Kun haukutaan jatkuvasti noita talon asukkaita tyhmiksi, niin voitaisko kerätä tänne infoa siitä mitä kukin asukkaista on opiskellut!
Se mitä tiedän netti-teeveessä kuullusta materiaalista niin:
Iina = filosofian maisterin tutkinto (puheterapeutti)
Perttu = käynyt ammattikoulun (metallimiehen tutkinto?)
Se mitä tiedän netti-teeveessä kuullusta materiaalista niin:
Iina = filosofian maisterin tutkinto (puheterapeutti)
Perttu = käynyt ammattikoulun (metallimiehen tutkinto?)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Terhi = artesaani, peruskoulupohjainen koulutus
Kati = media-assistentti, peruskoulupohjainen koulutus
lopuista ei havaintoo onks mitään, osa opiskelee jossain amiksessa
niillä on? ja jos nyt tuota pitää alkaa pohtia niin otetaan selvää kaikkien koulutustaustat jotka tv:ssä esiintyy.
Suuri paljastus: Koulutustausta ei kerro ihmisen älykkyydestä yhtään mitään. Voi olla joissain tapauksissa suuntaa antava, suoraan verranollinen on ääriharvoissa tapauksissa. Kaikki älyköt eivät käy lukiota vaikka pääsisivätkin, jotkut vähemmän älykkäät taas käyvät.
Terveisin keskitasoinen tallaaja, korkeakoulutus, hyvät arvosanat, puhtaasti lukemalla saadut.
Lienee selvää, että jotkut nuoret ovat hyvin älykkäitä ja toiset pikemminkin tyhmiä ja suurin osa jotakin siltä väliltä. Spencen koulutusmallia soveltaen voidaan ajatella, että älykkyys korreloi positiivisesti tuottavuuden kanssa. Työnantajat eivät havaitse työntekijän tuottavuutta, mutta koska yliopistoon pääseminen ja siellä menestyminen vaatii älyä, yliopistotutkinto tarjoaa työnantajille arvokkaan signaalin työnhakijan tuottavuudesta. Tämä pätee vaikka opinnot eivät lisäisi tuottavuutta laisinkaan. Aina epäluotettava selvä järki ja arkikokemus tukevat jossakin määrin tätä näkemystä. Tuskin kukaan vakavissaan ajattelee, että käytännöllisen, teoreettisen tai ruotsinkielisen filosofian opinnot ranskalaisesta sosiologiasta puhumattakaan kovasti opiskelijan tuottavuutta lisäävät. Paljon uskottavampaa on, että tämäntyyppisissä opinnoissa on signaloinnin lisäksi mukana pikemminkin kulutusaspekti kuin investointi tuottavuuteen. Empiiristä tukea sille, että opinnot eivät suoranaisesti lisää tuottavuutta on saatu yhteiskunnan tarjoamista uudelleenkoulutusohjelmista, jotka eivät näytä vaikuttavan ohjelmiin osallistuneiden palkkaukseen tuon taivaallista.