Tervehdys!
Res.ups. urheiluliiton perinteinen syysjotos järjestettiin 16-18.9 Ylöjärvellä. Osallistuttiin porukallamme ko. kisaan nyt kolmatta kertaa. Olisi mielenkiintoista kuulla muiden osanottajien kommentteja kilpailusta tämän foorumin kautta, kun valitettavasti jotoksen omilla kotisivuilla ei ole tänä vuonna keskustelupalstaa niin kuin esim. viimevuotisen Huovintien jotoksen sivuilla oli.
Hienoa oli taas hyvällä kaveriporukalla viettää luonnossa ja raittiissa ulkoilmassa viikonloppu. Valitettavasti tämän vuotisen jotoksen järjestelyt vain pettivät - ja pahasti, joten reissusta jäi vähän ikävä sivumaku. Käsittääkseni jotoksen luonne on olla mukava kuntoilu- ja patikkatapahtuma reserviläisille. Tämän vuotinen Ylöjärven jotos kuitenkin oli kaikkea muuta. Reitti oli reilusti ylimitoitettu ja pitkät siirtymät kovapohjaisilla maanteillä saivat jalat huutamaan kivusta. Lisäksi rastit oli käsittämättömästi sijoitettu maastoon niin, että niiden välillä sai sahata siksakkia samoja polkuja edestakaisin tallaten.
Mitä vielä: Kävelyä ison maantien varressa rekkojen huristaessa ohi metrin päästä ja autojen tööttäillessä, lukuisia vaarallisten kivikoiden/ryteikköjen ylityksiä (kuulin ja näin ainakin kahden jotostelijan loukkaantuvan), vääriä rastikoordinaatteja (sunnuntain eka rasti "linjan kulma"), surkeata tiedonkulkua, tornihuhuja mm. rastien peruuttamisesta, aikataulun täydellistä pettämistä ( esim. erään lauantaina olleen rastin valvojat kertoivat että ensimmäinen joukkue oli saapunut rastille 2 1/2h arvioidun ajan jälkeen) jonotus perjantai-illan ammunta rastille, vähäiset yöunet (jotoksen ei pitäisi olla mikään sissisurvival-kilpailu ; naapurijoukkue oli päässyt pe-la -yönä nukkumaan klo 05.30), monet rastit vaikeissa paikoissa (jotoksen ei pitäisi olla mikään suunnistuskilpailu sanan varsinaisessa merkityksessä), askelmittarilla pe 16,5km / la 34,5km ja su 16km. yms....
En halua valittaa turhista, mutta
itselleni jotos on aina ollut A-luokan patikointiviikonloppu luonnosta, hyvästä erämuonasta, mukavista rasteista, suunnistuksesta ja tietenkin hyvästä seurasta nauttiessa. Tottakai jotoksen ja patikkareissujen pitää ja saa tuntua kropassa, mutta liika on liikaa. Sääliksi kävi varsinkin vanhemman polven jotostelijoita, joille matka tuotti varmasti tuskaa vaikka äijien äijiä ovatkin. Itse olen kyllä hyväkuntoinen, ei siinä mitään, mutta jos haluan rääkätä itseäni kunnolla teen sen muulla tavalla, kuten esimerkiksi hiihtämällä Finlandia-hiihtoa tms. Kuntoa kyllä olisi riittänyt vaikka pariin lisäpäiväänkin Ylöjärven maastoissa, mutta kuten aiemmin sanoin jotoksen luonne ei ole olla mikään tapporeissu.
Sääliksi kävi kaikkia rastivalvojia, jotka varmasti saivat kuulla vihaisia kommentteja jotoksen järjestelyistä vaikka vika ei tietenkään ollut heissä.
Kiitos kuitenkin kaikille järjestäjille, etenkin mukaville rastivalvojille ja omalle jotospoppoolle sekä hyvää syksyn jatkoa kaikille!!
Ensi vuoden jotosta jo odotellessa...
Res.ups. urheiluliiton perinteinen syysjotos järjestettiin 16-18.9 Ylöjärvellä. Osallistuttiin porukallamme ko. kisaan nyt kolmatta kertaa. Olisi mielenkiintoista kuulla muiden osanottajien kommentteja kilpailusta tämän foorumin kautta, kun valitettavasti jotoksen omilla kotisivuilla ei ole tänä vuonna keskustelupalstaa niin kuin esim. viimevuotisen Huovintien jotoksen sivuilla oli.
Hienoa oli taas hyvällä kaveriporukalla viettää luonnossa ja raittiissa ulkoilmassa viikonloppu. Valitettavasti tämän vuotisen jotoksen järjestelyt vain pettivät - ja pahasti, joten reissusta jäi vähän ikävä sivumaku. Käsittääkseni jotoksen luonne on olla mukava kuntoilu- ja patikkatapahtuma reserviläisille. Tämän vuotinen Ylöjärven jotos kuitenkin oli kaikkea muuta. Reitti oli reilusti ylimitoitettu ja pitkät siirtymät kovapohjaisilla maanteillä saivat jalat huutamaan kivusta. Lisäksi rastit oli käsittämättömästi sijoitettu maastoon niin, että niiden välillä sai sahata siksakkia samoja polkuja edestakaisin tallaten.
Mitä vielä: Kävelyä ison maantien varressa rekkojen huristaessa ohi metrin päästä ja autojen tööttäillessä, lukuisia vaarallisten kivikoiden/ryteikköjen ylityksiä (kuulin ja näin ainakin kahden jotostelijan loukkaantuvan), vääriä rastikoordinaatteja (sunnuntain eka rasti "linjan kulma"), surkeata tiedonkulkua, tornihuhuja mm. rastien peruuttamisesta, aikataulun täydellistä pettämistä ( esim. erään lauantaina olleen rastin valvojat kertoivat että ensimmäinen joukkue oli saapunut rastille 2 1/2h arvioidun ajan jälkeen) jonotus perjantai-illan ammunta rastille, vähäiset yöunet (jotoksen ei pitäisi olla mikään sissisurvival-kilpailu ; naapurijoukkue oli päässyt pe-la -yönä nukkumaan klo 05.30), monet rastit vaikeissa paikoissa (jotoksen ei pitäisi olla mikään suunnistuskilpailu sanan varsinaisessa merkityksessä), askelmittarilla pe 16,5km / la 34,5km ja su 16km. yms....
En halua valittaa turhista, mutta
itselleni jotos on aina ollut A-luokan patikointiviikonloppu luonnosta, hyvästä erämuonasta, mukavista rasteista, suunnistuksesta ja tietenkin hyvästä seurasta nauttiessa. Tottakai jotoksen ja patikkareissujen pitää ja saa tuntua kropassa, mutta liika on liikaa. Sääliksi kävi varsinkin vanhemman polven jotostelijoita, joille matka tuotti varmasti tuskaa vaikka äijien äijiä ovatkin. Itse olen kyllä hyväkuntoinen, ei siinä mitään, mutta jos haluan rääkätä itseäni kunnolla teen sen muulla tavalla, kuten esimerkiksi hiihtämällä Finlandia-hiihtoa tms. Kuntoa kyllä olisi riittänyt vaikka pariin lisäpäiväänkin Ylöjärven maastoissa, mutta kuten aiemmin sanoin jotoksen luonne ei ole olla mikään tapporeissu.
Sääliksi kävi kaikkia rastivalvojia, jotka varmasti saivat kuulla vihaisia kommentteja jotoksen järjestelyistä vaikka vika ei tietenkään ollut heissä.
Kiitos kuitenkin kaikille järjestäjille, etenkin mukaville rastivalvojille ja omalle jotospoppoolle sekä hyvää syksyn jatkoa kaikille!!
Ensi vuoden jotosta jo odotellessa...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.