Voisitteko selittää mitä se helvetin "käytännön läheisyys" teidän opinnoissanne tarkoittaa? Kuinka se näkyy koulutuksessa?
Kaikki jaksavat vouhottaa ko. aiheesta, mutta uskallanpa melkein väittää, ettei moista asiaa ole oikeasti olemassakaan...Työharjoittelujen vuoksiko amk on olevinaan käytännön läheisempi, kuin yliopisto?!?
Perustelkaa pellet!!!
T. Maisteri
Kaikki jaksavat vouhottaa ko. aiheesta, mutta uskallanpa melkein väittää, ettei moista asiaa ole oikeasti olemassakaan...Työharjoittelujen vuoksiko amk on olevinaan käytännön läheisempi, kuin yliopisto?!?
Perustelkaa pellet!!!
T. Maisteri
Vastaukset 53
Vanhimmat
kysypäs tätä samaa heidän omalla palstallaan
"Voisitteko selittää mitä se helvetin "käytännön läheisyys" teidän opinnoissanne tarkoittaa?"
"Työharjoittelujen vuoksiko amk on olevinaan käytännön läheisempi, kuin yliopisto?!?"
Joudumme aivan käytänössä harjoittelemaan esimerkiksi oikeinkirjoitusta.
Asiaan.
"Kuinka se näkyy koulutuksessa? "
Osaan edes jossain määrin verrata vain koneinsinöörin ja konetekniikan dipomi-insinöörin koulutuksia toisiinsa. En kylläkään itse ole koneteekkari, joten arvailuksi tämäkin osittain menee.
- Matematiikan kursseissa yliopistossa joutuu opettelemaan kaiken maailman lauseiden todisteluja (ilmeisesti ihan insinöörimatikoissakin?), amk:ssa näitä ei tarvitse osata. Matikassa muutenkin opetellaan amk:ssa vain se, mitä todella työssä tarvitaan. Se nyt ei ole pelkästään positiivinen asia (varsinkin kun suuri osa ei silti niitä asioita osaa), mutta käytännönläheisyyttähän se oikeastaan on.
- Pakollinen alanmukainen työharjoittelu laskettaneen myös käytännönläheisyyteen.
- Lujuuslaskentaa yms. tehdään projekteina paikallisille yrityksille, tietääkseni koneteekkarit eivät ihan yhtä oletusarvoisesti joudu tuollaisiin projekteihin.
- Yleisestikin ei-ammattiaineissa opiskelu on amk:ssa lähinnä vain yleissivistävää, yliopistossa vastaan tulee pilviä hipovia teoreettisia tarkasteluja, millä ei ole mitään merkitystä enään tentin jälkeen.
T. tuotekehitysinsinööri ja teekkari
"Joudumme aivan käytäNösä harjoittelemaan esimerkiksi oikeinkirjoitusta." HEHHEH.....
Teoreettinen koulutus opettaa suhtautumaan kaikkiin tehtäviin tarkkuudella. AMK:ssa sitä nähtävästi ei harjoitella. Toisaalta, tekstatessa ALE-lappuja Ruokavaraston ikkunaan ei tietenkään tarvitse olla niin tarkkana kuin oikeissa töissä.
Kaikki esimerkkisi menevät luokkaan HELPOMPAA, ei KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ. Kyseessä on edelleen opistotason koulutus, jota on venytetty, ei syvennetty. Kaikki opetus mitä yliopistossa annetaan on tärkeää KORKEAkoulutusta vaativilla aloilla. Kas kun korkeakoulutetut johtavat , suunnittelevat ja ovat asiantuntijoita. Heiltä vaaditaan kykyä abstraktiseen, teoreettiseen ajatteluun. Tämän tyrmääminen vain siksi, ettei oikein tajua sitä, ja se tuntuu vaikealta, osoittaa näkökulman kapeutta ja kypsymättömyyttä. Amislaisuutta. Useampi vuosi johtamiskokemusta opettaa kummasti....
En palkkaisi ketään suoraan koulusta, tai lyhyehköllä työkokemuksella, joka ei ole osoittanut kykyä myös teoreettiseen ajatteluun. Se vaatii huomattavasti enemmän kuin lujuuslaskelmat. Tällöin tiedän, että miehestä voi olla hyötyä vielä vaativammissakin tehtävissä...
"Matematiikan kursseissa yliopistossa joutuu opettelemaan kaiken maailman lauseiden todisteluja"
Väärin! Matemaatikot todistaa ja teekkarit hyödyntävät. Poikkeustapauksia toki on.
"Pakollinen alanmukainen työharjoittelu laskettaneen myös käytännönläheisyyteen."
Väärin! Tuota onhan yliopistossakin harjoittelua (ei toki kovin paljon) ja kyllähän sitä kesätöitä alan hommissa tehdään.
"Yleisestikin ei-ammattiaineissa opiskelu on amk:ssa lähinnä vain yleissivistävää, yliopistossa vastaan tulee pilviä hipovia teoreettisia tarkasteluja, millä ei ole mitään merkitystä enään tentin jälkeen."
Väärin! Eikös lukio ole jo yleissivistävä? Toki jollekkin voi jo 2. asteen ratkaisukaava olla sitä pilviä hipovaa teoriaa. Itselleni ei ole kovin monasti tullut vastaan mainitsemaasi huipputeoriaa millä ei olisi mitään käytännönarvoa. Juuri kesälläkin jouduin muistelemaan Laplace muunnoksia kun töissä tuli eräs ongelma eteen.
insinööritieteet perustuvat luonnontieteisiin, joten niiden osaaminen on elinehto.
Ei hyvää päivää. Mitä ihmeen oman egon puolustelijoita täällä oikein ramppaa. Voi taivas, että on lyhytnäköistä porukkaa...
Työllistämiseen ei juurikaan ole vaikutuksia, onko DI vai amk -inssi... Samoja työpaikkoja, amk ehkä enemmän ja loppupeleissä ei kumpikaan saa suoraan todellista asiantuntija tai johtotehtävää - paitsi ehkä jostain 10euron liikevaihtoa pyörittävästä yrityksestä. TYÖKOKEMUS ratkaisee ja PERSOONA ratkaisevat ja viim. mainitulla on todella iso merkitys - uskokaa pois!
Sen enempää kumpaakaan nostamatta tai mollaamatta uskoisin, että molemmille on paljon mahdollisuuksia työelämässä.
http://amis.osku.info/
Kyseessähän on se, että amis menee työelämään aikaisemmin. Sitäpaitsi, jos joku haluaa muuttaa valkeakoskelle paskanhajuun niin siitä vaan. Minä en halua kuunnella amispellejen örinöitä jääkiekosta ja tsättipalsoista kahvitunnillani kolmeakymmentä vuotta. Tai tehdä mitään mikä vaatii haalareita. Huomattakoon myös, että allekirjoittajina on muun muassa lähihoitaja!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Näyttäkää minulla LÄHIHOITAJA joka tienaa enemmän kuin ekonomisti (eli valt. maisteri). Eli enemmän kuin 2660 euroa kuussa. Elikkä ei ne paperipalkat koske kuin pientä määrää, kyllä mopon rassaajat pysyy edelleen kyykyssä.
Käytännönöläheisyys on yhdyssana. Luulisi maisterismiehen edes sellaisen ymmärtävän.
käytännönöläheisyys? Onko se tosiaan totta? Että te amikset haistelitte aina sitä mopon bensaa välitunnilla kun me lukiolaiset mietimme että mihin yliopistoon mennään.. Tekee pahaa jälkeä aivoihin...
Luepas nyt nuo kaikki kirjottamasi jutut (sinähän nämä kaikki fiksut vastaukset olet kirjoittanu, eikö totta) ja mietipä ihan hiljaa itseksesi onko tuollainen sivistyneen ihmisen käytöstä.
Häpeä.
sinä ruma lapsi jonka päässä on vettä.
Ai se oletkin sinä! Tuota viisauden siementä olet kylvänyt ennenkin fiksujen viestiesi ohessa.
Kyllä jonkun sortin moderointi olisi poikaa.
..että n. 80% kaikista AMK:laisista on lukion käyneet? Luuletko tosiaan että joku vitun metalli-amis menisi jatkamaan opintojansa..? Olen AMK:ssa, ja luokallani on yht 25 henk josta 4 on amiksesta. Ettäs näin.
huomannut, että tällä "kivalla" provosoivalla kirjoittajalla on myös käsitteet menneet hieman väärin. Hän puhuu kokoajan ammattikoulusta, käsittääkseni oikea termi on ammattiKORKEAkoulu... Menisi vähän tutkimaan sanakirjaa :)
Kirjoittaja ei selvästikkän ole vielä ollut mukana oikeassa työelämässä. Muutaman vuoden työkokemus kyllä selvittää mieltä vaivaavat asiat.
Pyörittele sanaa käytännönläheisyys mielessäsi ja mieti mitä sillä voitaisiin tarkoittaa.
Itse olen tuleva maisteri, mutta meidän koulutuksessa on ainakin paljon sitä sinun mainitsemaasi käytännönläheisyyttä.. Kyllä luokanopettajankoulutuksessa vedetään jumppavaatteet päälle ja lähdetään pelaamaan pesäpalloa.. Yliopistossa on vain enemmän teoreettisempaa opetusta kuin ammattikorkeakoulussa, muuten niillä ei ole eroa.. Molemmat ovat tasa-arvoisia kolmannen asteen koulutuksia... Minusta on turhaa keskustella siitä, kumpi on paremi. Molemmat ovat yhtä hyviä!
Molemmat ei todellakaan ole yhtä hyviä.
Sinäkö olet oikeutettu siitä päättämään kumpi on parempi?? Toinen on toisessa parempi ja toinen toisessa, se tekee siitä tasa-arvoisen...
Hyvä että jotkut on samaa mieltä kanssani.
Mitä mieltä palstan YO-opiskelijat on AMK-koulutuksen tasosta? Onko koulutus YO-tasoa ja voiko perus-AMK-tutkinnon rinnastaa kandin tutkintoon ja jatko-AMK-tutkinnon maisterin papereihin?
Tuolla logiikalla Kortepohjan maatalousopiston kylmäkkölinja on ihan yhtä hyvä kuin ylempi AMK tutkinto. Jos amixet haluavat olla yliopistoja niin sitten niitä täytyy vertailla samoilla mittareilla. Siinä vertailussa amk on soraa ja yliopisto kultaa.
Loppuiko kinastelu nyt näin lyhyeen? Antaa palaa nyt arvon opiskelijat!!
Meille AMK:ssa opetetaan asiat enemmän käytännön kautta eikä pelkän teorian. Kurssit ovat kyllä yhtä vaativia sekä yliopistossa että AMK:ssa. Ihan oikein, että AMK opiskelusta saa tätä nykyä saman arvon kuin yo:lla opiskelusta. Joutuu niitä töitä tekemään ammattikorkeakoulussakin ja vieläpä enemmän kuin suurimmassa osassa yo:n linjoja. Myös nimikkeet englanninkieliset nimikkeet ovat jo hyviä, saataisiin vielä sama homma tääle kotimaan tasolle. Kyllä AMK:sta tulee maisteritasoinen rautainen ammattilainen siinä missä yliopistostakin.
yhtä vaatia AMK:ssa kuin yliopistossa. Itse puhun omakohtaisesta kokemuksesta, olen opiskellut molemmissa opinahjoissa. Sen myös huomasin, että yliopistolla opintoviikko tarkoittaa enemmän työtä ja oppimista kuin AMK:ssa. Samoilla linjoillahan KELA:kin on ollut, päättäessään kuinka paljon noppia pitää vuodessa suorittaa.
Olen lukenut AMK:ssa tekniikkaa ja nyt olen teknillisessä yliopistossa, että muista en voi mitään sanoa.
Omat kokemukseni ovat jota kuinkin samoja kuin tuossa toisessakin vastauksessa, minkä olet saanut.
Itse opiskelen teknillisessä yliopistossa, puolisoni puolestaan ammattikorkeakoulussa. Amk-siippani opiskeluja seuratessani olen kyllä huomannut, että heidän kurssinsa teettävät huomattavasti vähemmän töitä. Harkkatyöt ovat suppeampia, päivät lyhyempiä eikä puolisoni lähes koskaan ole joutunut panostamaan opintoihinsa kotona (lukuunottamatta kokeita). Tästä huolimatta hänen arvosanansa ovat lähes poikkeuksetta yli kolmosen.
Kurssien vaikeudesta sinänsä en osaa sanoa, paitsi ehkä perusopintojen kursseista sen verran, että ne todellakin ovat ihan sitä perussettiä.
Näin päällepäin voisin sanoa, että itse olen joutunut tekemään töitä kuin hullu yliopistossa kun amk:ssa opiskeleva ukkoni tuntuu ansaitsevan opintoviikkonsa suht helposti..
Tämä nyt ei ole ehkä suoranaista käytännönläheisyyttä, mutta haluan kuitenkin tuoda asian esille...
Eli ainakin meillä AMK:ssa "luennot" (parempi laittaa hipsukoihin, ettei vaan kukaan akateeminen pillastu) olivat melko pienelle porukalle. Varsinkin ekan vuoden jälkeen tunnit olivat enemmänkin pienryhmätilaisuuksia.
Tämä johti siihen, että nämä "luennot" olivat hyvin interaktiivisia tapahtumia. Opettajan esittämiä asioita kyseenalaistettiin, vaihdettiin näkemyksiä ja maastoutettiin annettuja oppeja käytäntöön opiskelijoiden työelämästä ja -harjoittelusta saatuja kokemuksia hyväksikäyttäen.
Parasta mielestäni tässä kuitenkin oli kuitenkin mahdollisuus kriittiseen ajatteluun. Mikäli ei itse hyväksynyt jotain opettajan esittämään asiaa, siitä pystyi esittämään kysymyksiä ja antamaan perusteltuja vastaväitteitä. En usko että monen sadan ihmisen massaluennoilla tälläinen on käytännössä mahdollista. Toki kriittistä ajattelua voi ja tuleekin harjoittaa itsekseen sitä tenttimateriaalia lukiessa, mutta en usko sen olevan aivan yhtä hedelmällistä kuin pienryhmässä, jossa itsensä joutuu laittamaan aivan eri tavalla likoon.
Missä viipyvät tulikivenkatkuiset vastineet? Vai eikö täällä vastailla kuin "Vittu, AMK on paras ja yliopistossa on vaan niinq nörttei!"-tyylisiin viesteihin?
Sä olet edelleen yhtä pelle. Ei sun paskat kirjoittelusi statustasi nosta. AMIS MIKÄ AMIS! HAJOA SIIHEN!
Hajoan.
http://amis.osku.info/
Kyllä maisteri on oikeassa. Opetuksen taso yliopistossa on TODELLAKIN korkeampaa, kuin ammattisurkeakoulussa. Yliopiston proffat ovat alansa "viisaimpia" ihmisiä toisin kuin ammattikorkeakoulussa. AMK:n opettajat ovat yhtälailla luusereita kuin opiskelijatkin. He eivät pääse "korkeammalle" tasolle opettamaan, joten siksi he jäävät ammattisurkan opettajiksi...
ELI AMK ON TÄYNNÄ HÄVIÄJIÄ! AINA OPETTAJISTA LÄHTIEN!
Taitaa kirjoittaja käydä hieman kuumana. Kateutta kultaseni... Taidat siis kohdistaa väitteesi koko AMK-organisaatiolle, mukaalukien isojen paikkakuntien laadukkaat AMKit? No pian sinun on kohdattava se tosiasia, että yliopisto ja ammattikorkeakoulut yhdistyvät suomenmaassa kymmenen vuoden sisään.
CAPS-LOCKI POIS KUN KIRJOITETAAN!!!
Aika jännä... Meillä kun on muutamia opettajia jotka kelpaavat myös yliopistolle luennoimaan. Sinun pitänee nyt mennä sanomaan sinne yliopistolle etteivät enää päästä näitä luusereita lähellekään kampusta!
Ei se maisteri joka teitä opettaa tyhmä ole. Amiksessa maksetaan opetuksesta ihan kohtuullisesti.
Lisureita ja tohtoreita ne on. Palkkausasiassa olet oikeassa. Yliopettaja saa ilmeisesti kovempaa liksaa AMK:ssa kuin proffa yliopistolla. Lähteenä "loikannut" opettaja.
Muistan omalta ajaltani AMK:ssa myös, että muutama opettaja oli siirytnyt yo:lta AMK:n juuri palkan takia; ehkä myös sen takia, että sai paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä. Mutta kyllä AMK:lla paljon maistereita opettaa, ja joillain kurseilla myös AMK- pohjaisia. Virkaa he tuskin kuitenkaan saavat.
Ja niistä yo:n kovista pääsyvaatimuksista opettajaksi: eiköhän siellä ihan assaritasoiset kaverit pidä luentoja, että näin.
Onko noin yksinkertaisia ihmisiä tosiaan olemassa?
Ihan sen verran täytyy kyllä noita meitinkin luennoitsijoita nyt puolustaa, että en kyllä kertaakaa muista, kun luennot olisi pitänyt assaritasoinen henkilö. Harkkoja toki pitävät jatko-opiskelijat ym. mutta kyllä luennoitsijat lähestulkoon aina ovat teollisuuden parissa useita vuosikymmeniä työskennelleitä asiantuntijoita. Näin ainakin meillä teknillisessä yliopistossa..
eli hyvä homma sinulle, mutta tietänet, että Suomen joka yo:ssa ei homma aina aivan noin mene.
Jep jep.
Mitä jos ei olisi sairaanhoitajia - entäs jos lääkärit puuttuisivat?
Se oli vain yksi esimerkki.
Minun mielestäni täällä on ihan turha valittaa ja väittää ammattikorkeakoulua käyvien älykkyyttä vähäisemmäksi kuin yliopisto-opiskelijoiden. Satun tietämään, etteivät kaikki halua lääkäreiksi, vaan heidän unelma-ammattinsa on esimerkiksi sairaanhoitaja. Pitäisikö silloin 6 ällän todistuksensa kanssa pyrkiä yliopistoon vain sen takia, että vaikuttaisi jotenkin älykkäämmältä?
Itse halusin yliopistoon, koska ammattikoulusta tai ammattikorkeakoulusta ei löytynyt mieleistäni alaa. En siis siksi, että itsetuntoni ei salli minun astua "alemman" korkeakoulututkinnon suorittajien joukkoon.
Jos nyt olisin ysiluokkalainen, hakisin takuuvarmasti amikseen. Paperit ja yo-lakki käteen kolmessa vuodessa, sitten vaikkapa töihin tai jatko-opiskeluja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Lukio se turha laitos on, nykyään.
Ja vielä lopuksi - tiedän henkilöitä, jotka ovat päässeet yliopistoon, mutteivät ammattikorkeakouluun.
Jep jep.
Tossa oli vähän, mutta asiaa! Hyvä kommentti. Veit jalat suustani.
Ei yliopistoon pääseminen ole vaikeaa, sieltä pois pääseminen on. Amiksesta pääsee läpi vaikka turvenuija.
Riippuu tietenkin tieteenalasta, onko yliopistoon vaikeaa vai helpompaa päästä. Ja ehkäpä vähän myös omasta kyvykkyydestä ja/tai paneutumisesta. :)
Pois pääsemisestä... Itse olen kärsinyt siitä, ettei luentoja resurssipulan takia juurikaan järjestetä. Tenttiä voi kahdesti kuussa, pahimmassa tapauksessa vain kerran. Yritä siinä sitten saada 160 ov kasaan nopeasti.
Mieheni opiskelee AMK:ssa ja olenkin ollut ajoittain kateellinen siitä, että heille tarjotaan valmiit lukujärjestykset ja vakaasti 5 ov per kuukausi. Lisäksi se ensimmäisessä viestissä mainittu käytännönläheisyys on AMK:ssa plussaa. Meillä praktikum (eli työharjoittelu) on kahden opintoviikon mittainen, siis murto-osa koko tutkinnosta. Kun valmistun, olen kirjatietoa tankannut tumpelo - vai olenko?
Vaikka miten haluttaisiin yo-opiskelijoita potkia perseelle, jotta he valmistuisivat nopeammin, olen kuitenkin sitä mieltä, että opiskelutahti riippuu osittain myös tarjolla olevasta opetuksesta - eli siitä, mahdollistaako se nopean valmistumisen. Ei ainakaan minun kohdallani, tosin neljä vuotta taitaa olla kuitenkin suhteellisen "nopea" valmistumisaika. :D
Tsemppiä kaikille opiskeluihin, ihan oppilaitoksesta riippumatta!
"Pois pääsemisestä... Itse olen kärsinyt siitä, ettei luentoja resurssipulan takia juurikaan järjestetä. Tenttiä voi kahdesti kuussa, pahimmassa tapauksessa vain kerran. Yritä siinä sitten saada 160 ov kasaan nopeasti."
Eikös tenttimismahdollisuus kahdesti kuussa ole enemmän kuin tarpeeksi?
"Mieheni opiskelee AMK:ssa ja olenkin ollut ajoittain kateellinen siitä, että heille tarjotaan valmiit lukujärjestykset ja vakaasti 5 ov per kuukausi."
Vähän niinkuin peruskoulussa, amiksessa tai lukiossa. Yliopisto-opiskelijan on otettava enemmän vastuuta omien opintojensa suunnittelusta sillä yliopisto-opiskelu (ainakin tähän asti) on mahdollistanut myös muiden kuin putkitutkintojen suorittamisen.
Osittain tämän vuoksi yliopistotutkinnon suorittaneita myös arvostetaan työmarkkinoilla enemmän kuin amk-tutkinnon suorittaneita. Yliopistosta valmistunut tavallisesti kykenee itsenäiseen työhön eikä häntä tarvitse kädestä pitäen ohjata jokaisen nippeliasian suorittamisessa.
"Lisäksi se ensimmäisessä viestissä mainittu käytännönläheisyys on AMK:ssa plussaa."
Mitä se käytännönläheisyys on? Kuinka se ilmenee?
"Meillä praktikum (eli työharjoittelu) on kahden opintoviikon mittainen, siis murto-osa koko tutkinnosta. Kun valmistun, olen kirjatietoa tankannut tumpelo - vai olenko?"
Olet jos et ole opiskeluaikanasi tehnyt päivääkään oman alasi töitä.
"Vaikka miten haluttaisiin yo-opiskelijoita potkia perseelle, jotta he valmistuisivat nopeammin, olen kuitenkin sitä mieltä, että opiskelutahti riippuu osittain myös tarjolla olevasta opetuksesta - eli siitä, mahdollistaako se nopean valmistumisen. Ei ainakaan minun kohdallani, tosin neljä vuotta taitaa olla kuitenkin suhteellisen "nopea" valmistumisaika. :D "
Neljä vuotta on noin tavoiteaika. Toki tarjottava opetuskin vaikuttaa. Kovin pienistä asioista ei silti kannata itkeä sillä hyvällä opintojen suunnittelulla voit vaikuttaa merkittävästi valmistumisaikatauluusi.
työhön. Sulla pitää olla repullinen kirjoja mukana, että voit tehdä töitä. Amk:n heppu tulee ja tekee saman työn kädenkäänteessä, kato ku se tietää miten se tehdään, sä oot vaan lukenu miten se pitäis tehdä. Näin se kuule on. AMK rulaa ja mä vien sun työt.
No nyt sitten kaikki itkemään kertomaan samat jutut AMK:n ja yliopiston SUURISTA eroista. Ei vois vähempää kiinnostaa.
Keksikää jotain uutta, jos aiotte haukkua AMK:ta.
Tuli vaan mieleen, että miten yliopiston käynyt suhtautuu siihen, jos ihan oikeasti AMK:n käynyt on vaan parempi, jossain hommassa? Tod.näk alkaa itkemään ja pätee akateemisella koulutuksella.
Arvostan oikeita Yo-oppilaita, mutta tämä viesti onkin tarkoitettu näille kitisijöille näillä palstoilla.
Uskon sinua. Jos kyse on vaikka kassalla rahastamisesta, reskontran pitämisestä tai verinäytteen ottamisesta niin kyllä se AMK heppu todella tekee sen saman työn paremmin. Suorittavaan työhönhän AMK heput on koulutettu. Jos taas toisaalta kyse on tutkimuksesta, vaativista suunnittelu ja kehitystehtävistä sekä johtotehtävistä niin ei teistä AMK hepuista kauheasta vastusta ole. Kyllä me teitäkin arvostetaan sillä jonkunhan ne haalarihommatkin täytyy tehdä.
"Tuli vaan mieleen, että miten yliopiston käynyt suhtautuu siihen, jos ihan oikeasti AMK:n käynyt on vaan parempi, jossain hommassa? Tod.näk alkaa itkemään ja pätee akateemisella koulutuksella."
Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen suhtautuu tilanteeseen normaalisti. Mitä todennäkäöisimmin lähes jokaisella on jossain elämänsä vaiheessa itseään alemmin koulutettu henkilö esimiehenä / työtehtäviin opastajana.
Kysy itseltäsi, miten sinä suhtautuisit tilanteeseen, jossa ammattikoulun käynyt on sinua parempi omassa insinöörin tehtävässäsi.
Olen itse johtanut (2. asteen datanomitutkinolla) vaativia projekteja dippainssejä alaisuudessani. Kenelläkään ollut valittamista, päinvastoin. Yhteishenki oli loistavaa ja autoin mielelläni korkeammin koulutettuja työtovereitani asiantuntijan roolissa tarpeen vaatiessa.
On varmasti vielä paikallaan mainita, että kyseinen tilanne on poikkeava nykypäivän työmaailmassa, jossa virallista koulutusta painotetaan joka paikassa. Koulutuksella varmistetaan työ myös huonossa työllisyystilanteessa.
"Amk:n heppu tulee ja tekee saman työn kädenkäänteessä, kato ku se tietää miten se tehdään, sä oot vaan lukenu miten se pitäis tehdä. Näin se kuule on. AMK rulaa ja mä vien sun työt."
...pomo ilmoittaa, että tehtaan koko konekanta on vaihdettu. Nyt pitäisi oppia hakemaan tietoa ja omaksua uusia toimintamalleja, mutta eihän niitä AMK:ssa opetettu. Siellä opetettiin käynnistämään kone napista A, tekemään työ ja sammuttamaan kone napista B. Mitäs nyt tehdään, eihän me tuollaista AMK:ssa opeteltu käytännönläheisesti...
Tarvitaan todellinen osaaja, joka kertoo suorittavalle tasolle, kuinka konetta käytetään, mikä on sen funktio tuotantoprosessissa ja minkälaista työpanosta työntekijältä odotetaan. Teoria menee aina käytännön edelle.
Siinä sinulle tiivistetysti yliopistosta valmistuneiden ja suorittavan portaan AMK-hemmojen ero.
oikein sekoilet. Tarkoititko, että se yo-inssi tai joku muu vastaava sit kertoo miten sitä konetta käytetään? Sehän ei oo nähny ikinä semmoista muutakuin kuvista. Hakee tietoo, voi perse mikä jurpo.
http://amis.osku.info/ Revi siitä
http://194.252.88.3/rsweblti.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content26CBE
En odottanutkaan, että viestini olisi mennyt jakeluun "ylijäämä korkeakoulu-opiskelijoille"...
;)
mene pois sillä päässäsi on vettä. Jos tuon paskan allekirjoittajat olisivat korkeakoulutettuja he olisivat ehkä tajunneet, että välitettävä viesti on vähintäänkin sekava. Verrataan valt.maist. tutkinnon suorittaneita amiksiin, ja esimerkkinä on joku paperityöläinen. Allekirjoittajana on kuitenkin mm. lähihoitaja. Siinäpä on työ jota maisteri kadehtii...varsinkin ekonomisti (noin. 2700 kuussa). Pääsis pyyhkimään perseitä minimipalkalla jo 20 vuotiaana, sen sijaan että TÄYTYY vielä opiskella viisi vuotta asioita jotka kiinnostaa fiksussa seurassa....amis se vaan....
se ylijäämä ja vahinko suomen kansalle olet.
amk-järjestelmä on vahinko ja sen tuutista tursuaa ylijäämää