Tervehdys!
Res.ups. urheiluliiton perinteinen syysjotos järjestettiin 16-18.9 Ylöjärvellä. Osallistuttiin porukallamme ko. kisaan nyt kolmatta kertaa. Olisi mielenkiintoista kuulla muiden osanottajien kommentteja kilpailusta tämän foorumin kautta, kun valitettavasti jotoksen omilla kotisivuilla ei ole tänä vuonna keskustelupalstaa niin kuin esim. viimevuotisen Huovintien jotoksen sivuilla oli.
Hienoa oli taas hyvällä kaveriporukalla viettää luonnossa ja raittiissa ulkoilmassa viikonloppu. Valitettavasti tämän vuotisen jotoksen järjestelyt vain pettivät - ja pahasti, joten reissusta jäi vähän ikävä sivumaku. Käsittääkseni jotoksen luonne on olla mukava kuntoilu- ja patikkatapahtuma reserviläisille. Tämän vuotinen Ylöjärven jotos kuitenkin oli kaikkea muuta. Reitti oli reilusti ylimitoitettu ja pitkät siirtymät kovapohjaisilla maanteillä saivat jalat huutamaan kivusta. Lisäksi rastit oli käsittämättömästi sijoitettu maastoon niin, että niiden välillä sai sahata siksakkia samoja polkuja edestakaisin tallaten.
Mitä vielä: Kävelyä ison maantien varressa rekkojen huristaessa ohi metrin päästä ja autojen tööttäillessä, lukuisia vaarallisten kivikoiden/ryteikköjen ylityksiä (kuulin ja näin ainakin kahden jotostelijan loukkaantuvan), vääriä rastikoordinaatteja (sunnuntain eka rasti "linjan kulma"), surkeata tiedonkulkua, tornihuhuja mm. rastien peruuttamisesta, aikataulun täydellistä pettämistä ( esim. erään lauantaina olleen rastin valvojat kertoivat että ensimmäinen joukkue oli saapunut rastille 2 1/2h arvioidun ajan jälkeen) jonotus perjantai-illan ammunta rastille, vähäiset yöunet (jotoksen ei pitäisi olla mikään sissisurvival-kilpailu ; naapurijoukkue oli päässyt pe-la -yönä nukkumaan klo 05.30), monet rastit vaikeissa paikoissa (jotoksen ei pitäisi olla mikään suunnistuskilpailu sanan varsinaisessa merkityksessä), askelmittarilla pe 16,5km / la 34,5km ja su 16km. yms....
En halua valittaa turhista, mutta
itselleni jotos on aina ollut A-luokan patikointiviikonloppu luonnosta, hyvästä erämuonasta, mukavista rasteista, suunnistuksesta ja tietenkin hyvästä seurasta nauttiessa. Tottakai jotoksen ja patikkareissujen pitää ja saa tuntua kropassa, mutta liika on liikaa. Sääliksi kävi varsinkin vanhemman polven jotostelijoita, joille matka tuotti varmasti tuskaa vaikka äijien äijiä ovatkin. Itse olen kyllä hyväkuntoinen, ei siinä mitään, mutta jos haluan rääkätä itseäni kunnolla teen sen muulla tavalla, kuten esimerkiksi hiihtämällä Finlandia-hiihtoa tms. Kuntoa kyllä olisi riittänyt vaikka pariin lisäpäiväänkin Ylöjärven maastoissa, mutta kuten aiemmin sanoin jotoksen luonne ei ole olla mikään tapporeissu.
Sääliksi kävi kaikkia rastivalvojia, jotka varmasti saivat kuulla vihaisia kommentteja jotoksen järjestelyistä vaikka vika ei tietenkään ollut heissä.
Kiitos kuitenkin kaikille järjestäjille, etenkin mukaville rastivalvojille ja omalle jotospoppoolle sekä hyvää syksyn jatkoa kaikille!!
Ensi vuoden jotosta jo odotellessa...
Res.ups. urheiluliiton perinteinen syysjotos järjestettiin 16-18.9 Ylöjärvellä. Osallistuttiin porukallamme ko. kisaan nyt kolmatta kertaa. Olisi mielenkiintoista kuulla muiden osanottajien kommentteja kilpailusta tämän foorumin kautta, kun valitettavasti jotoksen omilla kotisivuilla ei ole tänä vuonna keskustelupalstaa niin kuin esim. viimevuotisen Huovintien jotoksen sivuilla oli.
Hienoa oli taas hyvällä kaveriporukalla viettää luonnossa ja raittiissa ulkoilmassa viikonloppu. Valitettavasti tämän vuotisen jotoksen järjestelyt vain pettivät - ja pahasti, joten reissusta jäi vähän ikävä sivumaku. Käsittääkseni jotoksen luonne on olla mukava kuntoilu- ja patikkatapahtuma reserviläisille. Tämän vuotinen Ylöjärven jotos kuitenkin oli kaikkea muuta. Reitti oli reilusti ylimitoitettu ja pitkät siirtymät kovapohjaisilla maanteillä saivat jalat huutamaan kivusta. Lisäksi rastit oli käsittämättömästi sijoitettu maastoon niin, että niiden välillä sai sahata siksakkia samoja polkuja edestakaisin tallaten.
Mitä vielä: Kävelyä ison maantien varressa rekkojen huristaessa ohi metrin päästä ja autojen tööttäillessä, lukuisia vaarallisten kivikoiden/ryteikköjen ylityksiä (kuulin ja näin ainakin kahden jotostelijan loukkaantuvan), vääriä rastikoordinaatteja (sunnuntain eka rasti "linjan kulma"), surkeata tiedonkulkua, tornihuhuja mm. rastien peruuttamisesta, aikataulun täydellistä pettämistä ( esim. erään lauantaina olleen rastin valvojat kertoivat että ensimmäinen joukkue oli saapunut rastille 2 1/2h arvioidun ajan jälkeen) jonotus perjantai-illan ammunta rastille, vähäiset yöunet (jotoksen ei pitäisi olla mikään sissisurvival-kilpailu ; naapurijoukkue oli päässyt pe-la -yönä nukkumaan klo 05.30), monet rastit vaikeissa paikoissa (jotoksen ei pitäisi olla mikään suunnistuskilpailu sanan varsinaisessa merkityksessä), askelmittarilla pe 16,5km / la 34,5km ja su 16km. yms....
En halua valittaa turhista, mutta
itselleni jotos on aina ollut A-luokan patikointiviikonloppu luonnosta, hyvästä erämuonasta, mukavista rasteista, suunnistuksesta ja tietenkin hyvästä seurasta nauttiessa. Tottakai jotoksen ja patikkareissujen pitää ja saa tuntua kropassa, mutta liika on liikaa. Sääliksi kävi varsinkin vanhemman polven jotostelijoita, joille matka tuotti varmasti tuskaa vaikka äijien äijiä ovatkin. Itse olen kyllä hyväkuntoinen, ei siinä mitään, mutta jos haluan rääkätä itseäni kunnolla teen sen muulla tavalla, kuten esimerkiksi hiihtämällä Finlandia-hiihtoa tms. Kuntoa kyllä olisi riittänyt vaikka pariin lisäpäiväänkin Ylöjärven maastoissa, mutta kuten aiemmin sanoin jotoksen luonne ei ole olla mikään tapporeissu.
Sääliksi kävi kaikkia rastivalvojia, jotka varmasti saivat kuulla vihaisia kommentteja jotoksen järjestelyistä vaikka vika ei tietenkään ollut heissä.
Kiitos kuitenkin kaikille järjestäjille, etenkin mukaville rastivalvojille ja omalle jotospoppoolle sekä hyvää syksyn jatkoa kaikille!!
Ensi vuoden jotosta jo odotellessa...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Yhdyn M79:n kommentteihin täysin ja eihän tästä
kukaan nyt niin paljon toivottavasti masennu, että jättää ensi vuonna väliin. Se hyvä puoli tässä asiassa on, että huonompaa jotosta ei voi enää olla.
Harmi vaan ettei järjestäjät ole valmiita vastaan ottamaan kritiikkiä ja laittamaan sivuillensa keskustelupalstaa.
Ei muuta kuin mukavat syksyn jatkot kaikille ja ensi vuonna taas täysillä mukaan.
Lähetin järjestäjille sähköpostin, jossa kiitin jotosviikonlopusta ja pyysin heitä lähettämään linkin kaikille osallistujille tänne suomi 24:een tähän keskusteluun, jotta aina asiaankuuluva jälkipuinti voisi käynnistyä. Osoite oli viestissä mukana, mutta ilmeisesti järjestäjillä ei ole kanttia jatkaa sitä eteenpäin kaikille jotostelijoille...
Poijjaat on nyt vähän väärillä linjoilla. Jotokset eivät todellakaan ole mitään syksyn iloisia eväsretkiä vaan sotilaspartiotaitokilpailu! Eväsretket ja sienien keräilyt pidetään muualla. Kävin jotoksen sivuilla ja sielläkin jo kutsussa sanotaan: "ResUL:n valtakunnallinen syysjotos on kaikille avoin sotilaspartiotaitokilpailu ja maastovaellustapahtuma. Rasti- ja matkatehtävät mittaavat ja kertaavat partion tietoja ja taitoja varsinaisten aselajitehtävien lisäksi suunnistuksessa, karttatehtävissä, ensiavussa, erätaidoissa ja luonnontuntemuksessa. Muitakin vauhdikkaita ja vaarallisisia tilanteita voi tulla eteen."
Tässä suora lainaus SUSI1:n keskustelupalstalta, joka on mielestäni täyttä asiaa vaikka onkin jonkun toimitsijan kynästä:
"Jotoksen aikataulu petti muutaman asian takia.
Perjantaina ammunta meni ammunnan opettamiseksi, sillä joukossa oli todella paljon MIEHIÄ jotka eivät osanneet edes lipastaa patruunoita lippaaseen oikein päin, saati saanut sitä lipasta oikein aseeseen (opetelkaa edes käsittelemään aseita) tässä suurin syy siihen ammunnan hitauteen. Lauantaina ensimmäisen kuuden km matkaan, josta halutessaan voi kävellä valmiita polkuja ja teitä viisi km iso osa porukasta käytti YHDEKSÄN TUNTIA. Tulee mieleen, että eikö kuntoriitä (läskireservi) sillä samassa maastossa pidetään mm partiotyttöjen alle 18v samanpituisia kilpailuja, tarkoitan nyt niitä kunnon kivikko-osuuksia siinä kartan alaosassa.Ei ihme,että järjestäjille tuli kiire tehdä ratkaisuja lauantaina.
Tehtävistä jäi pois tästä syystä esim apilas rastit, salatun sanoman lähetys pitkälangalla ja sanlalla, maalipiste juttuja sekä A-sarjalta partiosuunnistus johon olisi sisältynyt toinen vesistön ylitys. Nyt järjestäjät laittoivat A-sarjan kulkemaan sunnuntaina B-sarjan reitin (lyhennetyn)saadakseen kilpailijat pois metsästä.
Eikö miehet osaa lukea karttaa nykyään, sillä halutessaan, jos ei osaa suunnistaa metsässä, lähes joka rastille pääsi polkuja ja teitä pitkin. (katsokaapa karttaa nyt kotona lämpimässä).
Kilpailun kärki kulki kyllä aikataulun mukaan ja jokainen rastiväli oli kellotettu rinkka selässä eikä yhtään juoksuaskelta ole otettu ja näihin aikoihin oli laitettu lisää aikaa. Joukonjohtajan pitää pystyä arvioimaan sitä vauhtia mitä mennään viedäkseen miehensä määränpäähän( sori me myöhästyttiin hyökkäyksestä), muuten NAISET eivät valittaneet kilpailusta, suurimmat valittajat olivat alle 30 v MIEHIÄ. Ja osa kilpailijoista voisi ensikerralla ottaa vaikka vaihtosukat reppuun ja täyttä vesipullonsa jo lähdössä(kyselivät vesipistettä 3km lähdöstä)
lisäksi jos lähtee metsään reppuseläessä ,ei kannata laitta päälleen peltipaitaa ja fleece takkia ja maastopukua ja pipoa päähän sillä näyttää tulevan kuuma.Opetelkaa huoltamaan itseänne matkalla.
Minä en ole kilpailunjohtaja , olin mukana suunnittelemassa kilpailuja ja järjestämässä muutenkin asioita. Tekevälle sattuu ja otamme tietysti syyn niskoille mutta kyllä moni MIES saa katsoa peiliin ja mietiä olisiko vikaa edes vähän itsessään."
Kannattanee varmaan kiertää vielä muutama jotos...
Wepen kommentti sitten viralisesti todisti etteivät Ylöjärveläiset kestä/halua ottaa vastaan rakentavaa palautetta.
Itse olen nimimerkin M79 kanssa samoilla linjoilla. Jotosken tulee ilman muuta olla Fyysiseti rasittava ja sen tulee testata joukkueiden erätaito sekä suunnistustaitoja. MUTTA eikö jotoksen tarkoitus ole kuitenkin ensisijaisesti ylläpitää sekä edistää positiivisessa hengessä maanpuolustustaitoja?
Tähän viitaten voisitko Wepe järjestäjien puolesta vaikka kertoa miten esimerkisi lauantain rasti 16. tätä edisti? Kyseinen supan pohjalle oleva KYLMÄ rasti (jossa oli ala-aste tasoinen matemamatiikantehtävä) tuntui useimmista päivän päätteeksi lähinnä V......lle.
Toiseksi kysyisin myös mielipidettäsi seuraavaan: Lauantaina tullessamme rastille nro 12 totesivat rastimiehet että ENSIMMÄINEN joukkue oli 2,5h myöhässä. Oletko sitä mieltä, että kaikki n. 120 joukketta olivat "läskireserviä" joista ei ollut miehiseen koitokseen? Sitähän minäkin...
Sekoitit nyt asiat, koska en ole järjestäjä, mutta tuo suora lainaus SUSI1-netistä (kts "..." -merkit) vain tuntui sisältävän paljon mielestäni tosiseikkoja. Ja sikäli mitä tunnen järjestävää talkooväkeä, luulen ettei kaikki ole tuulesta temmattua soopaa.
Tottahan se on, että on mahdotonta arvioida kaikkia takaiskuja, mutta suurimpiin voi/olisi pitänyt varautua. Mutta luulen että Ylöjärvellä kaivataan nimenomaan sitä RAKENTAVAA kritiikkiä tai ainakin seuraava järjestäjä hyviä ohjeita.
Järjestäjien puolesta en osaa vastata kysymyksiisi, mutta tulee mieleen olisiko rasteja vaihdettu kevyempiin muiden (hätä)ratkaisujen ohella?
Kilpasarjalaisen näkemyksiä kolmannesta ressujen syysjotoksesta. Sijoitukset aina viiden parhaan joukossa…
Jonotus ja lähtöajat tulisi jotenkin huomioida. Me pääsimme lähtemään viimeisten partioiden joukossa matkaan perjantaina ja jonotimme rasteille yhteensä yli pari tuntia. Kärkipään partiot saivat siis yli kolme tuntia enemmän lepoa yöllä kuin me.
Matka oli mielestämme haastava ja sopivan mittainen. Maasto nyt oli vaan sellaista ryteikköä että se kannusti kävelemään poluilla. Partiossamme useita kilpasuunnistajia, joten metsän pelosta ei olut kyse vaan järjen käytöstä. Kuntosarjalle kisa oli ehkäpä hieman raskas kun koordinaateista päätellen kävelivät lähes saman radan kuin me. Sillä pakko myöntää että välillä meilläkin jaloissa tuntui, tosin sitähän me lähdimmekin hakemaan.
Olimme varautuneet kävelemään koko reitin lauantaina ja olisimme varmastikin olleet lauantain yörastilla jopa aikaisemmin kuin perjantaina (0400)… Mutta sitten yllättäen rataa olikin lyhennetty. Mistä kuulimme kilpailevalta ”vihollispartiolta” arvatkaa vaan oliko helppo uskoa toista partiota että jättäkää vaan osa rasteista väliin vaikka olikin vielä valoisaa... Toinen huoltotaukomme olikin siis turha, koska tankkasimme energiaa ollaksemme iskussa vielä illan rasteilla, ilman taukoa olisimme kerenneet tehdä vielä ainakin yhden rastin enemmän... No jäipähän sitten aikaa nauttia mukavasta illasta iltanuotiolla.
Olisiko peruuntuneita rastitehtäviä ollut mahdollisuus järjestää esim yörastin yhteydessä? Näin kaikki partiot ainakin kilpasarjassa olisivat saaneet mahdollisuuden tehdä saman määrän tehtäviä riippumatta lähtö- ja jonotusajoista. Positiivista oli tehtävien reserviläisyys painotteisuus.
Varsinainen älynväläys oli sen sijaan järjestää juoksurasti ”vesistönylitys” heti vedenotto pisteen jälkeen, jolloin todennäköisesti partiot ovat juuri syöneet maittavan aterian ja juoneet päälle runsaasti vettä. Muuten vesistön ylitys oli ihan hyvä idea. Lisäksi tehtävä käsky oli hieman epämääräinen. Mietimme pitkään saako mennä uimalla yli, mutta päädyimme että se on tehtäväkäskyn vastaista. Näin ei sitten kuitenkaan asia näköjään ollut.
Partion koko 4 henkeä silti vain kolme sai ampua kovilla ja seuraavan päivänä yksi. Eko aims on hyvä mutta ei vastaa todellisuutta…ja se jonotus. Aivan täysin järjestäjien mokaksi menee. Pienellä päättelyllä ja testauksella voi laskea kuinka kauan kestää 4 partion suoritus ja siitä edelleen kuinka monta partiota rastin suorittaa tunnissa (vinkiksi vain) Muutenkin onko järkeä arpoa tuloksia. Käsiaseella kun ei tietääkseni ole tarkoitus ampua tarkasti yli 10metriin…sitten ne ressukiväärit joiden kohdistukset oli kiinalaisille silmille, jos edes niillekään. Onko tarkoitus osoittaa että emme osaa ampua vai mikä? Yleensä kyllä on sattunut aika hyvin kohille nuo laukaukset…nyt ritsallakin olisi saanut paremmin taulut kääntymään.
Kilpasarjan ja b sarjan ammunnat sekä aikaa vievät tehtävät voisi jotenkin porrastaa jatkossa. Esim ympyräradan voisi kävellä toinen sarja myötä- ja toinen vastapäivään. Jolloin jonotuspaine vähän pienenisi…
Lisäksi oikeita vastauksia kaivattaisiin mm seuraaviin
miten varustetarkastus pisteytettiin.
Armeijan lyhenteisiin.
metsätaitotehtävään.
Mikä oli maston korkeus sunnuntain aamu tehtävässä.
Muuten oli kyllä mukavaa eikä meille jäänyt tämän hirveämpiä traumoja. Paperitehtäviä nyt oli, mutta itsekin vastaavanlaisia kisoja organisoineena en niitä enää niin hanakasti kritisoi. Kiitokset vielä kaikille järjestelyissä mukana olleille vapaaehtoisille talkoolaisille.
Mikäli ensivuonna tulee rasteille aukioloajat, niin miettikää tarkasti miten huomioitte jonotus ja lähtöajat. Tämän ja aikaisempien vuosien kilpailunjohtajat toivottavasti konsultoivat seuraavan vuoden järjestäjiä siitä miten aikataulut ja jonotukset saataisiin minimoitua. Paras syysjotos tähän mennessä on ollut Toijalassa, jossa rastijärjestelyt todella toimivat ammattimaisesti!
P.S Suomen Ladulla on hieno ohjekirja erävaelluksen SM- kilpailuiden järjestämiseen liittyen. RESUL kannattaisi harkita vastaavanlaisen ohjekirjasen kokoamista, jotta kaikkien kisajärjestäjien ei tarvitsisi toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen.
Terve vaan
Näin jälkikäteen ottaa nuppiin oikein raskaanpuoleisesti, että teloin koipeni ja partion toisella jäsenellä uusi louhikko-osuudella vanha välilevytyrävaiva (hieno sana). Jotosta tuli jälleen odotettua kuin kuuta nousevaa ja sitten meni näin, keskeytys ensimmäisenä aamuna - huonoa tuuria ja oma vika!
Tämä yhden illan jotostelu jätti kuvan asiallisista rastihenkilöistä, ketkä eivät voineet millään korjata suunnittelun epäkohtia.
Kisan ensimmäinen "aidanylitysrasti" oli mielestäni mainio alku jotokselle ja tarjosikin melkoisesti huumoria, kun eräässäkin edellälähteneessä partiossa 4 ukkoa yrittää hyppiä rivissä aidan päälle!
Seuraavalla rastilla alkoikin jo lirimään. Illan hämärtyessä ensimmäisen jonottelun päätteeksi ei enää toista radiomastoa voinut nähdä putken läpi. No suunnanhan siitäkin sai merkittyä. Pitikö tässä ola mukan GPS, josta saa katsottua etäisyyden ko. mastoon tai maston koordinaait?
"Pioneerirasti", jossa räjähtävää tulilankaa piti jatkaa ja haaroittaa rajatussa ajassa jota ei etukäteen ilmoitettu olisi mielestän ollut riittävän vaikea suorittaa otsalampun valossa, vaikka ohjeessa olisi suoraankin kuvattu kuinka piuhat pitää liittää (vain oikea jatkos ja haaroitus olisi antanut pisteitä)
Hyvä ajatus sinänsä laittaa porukka ampumaan pikataipaleen jälkeen - kusasi kuitenkin homma oikein urakalla. Tuollaisella pienoispistoolillakin ampuminen voi olla hyvää harjoitusta, muttei kuitenkaan oikeuta järjestäjiä naurettavaan uhoiluun: "Perjantaina ammunta meni ammunnan opettamiseksi, sillä joukossa oli todella paljon MIEHIÄ jotka eivät osanneet edes lipastaa patruunoita lippaaseen oikein päin, saati saanut sitä lipasta oikein aseeseen (opetelkaa edes käsittelemään aseita) tässä suurin syy siihen ammunnan hitauteen." Tuollaisella vapaapistoolityyppisellä pienoispistoolilla ei juurikaan MIEHISTÄ ASEENkäsittelykykyä testata (Alle kouluikäisten ja hienohelmojen aseita sanoisin). Onko 22:n tehossa mitään eroa, jos paukku on väärinpäin lippaassa? No ammuntakin sujui kohtuullisesti (huonosti) eli puolet 10 pleitistä nurin. Turhahan tällaisilla jotoksilla on haaveilla vastaavista ammuntamahdollisuuksista kuin Huovintien jotoksella oli, mutta älkää ihmeessä muita syyttäkö homman kusemisesta (eikö teillä ole varalippaita tarpeeksi ja vmtl-miehiä korjaan henkilöitä niitä täyttämään: "Täs on täyvet lippaat. Sikäls ko mie ompelen ne tyhjäks, sikäls sie täytät ne. Mut pane ain täysinäine täysnäisii läjjää etteivät sekahu")
Sitten ammunnan jälkeen tulikin se helvetinkolu, jossa onnistuin polveni vääntämään ja siitä eteenpäin kipu toikin adrenaliinia sen verran että huumor meinas muuttua hurtiksi. Valomerkkien tunnistus aitona eikä paperilla oli hyvä ja nopea rasti ja kiitos välittömästä palautteesta. Sissi-iskun suunnittelu oli mainio tehtävä, mutta minkä ihmeen takia se piti viedä sellaiseen paluuperään, jossa kapealla, pimeällä ja liukkaalla polulla saa väistellä vastaantulijoita mennen tullen (jalan kipu saattaa tässäkin kärjistää tunteita).
Kaipaisin jotoksesta rastitehtävien malliratkaisuita ja pisteytyksen selvityksiä.
Mielestäni jako kahteen sarjaan toimii ja sotilaskamppeet on myös OK, mutta tuo mahdoton jonottaminen täytyy saada pois. Ensivuonna uudestaan ja sillä kerralla Suomen Sotilas saakin pistää taas parastaan!
> Sissi-iskun suunnittelu oli mainio tehtävä,
> mutta minkä ihmeen takia se piti viedä
> sellaiseen paluuperään, jossa kapealla,
> pimeällä ja liukkaalla polulla saa väistellä
> vastaantulijoita mennen tullen (jalan kipu
> saattaa tässäkin kärjistää tunteita).
Olin ko. rastilla toisena rastihenkilönä, ja mielestäni tehtävä todellakin oli aika hyvä, vaikka puhdas paperitehtävä olikin. Ainakin se pisti porukan miettimään ja käyttämään maalaisjärkeään, että kuinka väijytys oikeasti kannattaa annetuilla resursseilla toteuttaa.
Kyseisestä rastipaikasta vastaa käsittääkseni ratamestari, koska minulle itselleni ja rastipäällikkönä toimineelle kaverilleni ei valinnan varaa rastipaikan suhteen annettu.
Saatiinpa parhaat pisteet vaikka rastihenkilöstö yrittikin suunsoitolla häiritä... Siinä taas nähtiin! :)
Partiomme sai kokonaisen 1 pisteen johtamisesta perjantain "pioneeri rastilta", jossa tehtävänä oli liittää räjähtävä tulilanka nalliin, tehdä samaisesta tulilangasta jatkos ja haaroitus. Pisteytysohjeen mukaan kuitenkin teimme täysin oikean haaroituksen ja nalliliitoksen, josta olisi pitänyt tulla tuollaiset parikolme pistettä lisää. Lähdimme matkaan toiseksi viimeisenä kotimaisena A-sarjan partiona ja myöhäinen sapumisaika lienee ollut syynä rastihenkilön suhteellisen korkeaan promilletasoon, mikä aiheutti kyseisen kaltaisen virheellisen toiminnan.
Onko muilla partiolla ilmennyt pisteytyksessä vastaavia virheitä. (Vai joko on tämä jälkipyykin määrä ja likaisuus alkanut tympiä liikaa)
No joo, et ole ainoa. Itsekin ihmettelin välitulosten julkistuttua, että miksi meidän partiolla oli muutamalla rastilla niin vähän pisteitä. Muistelin niiden sujuneen paremmin, yhdellä niistä jopa annettiin oikeat vastaukset suorituksen jälkeen. Kun tästä mainitsin ylläpidolle, niin sarakkeeseen tuli jokunen lisäpiste.
Pientähän se on esim. Tyrvään partioon verrattuna, joka sai ilmeisen reklamaation seurauksena yli 20 pistettä(!) lisää. Sillä jo sijoitus kohenee...
Mieltä kangertaa vieläkin tuo lauantain ilmasuojelurasti. Tutustuttuani oikeisiin vastauksiin ihmettelin, että mistä ihmeen hälytyskehistä ja GT-kartoista siellä puhuttiin. Meille ei nimittäin jaettu muuta materiaalia kuin se vastauslappu. Tee siinä sitten johtopäätöksiä. :)
Kovin pitkään tuntuu venyvän noiden vahvistettujen lopputulosten julkistaminen. Taitaa olla useampi reklamaatio vireillä.
Kymmenvuotiaasta lähtien partiotaitokisoja kiertäneenä, niiden järjestelyihin osallistuneena, vaelluksia tehneenä ja jonkinlaisen urheilijakunnon omaavana muutama sana Jotoksesta.
Suurimmat epäkohdat olivat jonotukset ja epämääräiset tehtäväkäskyt. Jonotuksien ehkäisemiseksi esim. pt-kisajärjestäjä oppaasta löytyy laskentakaavat tarvittavan suorituspaikkakapasiteetin laskemiseksi, kannattaa kysellä oman alueen partiopiiristä. Tehtäväkäskyjen tulisi olla yksiselitteisiä ja selkeitä, sanamuodoiltaankin tarkasti harkittuja ja testattuja. Niistä tulee selvitä arvosteltavat asiat, jaossa olevat pisteet ja laskenta perusteet. Arvosteluperusteiden tulee tarkasti vastata tehtäväkäskyä. Vain riittävän tarkat ja yksiselitteiset tehtävät takaavat tasapuolisuuden kilpailijoille. Reilusti ennen h-hetkeä tulisi rastit ja aikataulut testata koekisassa, jossa n.3-5 partiota jotka eivät ole osallistuneet tehtävien suunnitteluun ja mieluiten eivät tuntisi kilpailumaastoja ennestään. Tämän jälkeen epäkohdat on vielä mahdollista korjata, mm. suoritukset kellotetaan jne.
Tehtävien vaativuustaso on oikea jos parhaat saavat lähes täydet pisteet ja vain pieni osa saa 0 pistettä.
Oma jotoksemme keskeytyi jo lauantai aamuna kuten Mika tuossa edellä kirjoitti, eli näimme ainoastaan perjantain rastit ja reitin. Fyysinen vaativuus ei ainakaan meillä ollut ongelma, mutta myöhälle meni perjantai iltana. Voin kuvitella että vanhoilla (lue raskailla) varusteilla reitti oli vaativa mutta sitä vartenhan oli kaksisarjaa. Sarjojen vaativuudessa saa olla selkeä ero, B painottuisi enemmän tehtäviin ja siirtymät olisivat lyhyitä. A vastaavasti kiertäisi pidemmät lenkit ja tekisi fyysisesti vaativampia tehtäviä.
Pistooliammunta oli tosiaan ylimatkalta, oudoilla aseilla, tietämättä kohdistuspistettä jne. melko vaikea. Lisäksi odottelu hikisenä viilensi tunnelmaa. Puheet susi-foorumin lainauksessa jonotuksen syistä ovat aivan naurettavia. Ei voi olettaa että reservi osaa muiden kuin palvelusaseiden käytön. Lipastuksen olisi voinut nopeuttamiseksi suorittaa rastihenkilökunta, ampumakatoksesta olisi pitänyt olla toinen ovi josta suorittaneet poistuvat, nyt tungettiin yhdestä ovesta samaan aikaan sisään ja ulos. Jonotus tällä rastilla täysin järjestäjän piikkiin!
Olimme ensimmäisellä Jotoksella koko porukka. Muutama asia jäi kaivertamaan mieltä.
Reitti oli ilmeisesti pituudeltaan samaa luokkaa mitä ennenkin, mutta luulenpa, että järjestäjät eivät olleet kellottaneet reittiä itse täydessä varustuksessa. Keittiön pöydän ääressä reitti on helppo suunnitella, mutta kivikossa totuus paljastuu.
Ammunnan järjestelyt olivat käsittämättömän heikot. Käytettävissä olleiden "aseiden" paikka on aivan muualla kuin ampumaradalla. Ikäloppuja louskuja kaikki. Tiedustelin kohdistuspistettä, johon vastattiin, että: "Ammu reilusti alle. Ne vie ylös". Tilanne oli kaikille sama, mutta harmitti kun kuitenkin pisteitä jaettiin. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että lauantain ammunnassa viereinen kaveri oli nauttinut reilusti miestä väkevämpää. Järjestäjäjät eivät siihen puuttuneet (tai eivät huomanneet). Ei kovin turvallista touhua.
Lauantain tyhjät rastit söivät motivaatiota melkoisesti. Jos edellisillä rasteilla olisi tiedotettu, että rasteja on jäänyt kylmiksi, niin paljon turhaa kävelyä olisi jäänyt tekemättä.
Kaikesta huolimatta joukkueen huumori pysyi korkeana ja sijoituskin oli oli hyvä. Seuraavaan Jotokseen lähtemistä kuitenkin harkitaan tarkkaan.
Niinkuin tässä on jo edellä tullut mainittua oli jotoksen suunittelun realismissa puutteita. Puhallutus on yleensä ollut ennen ammuntaa - nyt ei näin ollut (mielestäni promilleista pitäisi seurata automaattinen hylkäys jotokselta - tulilla voi hieman ottaa, mutta sekään ei saisi enää näkyä mittarissa seuraavan päivän rasteilla).
Älkää missään tapauksessa tuomitko ResUL:n jotoksia tämän tapahtuman perusteella - mukaan kannattaa tulla ainakin ensi vuonna. Tuskin on kahta yhtä kehnoa jotosta peräkkäin.
ymmärränkö oikein että siis sunnuntain arviointitehtävän mastonkorkeus oli maanpinnasta mitattuna 126 metriä. Eli siis lähes samaa luokkaa kuin näsineulan näköalatasanne... Merenpinnasta mitattuna tuon korkeuden voisi ehkä uskoa. Vai saiko valvominen silmämme todenteolla harittamaan ja ehkä jopa katsomaan jotain aivan toista mastoa...
Jukka hei !
Ei oo kuulema Vihtiin takaisintulemista jos ei melonikuorman paino muutu !
t. A, H & J