Tämä aihe sisältyy "Perintö ja testamentti"- palstalla ketjuun "Kuolinpesän kulut". Koska aihe kuuluu paremmin tänne ja on varmaankin kiinnostava, siirrän aihetta koskevat kirjoitukset pääosin tänne omalle otsikolleen.
1) väärästä henkilötodistuksesta
Kirjoittanut: um. 13.9.2005 klo 11.54
Lainaus: >>Tällöin valtakirjan käyttäjä syyllistyy saman tapaiseen toimintaan kuin rahoja väärällä henkilötodistuksella nostanut. Pankki ei tällöin vastaa rahoista.>Yleensä oikeassa oleva um on nyt väärässä. Pankit eivät korvaa tilinomistajalle aiheutunutta vahinkoa, jos pankki ei ole syyllistynyt huolimattomuuteen tai laiminlyöntiin.
1) väärästä henkilötodistuksesta
Kirjoittanut: um. 13.9.2005 klo 11.54
Lainaus: >>Tällöin valtakirjan käyttäjä syyllistyy saman tapaiseen toimintaan kuin rahoja väärällä henkilötodistuksella nostanut. Pankki ei tällöin vastaa rahoista.>Yleensä oikeassa oleva um on nyt väärässä. Pankit eivät korvaa tilinomistajalle aiheutunutta vahinkoa, jos pankki ei ole syyllistynyt huolimattomuuteen tai laiminlyöntiin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tiliote on vainajan ja pesänhoitajan nimellä, valtakirja vainajan eläessään antama. Tililtä maksetaan kuolinpesän laskut ja hoitaja maksaa kuittien mukaan omat kulunsa. Onko kyse kavaltamisesta tai varastamisesta. Tilanne jatkunut pari vuotta, mutta riita aihetti sen, ettei yksi osakas hyväsy kulujen maksua hoitajalle.
Pankki ei mitätöinyt tilin käyttöä, eikä osakkaat edes kyselleet, että onko rahaa maksaa laskut. No rahaa oli. Pesänselvittäjän hakeminen oli meneillään, mutta ongelmien vuoksi kesti ja siitäkin tuli kuluja.
Koska oli vainajan valtakirja, niin osakkaat eivät mitätöineet, eivätkä tienneet miten pankkitilin kanssa menetellään. Tililtä ei ole nostettu rahaa. Tilisiirtona maksettu kuittien mukaan hoitajan kululasku.
En nyt ota kantaa varsinaiseen asiakysymykseen, mutta tuossa oli viittaus tilivaroihin ja sen suhteesta rajanvetoon kavalluksen ja varkauden välillä.
Lähtökohtahan on, että näiden välillä oleva ero teossa, anastuksen tapahtuessa, ratkotaan hallussapidon perusteella. Tilillä olevien varojen kohdalla tilanne on (aikanaan) aiheuttanut ongelmia.
Lähtökohtaisesti, sellainen, jolla on tiliin käyttöoikeus (eli hän saa laillisesti nostaa tililtä rahaa/tehdä tilisiirtoja, ks. RL 28:13.3), syyllistyy kavallukseen, mikäli hän käyttää ko. tilin varoja muuhun kuin mihin hänellä on oikeus. Tällä jälkimmäisellä oikeudella siis en tarkoita nyt tilin käyttöoikeutta suhteessa pankkiin ja tilin käyttöoikeutta suhteessa esim tilin (toiseen tai ainoaan) omistajaan.
Eli jos se, jolla on tiliin suhteessa pankkiin käyttöoikeus, mutta suhteessa tilin omistajaan oikeus esim vain maksaa hänen sähkölaskunsa, maksaakin oman vesilaskunsa, syyllistyy hän kavallukseen. Hän saa siis oikeutetusti (suhteessa pankkiin) joka tapauksessa nostaa rahaa. Jos tililtä nostetaan tai siirretään varoja ilman käyttöoikeutta, ei kyseessä voi olla kavallus.
Olennaista siis on, että suhteessa pankkiin on kyseessä aina ns oikeutettu nosto, mutta suhteessa tilin omistajaan/omistajiin oikeudeton. Näin voi olla esim juuri pesänhoitajan kohdalla, joka on saanut oikeuden nostaa tai siirtää varoja hoitaakseen pesän asioita, mutta nostaakin tai siirtääkin varoja hoitaakseen _omiaan_ asioita. Nosto oli oikeutettu, mutta pesän varoja anastettiin.
En nyt paneudun tässä anastuksen käsitteeseen ja esim anastustarkoitukseen, ajalliseen yhteyteen ja ilmenemiseen sen syvällisemmin. Mielelläni kuitenkin vastaan, jos ns täsmäkysymyksiä ilmenee.
kolmannen kappaleen viimeinen virke kuuluu korjattuna:
Tällä jälkimmäisellä oikeudella siis en tarkoita nyt tilin käyttöoikeutta suhteessa pankkiin VAAN tilin käyttöoikeutta suhteessa esim tilin (toiseen tai ainoaan) omistajaan.
"Jos tililtä nostetaan tai siirretään varoja ilman käyttöoikeutta, ei kyseessä voi olla kavallua" ?
Tuo vaatisi selvennystä.
Pesänhoitaja on todennäköisesti maksanut kuluja tilisiirtona, jotka hän on katsonut ilman muuta pesästä maksettaviksi kuluiksi. Tahallisuudesta ei ole ollut kyse, mutta mihin voi vedota, jos tulee tutkinta ja ehkä mahdollinen syyte kavalluksesta tai varkaudesta.
Kyseinen lause tarkoitti vain sitä, että kavallus vaatii toteutuakseen käyttöoikeuden tiliin. Eli varsinaisen noston/siirron tulee tapahtua oikeutetusti. Jos siis varoja nostetaan/siirretään ilman oikeutta, esim väärennetyin asiakirjoin, ei kyseessä ole kavallus, mutta mahdollisesti muut rangaistukset tulevat toki kyseeseen.
Tämä siis lähinnä liittyy siihen, että kavallus vaatii toteutuakseen anastuksen kohteen hallintaa - tätä vastaa tilin käyttöoikeus.
Pankin kanta on toinen. Pankkitoiminnan luotettavuuden kannalta voi olla kestämätöntä, että rahoja ei saa takasin. Siis pankin maineen takia rahoja voidaan palauttaa, kuten jo sanoinkin. Pidetään kuitenkin mielessä, että lähtökohtana on, että tilinomistaja on mukana juonessa. Ellei tätä voi pois sulkea, niin rahojen maksu vaarantaisi pankkitoiminnan uskottavuuden.
Neuvontatoimisto:
"Pankin velka asiakkaalle on edelleen maksamatta. Vaikka pankki on tässä tilanteessa itsekin rikoksen uhri, ei pankki voi mielestämme tehdä väitettä pätevästä maksusta."
Eikö tuo ole lakia tuntevalle selvää tekstiä. Velallinen (tässä pankki) ei voi vedota siihen, että maksaa väärälle velkojalle (tässä tilinomistaja) velkansa eli antaa tämän nostaa tililtä rahaa.
Velkakirjalain nojalla velallinen ei saa maksusuojaa tilanteessa, jossa se maksaa velkansa väärälle velkojalle, ellei ole kyseessä ns. juokseva velkakirja. Aikanaan pankit antoivat määräaikaistalletuksista talletustodistuksen, joka oli haltijalle asetettu, jolloin todistuksen hukannut asiakas ei voinut noin vain vedota talletukseensa, jos joku nosti rahat todistusta vastaan.
Tavallisen pankkitalletuksen osalta pankki on siis aina vastuussa tallettajalle tilivaroista, ellei pankki voi osoittaa tilinomistajan syyllistyneen rikokseen.
Pankin on siis näytettävä tilinomistajan vilpillinen menettely eikä tilinomistajan niin kuin Susanna väittää.
Jos henkilö antaa naapurin pitää autoaan autotallissa ja se varastetaan, niin pitääkö antajan korvata auto napurilleen? Kyllä pitää, jos näin on sovittu. Ei pidä, jos näin ei ole sovittu. Kyllä pitää, jos haluaa, että naapuri pitää autoaan tallissaan edelleen.
Auton tallettaminen toisen haltuun on eri asia kuin velallissuhde.
Talletukseen sovelletaan kauppakaarta (KK 12 luku 2 §). Sen mukaan korvausvelvollisuus on vain, jos talle-esineen hoitajan huolimattomuudesta johtuu esineen joutuminen hukkaan. Siten korvausvelvollisuutta ei ole, jos auto varastetaan, ellei toisin ole sovittu.
Pankin vastuu ei ole yllä mainittua tallettajan vastuuta vaan velallisen vastuuta velkojalle. Siihen ei sovelleta tuottamusvastuuta.
Vastaan vielä yleisesti maallikkoverisona tähän kysymykseen, joka omasta mielestäni on täysin itsestään selvä.
Otetaan esimerkki.
A on täysin varaton eli Peeaa.
A ottaa lainaksi naapuriltaaan B:ltä rahaa 200. Myöhemmin hän ottaa lainaksi naapuri C:ltä 100.
Huijari X menee A:n luokse valeasuisena C:nä esiintyen ja saa tämän maksamaan itselleen 100. A luulee maksaneensa C:n velan C:lle. Hänelle jää vielä rahaa 200.
Seuraavana päivänä C tulee A:n luokse ja halua, että A maksaa velkansa 100. A väittää, että C kävi jo "nostamassa" rahansa ja kieltäytyy maksamasta.
A on kuitenkin maksukykyinen ja velka 100 C:lle on olemassa. X:n tekemällä petoksella ei ole mitään tekemistä C:n rahojen kanssa, koska niitä rahoja, jotka petoksella A:lta vietiin, ei ole mitenkään korvamerkitty C:n omaisuudeksi. X:n tekemä rikos kohdistui A:n varallisuuteen, ei C:n varoihin. Siksi A:n on maksettava velkansa C:lle. Näin asia on luonnollisesti myös B:n velan 200 osalta. Tältä osin B kuitenkin kärsii vahinkoa, koska A ei kykene heti maksamaan kuin 100 B:lle sen jälkeen, kun on maksanut velkansa C:lle.