Mä oon aina välillä aamuisin yhen pojan kaa samalla bussipysäkillä,se on ehdottomasti söpöin poika minkä oon ikinä nähny. Siis,miten mä voisin "viestittää" sille että mä oon kiinnostunu?
Mä en uskalla puhuu sille,ku oon liian ujo,aina ku mä oon sen lähellä mä oon melkeen shokissa,mä en uskalla liikkuu,en ees kattoo kelloo!
Mitä mä teen? Tiedän,aika epätoivosta,mä vaan oon sairaan ujo...lisäks vaikuttaa siltä että se on mua jonkin verran vanhempi,ite oon melkeen 16,mut näytän tosi nuorelta,mä pelkään et se luulee mua joksku 12 vuotiaaks ja nauraa vaan mulle.
Huono itsetunto ja ujous ei oo hyviä juttuja.
Auttakaa...No nyt tää viesti kuulostaa yhtä epätoivoselta teini-ihastus viestiltä ku nää kaikki muutki,ja sitähän mä en halunnu... :)
Mä en uskalla puhuu sille,ku oon liian ujo,aina ku mä oon sen lähellä mä oon melkeen shokissa,mä en uskalla liikkuu,en ees kattoo kelloo!
Mitä mä teen? Tiedän,aika epätoivosta,mä vaan oon sairaan ujo...lisäks vaikuttaa siltä että se on mua jonkin verran vanhempi,ite oon melkeen 16,mut näytän tosi nuorelta,mä pelkään et se luulee mua joksku 12 vuotiaaks ja nauraa vaan mulle.
Huono itsetunto ja ujous ei oo hyviä juttuja.
Auttakaa...No nyt tää viesti kuulostaa yhtä epätoivoselta teini-ihastus viestiltä ku nää kaikki muutki,ja sitähän mä en halunnu... :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sun pitää vaan ottaa härkää sarvista ja uskaltaa puhua sille. Ei se vaikeeta ole, kysy vaikka, että saatko soittaa sen kännykästä äidillesi, kun sinun kännykstä on akku loppu ja avaimet jäi kotiin. Tai kysyt kelloa, jos poltat, niin pyydä tulta, kysy tietä jonnekin, minne sinun pitää olevinaan mennä koulun jälkeen. käytä mielikuvitustasi!
Ja siitä pikkuhiljaa aina rupeat vaikka moikkaamaan sitä ja vähän juttelemaan.
Eikä se sinua luule 12-vuotiaaksi, iän näkee aika pitkälle kanssa asenteesta. Ja vaikka luulisi, asia korjaantuisi pian kun alkaisit juttelemaan sille.
Ajattele, että mitä pelättävää sinulla toisaalta on?
Pelkäätkö, että se nauraa sinulle? Jos se nauraa, se on ihan täysi paska, eikä ansaitse sinua. Sitäpaitsi muistele, onko sinulle koskaan kukaan nauranut noin vain, kun sanot jotain ohimennen?
Pelkäätkö, ettei se anna vastakaikua tunteillesi? Jos ei, vois kuitenkin yrittää edes sen ystäväksi pikkuhiljaa.
Mieti ja ajattele, siitä vaan! Mitä nopeammin teet sen, sitä nopeammin se on ohi. Ja muista aina; ehkä hän ei enää seuraavana päivänä tulekaan odottamaan bussia kanssasi, sitten tilaisuutesi on mennyt iäksi. :)
Rohkeutta ja itseluottamusta sinulle!
Yritän parhaani.