Mitä ongelmia noutajasi kanssa on ollut?
Kuinka vaivaisia noutajat tosiasiassa ovat, uskaltaako esim. kultaista ottaa?
Entä luonne, onko noutajilla paljon esim. arkuutta tms? Olen kiinnostunut lähinnä kultaisesta/labbiksesta, ja haluaisin tietoa lähinnä siitä, miksi elämä ei aina ole ruusuilla tanssimista?
Kuinka vaivaisia noutajat tosiasiassa ovat, uskaltaako esim. kultaista ottaa?
Entä luonne, onko noutajilla paljon esim. arkuutta tms? Olen kiinnostunut lähinnä kultaisesta/labbiksesta, ja haluaisin tietoa lähinnä siitä, miksi elämä ei aina ole ruusuilla tanssimista?
Vastaukset 19
Vanhimmat
jos pennun ottaa pitää olla eläinlääkärin tarkastamia,ettei ole lyhytleukaisia, ja ovat munat laskeutuneet jne,jne. noutajan pennut ovat täysiä riiviöitä,ja villejä myös nuorina.kodin huonekalut ym,voi olla pureskeltuja koiran pentuaikana.noutajathan on peruskilttejä,eikä ensimmäisenä ole toisen koiran kimpussa, mikä onkin parempi kuin rähisiä.n3-v kuin tulee ikää labbarikin, alkaa olla kuten koiran pitäisikin perustoheloita ne on aina.
Labbiksellani on kilpparin vajaatoiminta, iho-ongelmia (ihottumaa, kutisee), ruoka ollaan vaihdettu moneen kertaan, mutta ei tunnu auttavan. Korvatulehduksia muutama ollut.
Taitaa osaltaan johtua siitä kun emä oli aika vanha synnyttäessään tämän pentueen. En tajunnut koiraa ostaessa selvittää tuollaista asiaa.
Muuten aivan ihana luonteeltaan, ei todellakaan rähise muille koirille, lapsirakas. Pentuna tosin aikomoinen vouhotin, kenkiä pureskeli vaikka kuinka monta, ennenkuin tajusin siirtää ne hattuhyllylle :)
Lisään vielä, että minulla on tällä hetkellää vajaa vuoden ikäinen shelttiuros. Tämä on kaikkien koirien kaveri, arahko taas ihmisiä kohtaan. Todella oppivainen yksilö.
Mietin vain, että olisiko esimerkiksi noutaja sopiva kaveriksi. Toiseksi koiraksi ottaisin mieluiten ihmisystävällisen version, joka kuiten olisi suht helppo kouluttaa ja vaatisi suunnilleen saman ulkoilumäärän kuin sheltti.
Tarkennan, että sheltin kanssa tulee ulkoiltua 5-10 km päivässä, jolloin koira on suurimman osan matkasta irti. Tokoa kerta viikossa, myöhemmin vielä agia.
Harrastuskoiraksi haaveilen tätä toistakin koiraa, en siis vain toisen koiran kaveriksi. Mietityttää vain tuo terveysasia ja minkä ikäisenä koira kannattaisi ottaa.
kävis varmaan muutaman vuoden ikäinenkin noutaja,mikä on pidetty herran nuhteessa,eikä ole mikään kiertopalkinto.näitäkin tarjotaan aina välillä tiedä sit niistä,pahin vouhotus varmaan kuitenkin ohi vanhemmalta noutajalta.
meillä oli kultsi ja maailman kiltein koira! oikeesti, vaarin kanssa ei ollut minkäänlaisia ongelmia. ainut oli verikorvat mitkä piti operoida, mutta näitä tulee kaikille koiraroduille, ei vain noutajille! =) Kultainennoutaja on ihan kymppi koira ekaksi sellaiseksi. helppoja kouluttaa ja äärettömän ihmisrakkaita. Mulla ei ole mitään muuta sanottavaa, kun että kultaisetnoutajat on maailman parhaimpia koiria!! =)
Meillä on nyt 11 kk ikäinen labbis tyttö ja ei voi muuta sanoa kuin että on ihana koira. Nuorempana oli kova pureskelemaan kaikkea mitä nenään eteen osui :) Mutta nyt on rauhoittunut kovasti ja on tosi kiltti. Helppo kouluttaa ja luonteeltaan kiltti ja ihana. Lapsiystävällinen (meidän neiti vähän turhankin innokas lapsia kohtaan, hyppii päälle jne :), tykkää paljon liikunnasta ja leikeitä muitten koirien kanssa.
Otapa harkintaan sileäkarvainen noutaja. Mahtava luonne, kiltti kaikkia kohtaan, niin kissoja kuin koiria - sukupuoleen katsomatta. Reipas ja seurallinen hauva. Helppo kouluttaa (jos siis osaa koulutuspuolen) Mitään vaivoja ei ole ollut. Kyllä flatti on suurempi persoona kuin kultainen noutaja. Siitä saa myös turvallisen kaverin lenkkipolulle - niin kiltti kuin se onkin, välillä ihmiset kulkevat ohi pienet koirat sylissään, kun meidän hauva vaan heiluttelee häntäänsä ja haluaisi leikkiä toisen kanssa (siis 8v herramme jota luullaan pari vuotiaaksi sen energisyyden ja lempeyden takia) Mutta sen iso musta olemus pelottaa joitakin.
mulla on ollu labbis... se on koht 6w! se rakastaa uimista ja metsissä rämpimistä...se antaa tassua ja noutaa palloa,keppejä tms. juttuja...mun koira ei oo kamalan arka mutta se ei haluu mennä tielle..(asun maalla) kyl se menee mut ei yksin..on hihnassa ja käyttäytyy ihan siivosti..(se on kyl syöny varmaa kymmenet villasukat) labbis on maaaailman ihanin hauva..kanattaa ostaa........
Ei mitään ongelmia. Minulla on kaksi kultsu-tyttöä ja ovat aivan ihania. Toisella on ollut verkikorva, ja tyhmyyttäni menin leikkauttamaan sen, toinen verkikorva paranikin sitten itsestään, kuivi pois. Hot Spottia tulee herkästi kesällä uimisesta. Mutta näitä voi olla muillakin roduilla siis.
Tämä vanhempi on ensimmäinen koirani ja sen jälkeen tykästyin kultsuihin niin, että kaikki koirani tulevat olemaan jatkossakin kultsuja.
Kumpikaan ei ole tehnyt mitään tuhojaan koskaan.
Miksi elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista...en osaa vastata, en ole kertaakaan kokenut koirieni kanssa tällaista.
Mulla on kokemusta lähinnä labbiksista. Luonteeltaan mahtavia, eivät yleensä arkoja. Tosin pentuina aika riiviöitä ja urokset osaavat myös rähistä.
Labbiksilla ja muillakin noutajilla on hyvin yleistä furunkuloosi. Lisäksi labbiksilla on jonkin verran lonkkavikoja sekä kyynärniveldysplasia on hirmu yleinen. Oman koirani kyynärät olivat huonot ja lopetettiin sen vuoksi.
Vasta vähän aikaa sitten oli sanomalehdessä juttu tullissa käytettävistä labbiksista. Siinä sanottiin, että joutuvat etsimään uusia rotuja koska labbiksilla on niin paljon kremppaa ja käyttöikä siksi lyhyt. Valitettavaa mutta totta =(
koirien opettamisen huumeiden käyttäjiksi saisi kyllä lopettaa.ihminen on niin julma että ei välitä mitään, minkälaista kärsimystä hän koiralle tuottaa, kuin se narkkariksi opetetaan.
Huumekoirathan eivät ole riippuvaisia huumeista, niiden ei ole koskaan annettu edes kokeilla mitään trippiä, vaan ne on palkitsemalla opetettu ilmoittamaan huumausaineiden hajut erilaisista paikoista. Koira ei siis tee hommaa pilven saannin toivossa, vaan koska siitä on tehty sille leikkiä, josta se tietää saavansa aivan muunlaista palkkaa kuin provikat löydöstään.
kyllä narkkarikoirat opetetaan aivan oikeilla aineilla hommaansa,mikä myös herättää koiran mielenkiinnon aineeseen.
Mitä nuo narkkarikoirat sitten tekevät? Vai tarkoittaako tuo siis narkkareiden omistamia koiria? Ihmiset ovat silloin muutoinkin sairaita, niin kohtelevat kyllä eläimiäänkin aika julmasti monin tavoin...
Huumekoiratkin (siis huumeita rajoilla jms. ilmaisevat koirat) kyllä opetetaan luonnollisestikin oikeilla aineilla, mutta niiden ei todella anneta käyttää aineita, saati tulla niistä riippuvaisiksi. Esimerkiksi kannabiksesta ei irtoa huumaavia aineita kuin polttamalla sitä, itse kasvin haju (jonka koira tunnistaa) ei aiheuta mitään päihtymystilaa. Kuten viinaa haistelemallakaan ei tulla humalaan...
Siis minä näkisin narkkarikoiran narkkarin omistamana koirana, jonka hajuaisti on "tuhottu" (omistajansa taholta), että ne ei reagois poliisien/vartioiden kaasuaseisiin... se on julmaa puuhaa koiralle.. Ei tasan poliisi,tulli tai mikään muu viranomaistaho kouluta koiria niitä vahingoittamalla.
Heippa !
Meillä oli kultainennoutaja.Ja suosittelen kyllä sydämmellisesti. :)
Tottakai koiramme oli pentuna aika tohelo,mutta niinhän ne kaikki pennut yleensä ovat.Koiramme tuli aina todella hyvin toimeen toisten koirien kanssa,eikä koskaan haastanut riitaa.Pientä lonkkavikaa koirastamme löytyi,mutta se on aika yleistä varsinkin kultsuilla (?).
Ei siitä viasta mitään vaivaa koirallemme ollut,mutta näyttelyssä niistä huomautettiin.
Hieman vanhempana koiraamme ei edes tarvinnut remmin päässä ulkoiluttaa,sillä se käveli aina nätisti lenkillä siinä vieressä. :) Ei se muista ohikulkijoista välittänyt,ei edes muista koirista.Eikä se lähtenyt koskaan omille teilleen.
Kultsimme ei myöskään ollut mikään kova haukkumaan,mutta tietysti jos joku isompi koira alkoi sille haukkumaan niin silloin se sai samalla mitalla takaisin. :D
Kultsillamme oli myös luonnetta.Se ei ollenkaan pitänyt alkoholille haisevista ihmisistä eikä muutenkaan humaltuneista,se aina murisi niille.Mutta sehän on sit tietenkin yksilöllistä. :)
miinusta siinä koirassa oli kyllä sitten se ainainen kerjääminen. :D ja se kamala karvanlähtö keväisin/syksyisin. ;)
Kultsimme kuoli 11-vuotiaana kohtutulehdukseen.Se jouduttiin lopettamaan koska mitään ei ollut enään tehtävissä.
Nyt meillä on Collie/kultainennoutaja risteytys,joka on aivan toista maata kuin kultsumme. :)
Itselläni on Walesinspringerspanieli, noutaja sekin. Tosi vilkas ja seuralinen eläin, koulutus ei ehkä oo kaikkein helpointa kun ei oo kauheen miellyttämishaluinen luonne.
Käyppäs tuollasella sivulla kattoon http://www.noutajat.com/
Meillä on 6 vuotias labbis ja ainut ongelma oikeestaan sen kans on ollut furunkuloosi ja se onkin paha vaiva, uusii aina välillä ja tarttee lääkekuurin. Tassut välillä todella pahat. Nyt ollaan muutettu ruokavaliota, jätettiin ensin vehnä ja nyt nauta pois ruokavaliosta, jos vaikka johtuis niistä.
Mutta suosittelen lämpimästi labbista!!! AIVAN IHANIA JA LAPSIRAKKAITA KAVEREITA!!!! Meillä on 2 pientä lasta ja molemmat painivat ja touhuavat koiran kanssa ja mitään ei tee. Moneen koirarotuun ei voisi samalla lailla luottaa.
Koiramme on uros ja joillekin uroskoirille voi ärhennellä lenkillä, varsinkin saksanpaimenkoirille. Johtuu kaiketi siitä että ko. rodun edustaja hyökkäsi koiramme kimppuun yllättäen ja puri mahaan niin että tarvimme useita tikkejä. Muistot ilmeisesti jäi siitä tapahtumasta ja suojelee vaistomaisesti itseään niiltä. Tykkää liikkua ja varsinkin luonnossa. Muuten on kyllä sellainen varsinainen kaikkien kaveri, joskus tuntuu et liikaakin! Pentuna oli täysi riiviö! Toi jopa kukkia sänkyyn aamulla... oli nimittäin hakenut olohuoneesta kukkaruukun ja kantoi sen suussaan sänkyyn! Vieläkin on aika pirteä ja terhakka kaveri. Kun poitsusta aika jättää, niin tiedän kyllä mihin rotuun päädyn uudelleen, niin ihana rotu kyl on!
suurempia ongelmia. tässä pieni lista asioista joiden kanssa olemme taistelleet meidän kultsu-labbis-risteytysnartun kanssa (nyt 3v). Ja myös muita seikkoja :)
-pentuna tosi vahva oma tahto, villi, pureskeli kaiken minkä sai hampaisiinsa, pissasi tosin vain kahdesti lattialle ja oppi äkkiä sisäsiistiksi.
-lenkillä ei lopeta vetämistä luultavasti koskaan mutta ei myöskään karkaa (enää) omille teilleen jos päästää vapaaksi. (Juoksuaikoina ei tietenkään ole vapaana!)Tämä on suurin ongelma tän meidän koiran kanssa. :/
-villi edelleen, hyppii esimerkiksi vieraiden ihmisten päälle, loppumattoman energinen eli ruttaa välillä matot ja kaataa kaiken jos innostuu.
-arka ei ole pätkääkään. pelkäsi tosin eläinlääkäriä mutta se saattoi johtua miehen ihonväristä. :)
-vaikeuksia oli myös sen kanssa, miten luovuttaisi lelun, tottelee nykyään tosi hyvin irti-sanaa eikä melkein tarvitse sanoakaan.
-muuten aivan uskomattoman ihana koira enkä hetkeäkään ole katunut että noutajan otimme!
Myönnän että olen tehnyt varmaan tän ekan koiran kanssa kaikki mahdolliset virheet joten kaikki sen huonot tavat on täysin minun syytä. Mutta pakko sitä on rakastaa vaikka ei se íhan täydellinen olekaan! (En ole minäkään.)