Sodan jälkeen oli Lehmusten kaupungin asukkaat jakaantuneet räikeästi kahden kerroksen väeksi.
Olivat myö ja hyö eli parempi väki ja roskasakki.
Johtajat, virkamiehet ja yrittäjät asuivat Kimpisessä ja roskasakki Keltussa ja Tykissä. Mitään Sammonlahtea ei ollut olemassakaan.
Paremman väen lapset kävivät koulunsa joko poika-lyseossa tai tyttölyseossa ja roskasakin keskikoulussa, siinä tyttölyseon toisessa kerroksessa, ennen muuttoa Sylttyyn. Kouluissa oli iltavuorot ja aamuvuorot ja tietysti paremman väen lapset kävivät sitä aamuvuoroa.
Luokkia oli paljon ja taas paremman väen lapset olivat joko A tai B luokilla ja muut C, D , E tai F luokilla.
Poikalyseossa luettiin toisena vieraana kielenä joko saksaa tai venäjää. Vielä paremman väen lapset tietysti sitä saksaa, kun lasta ei haluttu laittaa Anan kiusattavaksi venäjän lukijaksi. Eli isän ammatti ratkaisi tässäkin asiassa. Jos tuplasi pari kertaa joko lyseossa tai tyttölyseossa, niin eikun Sylttyyn. Koulun jälkeen mentiin istumaan Opelaan. Eli tietysti paremman väen lapset. Jos roskasakin lapset sinne eksyivät heidät katsottiin ulos.
Vähän isompana Kippariin oli pitkä jono, joka ei kuitenkaan koskenut ns. paremman väen lapsia, jotka pääsivät jonon ohitse.
Asukkaitten jakautuminen tällä lailla oli tietysti tabu, mistä ei puhuttu, mutta kaikki olivat tietoisia toistensa yhteiskunnallisesta asemesta ja ilmapiiri oli sen mukainen.
Ilmeisesti samanlaista oli muuallakin, mistä hyvänä esimerkkinä haminalaisen edesmenneen Veikko Lavin kappale: takarivin Taavi. Joka paikassa Taavi oli se takarivin poika, vaikka luokkakuvissa, siellä takarivissä. Kun syttyi sota, niin johan Taavi kelpasi sinne eturiviin.
Eturivissä olleet tietysti kaatuivat kuten Taavikin ja taas joutui Taavi takariviin, sinne sankarihautaan.
Olivat myö ja hyö eli parempi väki ja roskasakki.
Johtajat, virkamiehet ja yrittäjät asuivat Kimpisessä ja roskasakki Keltussa ja Tykissä. Mitään Sammonlahtea ei ollut olemassakaan.
Paremman väen lapset kävivät koulunsa joko poika-lyseossa tai tyttölyseossa ja roskasakin keskikoulussa, siinä tyttölyseon toisessa kerroksessa, ennen muuttoa Sylttyyn. Kouluissa oli iltavuorot ja aamuvuorot ja tietysti paremman väen lapset kävivät sitä aamuvuoroa.
Luokkia oli paljon ja taas paremman väen lapset olivat joko A tai B luokilla ja muut C, D , E tai F luokilla.
Poikalyseossa luettiin toisena vieraana kielenä joko saksaa tai venäjää. Vielä paremman väen lapset tietysti sitä saksaa, kun lasta ei haluttu laittaa Anan kiusattavaksi venäjän lukijaksi. Eli isän ammatti ratkaisi tässäkin asiassa. Jos tuplasi pari kertaa joko lyseossa tai tyttölyseossa, niin eikun Sylttyyn. Koulun jälkeen mentiin istumaan Opelaan. Eli tietysti paremman väen lapset. Jos roskasakin lapset sinne eksyivät heidät katsottiin ulos.
Vähän isompana Kippariin oli pitkä jono, joka ei kuitenkaan koskenut ns. paremman väen lapsia, jotka pääsivät jonon ohitse.
Asukkaitten jakautuminen tällä lailla oli tietysti tabu, mistä ei puhuttu, mutta kaikki olivat tietoisia toistensa yhteiskunnallisesta asemesta ja ilmapiiri oli sen mukainen.
Ilmeisesti samanlaista oli muuallakin, mistä hyvänä esimerkkinä haminalaisen edesmenneen Veikko Lavin kappale: takarivin Taavi. Joka paikassa Taavi oli se takarivin poika, vaikka luokkakuvissa, siellä takarivissä. Kun syttyi sota, niin johan Taavi kelpasi sinne eturiviin.
Eturivissä olleet tietysti kaatuivat kuten Taavikin ja taas joutui Taavi takariviin, sinne sankarihautaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
taavia enää siinä vaiheessa häirinnyt yhtään takarivissä oleminen, eikä enää ehkä sekään, että kerrankin oli joutunut eturiviin.
Hyvää oppia nykypäiväänkin.
Ei aina ole vain pahaksi, vaikka joutuukin olemaan takarivissä. Päinvastoin, ei pysty sanomaan miltä kaikelta varjellaan sillä ettei joudu kaikessa olemaan etumaisena, vaan voi katsella asioita hieman kauempaa;
saa ikääkuin laajemman näkökulman. Itse en ole koskaan tykännyt sijoittua missään tilassa siten,että seläntakana on joku. Ammattislangilla sanottuna ei saa jättää hulluja selän taakse, pitää aina pyrkiä olemaan siten,että näkee koko tilan.
Ei, en kuitenkaan saa hysteeristä kohtausta esimerkiksi kaupan kassajonossa, vaikka en oliskaan viimeisenä.
sentään O niin köyhä meininki kuin Imatralla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000232&posting=22000000010266025