Mulla on jonkinlainen pakkomielle ajatella että olen jollakin tavalla sairas. En tiedä onko mulla oikeasti vai esintänkö vaan sairasta. Vanhemmat sanovat että olen tyly, itsekeskeinen ja mulla on huonokäytös joka ilmenee alistamalla muita ja luulemalla itsestään liikoja. Olen myös perfektionisti ja tutkin itseäni jatkuvasti. Jokainen askel on tarkasti suunniteltu. Ystäväni pitävät liian täydellisenä jonka takia kukaan poika ei uskalla tulla juttelemaan. ainiin olen 14 vuotias tyttö...
Huomionkipeä??
Mullukka
3368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos koet tai vanhempasi (ovat rehellisiä, usko heitä) ovat sanoneet että olet tyly, itsekeskeinen jne. NIIN LOPETA se! Aina ei itse tule huomanneeksi omaa käytöstä joten kannattaa miettiä jos joku siitä huomauttaa. En tarkoita sitä että heti pitää muuttua jos joku jostain sanoo, mutta jos vanhempasi ovat sinulle niin sanoneet, silloin kannattaa uskoa. Ja mitä siihen jutteluun poikien kanssa tulee, se varmaan pitää paikkansa. Ei varmaan ole kivaa kun kukaan ei tule juttelemaan.
Kaverisi ovat väärässä: sinä et ole täydellinen, läheskään. Pidät roolia yllä johtuen huonommuuden tunteesta ja ehkä heikosta itsetunnosta. Etenkin kun sinulla on täydellisyyden tavoittelua. Älä hyvä tyttö rassaa itseäsi täydellisyyden tavoittelulla. Olet ajatumassa ahdinkoon, se tulee olemaan rankka polku. Ole oma itsesi äläkä esitä muuta. Sunlaisesi tyypit ei oikein ole kauhean mukavia. Mutta ennenkaikkea muista se että sun oma rento fiilis jää puuttumaan kun koko aika pitää kontrolloida kaikkea. Eiks olis vaan kiva olla eikä miettiä mitä muut sanoo tai ajattelee. Sen takiahan sä noin käyttäydyt, että haluat miellyttää muita, vai....?! Jos lopetat tuon täydellisenä ja epäkohteliaana olemisen, luuletko että sinusta ei enää pidettäisi yhtä paljon????
Ei se ole niin helppoa lopettaa jos pää käskee ja sinä toimit vain sätky nukkena.
puoli vuotta kestänyt semmosta etten usko edes lääkäreitä ettei minulla ole mitään epä muodostuksia naamassa sun muita sairauksia, sitä ei vaan voi uskoa vaikka itse tiedänkin asian ja toivon että ne olisivat oikeessa.
elikkä toi on minulla enemmänki alemuuden tunnetta ja syyllistän itseni ihan jokaisesta jopa semmosesta mikä ei koske minua edes läheisesti.
Olet murrosiässä. Yritä kestää. Yritä olla vähemmän perfektionisti. Yritä tykätä itsestäsi. Hae hyviä puolia sekä ulkoisista että sisäisistä ominaisuuksistasi. Vaikket usko vanhempiasi, lääkäriäsi yritä kestää tieto että he voivat olla osittain oikeassa.
Yritä sitä vanhaa viisautta eli kohtele muita kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Et ole paha, itsekeskeinen vaikka käytöksesi siltä näyttäisikin. Sairausluulot kuuluvat murrosikään. Olet murrosiässä ja silloin voi olla vaikeeta. Tsemppiä!