Selailin kaupassa uutta keltaista pörssiä ja palstaa, en muista kummassa, mutta oli myynnissä Alfa 90 2.5 V6 '87, kiinnostus heräsi (valitettavasti).
Itse olen tykännyt aina auton ulkonäöstä, mutta en ole ajanut, kun ei noita paljon liikkeellä ole.
Millainen auto on? Kokemuksia? Millainen kone tuo V6:nen on? Kuinka paljon tehoa? Joutuuko korjailemaan joka toinen päivä?
Itse olen tykännyt aina auton ulkonäöstä, mutta en ole ajanut, kun ei noita paljon liikkeellä ole.
Millainen auto on? Kokemuksia? Millainen kone tuo V6:nen on? Kuinka paljon tehoa? Joutuuko korjailemaan joka toinen päivä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
90 Iniezione 2.0 -85 oli minulla.
Hieno auto ajaa isolla tiellä onhan tuo ollut Alfan edustus-auto sarjaa.
2.5 V6 on sama kuin GTV:ssä ja ekoissa V6 75:sissa.
Ainoa huono/vika/ruma on tuo ledeillä toteutettu mittaristo. Siinä on ollut taas suunnittelijan älyn väläys.
90 on hiljainen koska on aika paljon käytetty äänieristeitä.
Korjata joutuu kuten muitakin autoja riippuen tietenkin kunnosta.
Tuosta linkistä löydät lisää tietoa.
http://www.alfa90.org/
Hmmm... 90 turbokoneella oliskin jouhea matka-auto :)
90 sivulta sat korjausmanuskat imuroitua näppärästi samalla :)
Vuoden ajan katselin yhtä ysikymppiä, joka oli 2,0 TC vm. -85. Ysikymppi on ollut unelmieni auto siitä hetkestä, kun se ilmestyi markkinoille. Silloin minulla ei ollut vielä ajokorttia, mutta lähes 15 vuotta myöhemmin toteutin unelmani. Unelmien toteuttaminen tulee joskus todella kalliiksi. Maksoin tästä yksilöstä aivan järjettömästi liikaa, korjasin sitä aivan tolkuttomilla summilla ja myin lopulta hinnalla, joka oli minulle halpa, mutta ostajalle kallis.
tyylikkään edustava ulkonäkö (makuasia)
tyylikäs sisustus
huippuvarustelu
paljon persoonallisia yksityiskohtia
todella hyvät ajo-ominaisuudet (parempi kuin 75, tycker jag)
erinomainen ohjaus (samma sak)
muotoilun ansiosta hyvät sisätilat
iso tavaratila (joulukuusikin kulkee)
hyvä ajoasento (vrt. 75)
melko hiljainen
kohtalainen lämmityslaite (tosin automatiikka ei ihan vastaa meikäläisiä oloja)
kyseisessä yksilössä siisti sisustus
kyseisessä yksilössä siisti maalipinta
vaikea varastaa
- ohjaustehostin vuoti
- jarrulaikat piti vaihtaa
- jarrupalat piti vaihtaa
- sähköikkunoissa vikaa
- control-panelissa vikaa
- öljynpaineen valo paloi aina
- vaihtamistarpeen valot mykistyivät
- nopeusmittari lakkasi toimimasta eikä sitä saanut Tiippanakaan toimimaan
- nokka-akselit piti vaihtaa kuluneisuuden vuoksi
- jäähdytinnestettä katosi
- vanteet hapettuneet, kaksi ei pitänyt ilmaa, piti laittaa sisärenkaat
- tankki vuoti kuin seula
- muovihelmojen alta ruostunut puhki
- toiseen ajovaloon meni vettä
- konepelti ei istunut täydellisesti
- äänieristeet konepellistä kadonneet
- imuilman esilämmityksen putki kateissa
- vilkun palautus ei toiminut
- valo/vilkku-katkaisin meni rikki ja jouduin ajamaan tammikuussa pimeällä lumisateessa Hämeenlinnasta Helsinkiin pelkän sisävalon palaessa poliisiratsiankin kautta koukaten
- houkutteli rosvoja
Auto oli minulla vuoden. Se on ainoa autoni, johon on murtauduttu/yritetty ainakin niin, että on jäänyt jälkiä. Ensimmäisellä kerralla oli tiirikka katkennut lukkoon ja yritys jäänyt puolitiehen. Takajalkatilassa ollut kannetava tietokone säästyi. Lukko ei.
Toisella kerralla oli jo päästy sisälle. Autoa ei oltu saatu käymään. Virtalukko kyllä saatiin rikottua.
Ysikymppejä on kilvissä alle 50 kpl. Suomessa. Mites se BMW mainostikaan: "tämä auto ei milloinkaan tule kuulumaan eniten ostettuihin, mutta varmasti halutuimpiin.
Jos ajoasento 90-mallissa on todellakin yhtä kauhea kuin 75:ssä, kuinka voit lukea sen positiiviseksi ominaisuudeksi?
Siis ajoasento on hyvä verrattuna 75:een, joka on kyllä sellainen ergonominen kukkanen, että tehtaalla lienee sattunut seuraavanlainen vahinko.
Suunniteltiin malliesimerkki ohjaamosta, jossa on kaikki pielessä:
- joka suhteessa liian pieni istuin
- poljinten ja ratin suhde älytön
- vaihdekeppi liian kaukana
- ratti liian vaakatasossa, jolloin yläkehään ei ylety
- hyödytön ratin säätö, koska vain pitkänä ja alhaalla on käyttökelpoinen asento
- ratti peittää mittarit
- keskikyynärnoja liian matalalla
- ovikyynärnoja liian kapea
- radio piilotettu lattialle, vaikka keskikonsolissa on tyhjää tilaa
- kaasupoljin sellaisessa asennossa, että nilkka väsyy vartissa
- portaallinen selkänojan säätö
- teoreettinen niskatuen säätö, jossa ylin asentokin liian matala ja kallistussäätö elää kihdytysten ja jarrutusten myötä
- istuin painuu kuopalle n. 100 t.km:n kohdalla
Tämä varoittava esimerkki sitten oli tarkoitus esitellä design-osaston kesäduunareina palveleville ensimmäistä vuottaan taideteollisessa opiskeleville jannuille, jotta he yhdellä kertaa näkisivät kaikki mahdolliset virheet, jotka joku on joskus johonkin autoon laittanut. Sitten vain kävi niin, että joku taavi nukkui takarivissä, ja kun johtava insinööri seuraavana päivänä kysyi taavilta, tietääkö hän, onko tähän autoon olemassa jo ohjaamo, niin hänhän muisti nähneensä...
Aikoinaan TM totesi 90 2,5 V6:sta, että "Alfan insinöörit ovat jälleen loihtineen iiihanan auton, jonka kokonaisuus on kuitenkin pitänyt pilata sillä, että joku ensimmäistä vuottaan taideteollisessa opiskeleva kesäharjoittelija on päästetty suunnittelemaan autoon mittaristo".
kyl tuollainen auto... varsinkin tuolla 6-koneella.. on kiinnostanut jo jokusen vuoden, mutta aikaisemmin ei vain ole pahemmin myyntiilmoituksia vastaan tullut.
Olisi kyllä hauska nähdä tuo mittaristo, kun siitä on puhetta tullut.
Tuollaisella kun ajelis, niin vois olla varma, ettei tule joka nurkassa vastaan...
http://www.alfa90.org
- vasemmasta reunasta "Alfa 90 SW"
- kelaa alaspäin, näet koko kojelaudan normaaliversiona
- vasemmasta reunasta"Buying guide"
- esiin tulee ditaalimittaristo, joka kyllä kuvassa näyttää ihan tyylikkäältä, mutta on luultavasti käytännössä vaikealukuinen, mikä ei tosin enää haittaa, sillä eiköhän tuo pimentynyt viimeistään 1990-luvulle tultaessa.