Kysyn nyt vielä tälläkin palstalla tätä samaa, koska asia on mulle tärkeä ja ajankohtainen.
Olen menossa leikkaukseen ja varattu ulkomaanmatkakin odottaa. Kuulin, että heti leikkauksen jälkeen ei saisi lentää. Pitääkö paikkansa?
Jos pitää, niin kuinka pian leikkauksen jälkeen voi lentää?
Vaikuttaako asiaan, mikä leikkaus on tehty?
Olenko ymmärtänyt oikein, että riskinä on veritulppa?
Onko muita riskejä?
Voiko veritulppaa ehkäistä jotenkin (tarkoitan tapauksessa, että pian leikkauksen jälkeen lentää)?
Mitenköhän vakuutus, onko voimassa, jos lähtee matkalle sairasloman aikana?
Jos jollakin on omakohtaista tietoa, olisin kiitollinen vastauksista. En nyt vielä haluais perua tulevaa matkaani.
Olen menossa leikkaukseen ja varattu ulkomaanmatkakin odottaa. Kuulin, että heti leikkauksen jälkeen ei saisi lentää. Pitääkö paikkansa?
Jos pitää, niin kuinka pian leikkauksen jälkeen voi lentää?
Vaikuttaako asiaan, mikä leikkaus on tehty?
Olenko ymmärtänyt oikein, että riskinä on veritulppa?
Onko muita riskejä?
Voiko veritulppaa ehkäistä jotenkin (tarkoitan tapauksessa, että pian leikkauksen jälkeen lentää)?
Mitenköhän vakuutus, onko voimassa, jos lähtee matkalle sairasloman aikana?
Jos jollakin on omakohtaista tietoa, olisin kiitollinen vastauksista. En nyt vielä haluais perua tulevaa matkaani.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Leikkauksesta toipumiseen menee lääkärin arvion mukainen aika. Se sairasloma-aika vähintään.
Tottakai leikkauksen laatu vaikuttaa toipumiseen.
Iso leikkaus vaatii pitemmän toipumisajan.
Veritulppariski on huomioitava varsinkin pitkien lentojen aikana.
Miksi et kysy lääkäriltäsi mahdollisia leikkauksesta aiheutuvia riskejä. Hänhän ne parhaiten tietää. Nettipalstalla on mahdotonta antaa vastausta kysymyksiin, kun ei ole taustatietoja.
Vakuutuksen voimassaolosta saat varman tiedon vakuutusyhtiöstäsi.
Ihmettelen, että olet ajoittanut matkasi samaan aikaan leikkauksesi kanssa. Vai tuliko leikkaus yllättäen.
Selvennyksenä, että varasin matkani kuukausia sitten ja vaivani, joka vaatii leikkauksen, alkoi vasta tämän jälkeen.
Anteeksi nyt kun kyselen, mutta eivätkö nämä palstat ole juuri sitä varten.
Toki minunkin järkeni sanoo, että lääkäriltäni saan parhaan tiedon, mutta tässä vaiheessa haluaisin useampia mielipiteitä. Asia nimittäin askarruttaa eikä tälläinen 50-luvulla syntynyt kovin helposti lääkäriä etukäteen "vaivaa".
Kuulehan, ei tuohon kukaan pysty mitään vastaamaan.
Ei tietoa, minkäsortin leikkauksesta kyse. Pieni, iso ???
Ei ajallista tietoa, kuinka pian leikkauksen jälkeen olisi tuo matka 5 päivää - 2 viikkoa 2 kk ?
Ei tietoa iästä, eikä perusterveydentilasta.
Kerron Sinulle omia kokemuksia:
Itse olen kymmeniä kertoja leikattu, ja minä en noissa leikkauksista toipumisissa kauaa vanhene. Siinä, missä toiset makaa sängyn pohjalla, minä ajaa huristelen jo pitkiä matkoa. Minä vehtaan sen kuntoutumisen kanssa, mitä ei lääkärit ja sairaanhoitajat osaa neuvoa.
Eli toisin sanoen, leikkauksesta toipumista voit edistää monilla eri tavoilla. Nyt sitten tullaankin siihen asennekysymykseen.
Jos haluat toipua nopeasti leikkauksesta, heti NONIKAPSELEITA saneluaukkoon riittävillä päiväannoksilla.
Muut lisäravinteet on riippuvaisia Sinun perusterveydentilasta, ja ruokavaliostasi. Sinkki, C-vitamiini, E-vitamiini vähintään, B-vitamiini, ehkä seleeni. Kalaöljyä, soijalesitiiniä yms. Riippuu ruokavaliostasi.
Toipuminen näillä lisätyillä ravintopanoksilla on niin huikea, että lääkärit tulee sairaala ovelle saakka äimistelemään, etteivät he ole vielä tällaista tapusta ennen nähneet. Mutta eivät kait ole nähneet tällaista varautujaakaan, joka valmentautuu leikkaukseen.
Monikohan oikeastaan valmentautuu leikkaukseen ?
Toipuminen on sitä luokkaa, että kun on vedetty lähes puolet vartaloa auki, yli 50 tikkiä, niin neljän tunnin kuluttua leikkauksesta lähden sairaalasta kotiin. Seuraavana päivänä asioin normaalisti ja ajelen autolla.
Kahden päivän kuluttua ajelen 100 kilometrin päivämatkoja.
Kun aloin olla aika heikossa kunnossa syöpähoidoista, ja vuotta aiemmin olin tilannut 10 vrk:n ulkomaan matkan, ja olisin peruuttanut matkan, niin hoitajat sanoivat, että et peru.
Sytostaatit kun piti antaa tänään, niin ensi yönä lähti lentokone Seutulasta.
Hoitajat sanoivat, että leukosyytit on niin alhaalla, että tuskin edes voitaisiin antaa sytostaatteja, että ala vetää sinne matkalle, missään nimessä älä peru sitä. Keskivertoihminen ajattelisi kauhulla, että kun leukosyytit on niin alhaalla, ei voi infektioriskin takia lähteä minnekkään ei ainakaan ulkomaille.
Tiesin, että sädekeuhkokuume voi alkaa millä kellonlyömällä tahtojaan ja sen tiesi sairaalakin, mutta silti kannustivat lähtemään. Tein matkavakuutuksen ja elettiin veitsen terällä, että milloin olo muuttuu kuumeiseksi, ja koko matka valuu hiekkaan.
Seutulassa vielä tunnistelin, että uskallanko nousta lentokoneeseen, mutta kun olo tuntui vakolta, niin nousin koneeseen koko ajan tietoisena, että matka voi kääntyä paluumatkaksi jo perille päästyä. Otin riskin ja ajattelin, että etukäteen ei surra eikä ennusteta. Surkoon hevonen, sillä on suurempi pää.
Matka onnistui loistavasti. Olimme lentoterminaalissa odottamassa paluumatkalentoa, kun olo äkkiä alkoi muutta tuskaiseksi, ja voimattomaksi. Alkoi tuntua kuumeen tuntu, alkoi palelemaan valtavasti ja kuume nousemaan.
Opas järjesti lentokoneesta minulle extapaikan, jossa voin oikoa kinttuja ja heittäytyä puolimakuuasentoon. Siinä lentoterminaalissa se sädekeuhkokuume alkoi, ja kesti 7 kk. Bakteerien kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä. Se syntyi sädehoidon aiheuttamien keuhkokudosten palovaurioista.
Niin että itse voit tosiaan vaikuttaa ratkaisevasti, miten toivut leikkauksista.