa, missä se on. Näin me kaikki saatoimme lukea niistä asioista, mitä edelleenkään ei haluta tutkia. Kiitos!
arvoituksen työnsin tänne heti, kun rasittuneista sormistani irti vain sain eikä mahtunut edes yhteen viestiin.
Huomasin tehneeni myös joitain huolimattomuusvirheitä: lainausmerkkejä oli unohtunut laittaa kiinni ja pari kirjoitusvirhettäkin löysin.
Yhden kappaleenkin paikan vielä vaihdoin kronologisempaan kohtaan.
Mikäli jotakuta kiinnostaa uusin versio ja tekstin tulostus yhdessä pötkössä, muokattu versio löytyy sivulta:
http://www.network54.com/Forum/message?forumid=171225&messageid=1126974820
Palstaa ylläpitävän Suomen Sisun mielenkiintoiset kotisivut myös osoitteessa:
http://www.suomensisu.org/
Huvittuneena olen seurannut näitä keskusteluja. Melko hurahtanaita teorioita täälläkin totuutena esitetään. (Nämä Assmann-jutut) Paljon on murhia jäänyt selvittämättäkin Suomen maassa, mutta suurin osa kuitenkin on selvinnyt, eikä taustalta ole kummempia salaliittoja tai mafioita löytynyt. Esim. Sysmässä selvitettiin vanha veriteko samohin aikoihin kun Bodom-tapaus nousi uudestaan esille. Siitäkin iltapäivälehdet kirjoittivat mafia-juttujaan ja monia teorioita julkisuudessa esitettiin. Lähipiiristä siinäkin tekijät löytyivät, ei ollut mafioita takana. Siksi järjellä ajatellen tässäkin tapauksessa totuus lienee paljon yksinkertaisempi, vaikka monia sensaatijuttuja asiasta onkin julkaistu. Moni nyt ilmaantunut tietäjä "puhuu omiaan" kun lehdet maksavat jutuista ja myöskin Jorma Palo on tienannut rahaa kirjoillaan. Eli ei kannata joka tarinaan uskoa. Kannattaa muistaa muutama tosiasia: Suurimmassa osassa tapauksia surmatyön tekijä löytyy uhrin/uhrien lähipiiristä. Useimmiten tällä tavalla tehdyn teon motiivina on mustasukkaisuuden aiheuttama viha/katkeruus. Harvemmin Suomessa tällaisten tapausten taustalla on mikään kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus. Kannattaa myös muistaa, että useimmiten syyllinen on se joka todennäköisimmin syylliseltä vaikuttaa. Onhan siis paljon todennäköisempää, että syyllinen on Gustafsson, kuin joku muu. En silti tarkoita sitä, että hänet pitäisi tuomita näillä todisteilla mitä nyt on kasassa. Kyllä syyllisyys pitää tietenkin kiistatta osoittaa. Se minusta kuitenkin on melko varmaa, että Gustafsson tietää asiasta enemmän kuin mitä on kuulusteluissa puhunut. Ajattelepa sinäkin esim. miksi Gustafsson liioitteli vammojaan ja asiasta kysyttäessä sanoi, ei nähnyt itse niskan seudulla olevia väittämiään vammoja vaan oli niistä vanhemmiltaan kuullut ja lehdestä lukenut ja näinollen luullut niitä olevan. Eikö täydy olla melkoinen pöljä joka ei tiedä onko puukon iskuja omassa niskassa vai ei??
olla melko pöljä, jos ei pysty asettumaan toisen asemaan ja sitä kautta ymmärtämään tapahtumia!
ensinnäkin täytyy todeta seurueen lähipiiristä löytyvän useita murhakanditaatteja noilla kriteereillä, ei Nisse ole todennäköisin syyllinen. Tuota vammojen liioittelua ei ole millään tavalla todistettu!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
On olemassa kahden lääkärin vastakkaiset mielipiteet asiasta. Mitä tulee Nissen vammojen kerrontaan, ei siinä mitään ihmeellistä ole!
Ensiapua antanut lääkäri Hassinen kertoo omelleensa useita haavoja kiinni Nissen päästä! Ilmeisesti joku on laskenut niitä haavoja hänen takraivostaan ja muualta päästä. Kai niitä haavoja tai oli ne nyt sitten vaikka vaan naarmuja on ollut ne kymmenen. Sitten on vaan oletettu, että ne on tehty puukolla! Nisse on sitten tällä perusteella juttua kertonut ja joskus varmaan liioitellen, mutta sehän on kerronnassa aivan normaalia! Itse olet pöljä, jos et tätä tajua!!!!
Noh. Ei pidä hermostua. Totta on kuten joku tuolla jo kirjoitti aikaisemmin, että tunteella mennään. No kysynpä kuitenkin miksi sinun mielestäsi sitä mahdollisuutta ei saa olla, että Gustafsson olisi syyllinen. Olet näköjään jotenkin asettunut hänen puolelleen. Millä perusteella voit olla varma, että hän on syytön? Pöljä kun olen en ole sellaista perustetta löytänyt, vaikka olen useaan kertaan lukenut viralliset tutkintapöytäkirjat ja vastaajan lausunnot. Ja vaikka pöljäksi väitätkin, niin kyllä toki tietäisin onko takaraivossani haavoja vai ei. Valitettavasti vain on niin, että kovin varmoina ei Palon kirjan juttuja voi pitää. Toki teorioita saa aina esittää, kuten Timo T.A. Mikkonenkin joka ratkaisi mielestään Kennedyn murhan.
sinulta, niinkuin yleensäkin Nissen lynkkaajilta. Heti vedotaan Paloon ja hänen kirjaansa. Ikäänkuin se olisi joku peruste? Siis Palon kirja fiktiota-----> Nisse on syyllinen. Minä en maininnut Paloa lainkaan, eikä myöskään puolustusasianajajat vedonneet missään vaiheessa Palon juttuihin. Muuten, kyllä Nissekin tiesi haavojen olleen takaraivossaan, lukumäärähän tässä on kyseenalaistettu ja se mistä ne on tulleet!!!
Et ole löytänyt perustwetta Nissen syyttömyydelle??? No et sitten tule koskaan löytämäänkään. Totuus on alkuperäisissä kertomuksissa. Ei ole mitään todellisia tai merkittäviä vammojen liioitteluja! Vammat ovat tulleet samasta astalosta nisselle, niinkuin muillekin. Kaikki höpötykset mukamas "matalaenergisitä" vammoista ovat todellakin höpötyksiä!! Ei niille ole mitään todellisuuspohjaa. Eikö sinua yhtään häiritse se seikka, että syyttäjän esittämä tapahtumakulku perustuu täysin keksittyyn, 60 luvun tutkimuksen vastaiseen tarinaan. Syyttäjän teoriassa ei ole yhtään kiinnekohtaa todellisuuteen, siis näyttöön. Jopa motiivia, jolle kaiken täytyy rakentua, ei tue mikään. Syyttäjä pitää tässä motiiviasiassa yllätystodistaja Marjattaa uskottavana, pidätkö sinä??
Tuossa tekstissäsi kun kysyt, miksei Nisse "saa" olla syyllinen. Eihän siitä ole kysymys. Kysymys on siitä, ettei noilla syyttäjän esittämillä perusteilla saa ketään tuomita!!! Järkyttävintä tässä jutussa on palapelistä puhuminen. Myönnetään ettei selkeää näyttöä ole, mutta mukamas riittävä määrä "palasia riittää". Käypäs lukemassa syyttäjän loppulausumassa esille tuodut "palaset", niin huomaat ettei niistä murhaajaa rakenneta. Puolet palasista liittyy nissen "ristiriitaisiin tarinoihin", joista merkittävimpänä ehkä tämä NG:n väittämä raahaaminen ??????? tai jotkut teltassa olleet viillot ei tue Nissen tarinaa, voi vittu sanon minä. No onneksi tekninen tutkinta palautti lynkkauspuolen tässä suhteessa maan tasalle! Sitten niihin palasiin kuuluu kengät, niistäkään (verijäljistä) ei tutkijoiden mukaan voinut päätellä suuntaan eikä toiseen. On siellä myöskin tämmöinen palanen, joka on täyttä paskaa: "poliisi on onnistunut sulkemaan muut vaihtoehdot pois". Tämähän ei lainkaan pidä paikkaansa, esimerkkinä voisi mainita tämän mieshahmon joka poistui teltan takaa (lintubongarit näkivät ja myöhemmin hänet näki myös Kivilahti). tÄstä miehestä ei tiedetä edes henkilöllisyyttä!!!!!!!!!! Sitten mainitset tekstisi alussa tunteella menemisestä, no joo olen kyllä erittäin paljon perehtynyt tähän juttuun ja toisinaan kiukustun täysin tuulesta temmatuista väitteistä JA TUOSTA PALON VETÄMISESTÄ JOKA PAIKKAAN!!! Kyllä varmaan noissa Palon jutuissa kiinnekohtia todellisuuteen luultavasti on paljon enemmän kuin syyttäjän tarinassa, se on varmaa! Tässä vaiheessa kuitenkin riittää Nissen syyttömäksi toteaminen. Poliisi etsiköön sen jälkeen oikean syyllisen jos pystyy!
tässä nimimerkki "andiamon" näkemys muista mahdollisista murhaajista ynnä muusta, olen andiamon kanssa samaa mieltä!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000476&posting=22000000010692569
Niinpä niin. Alkujaanhan kommentoin Leonina societasin kirjoitusta, jossa Paloa siteerataan. Itse tulit kommentteinesi väliin. Jos olisit lukenut tarkemmin niin olisit huomannut ensimmäisessä kirjoituksessani seuraavat lauseet: "En silti tarkoita sitä, että hänet pitäisi tuomita näillä todisteilla mitä nyt on kasassa." "Moni nyt ilmaantunut tietäjä "puhuu omiaan" kun lehdet maksavat jutuista ja myöskin Jorma Palo on tienannut rahaa kirjoillaan". Eli enpä pidä yllätystodistajia uskottavina enkä ole sitä mieltä, että pitäisi näillä perusteilla tuomita. Minulle on sinänsä sama kuka on syyllinen tai kuka syytön, olen vain tarkastellut asioita enemmän todennäköisyyspohjalta kuten jotkin muutkin aikaisemmin tällä foorumilla ja pyrkinyt tuomaan esille sitä tosiasiaa, että todellinen rikostutkinta kuitenkin yleensä pääsee lähemmäs totuutta kuin tällaiset sensaatiojutut. Eikö olisi aika huono oikeusturva ihmisillä jos Palon teorioihin tai vastaaviin sensaatiohakuisiin juttuihin suhtauduttaisiin kritiikittömästi. Toki olen loppulausunnotkin lukenut ja aivan riittävästihän sieltä löytyy todennäköisiä syitä epäillä Gustafssonia. Mutta kuten olen kirjoittanut ei näillä perusteilla ketään voi tuomita. Eli ota nyt järki käteen äläkä ärsyynny joka asiasta. En minä ole ketään lynkkaamassa, vain hiukan eri mieltä kanssasi asiasta.