omaisensa menettänyttä tuttavaani?
Kuulin tänään, että eräs tuntemani rouva oli menettänyt elämänkumppaninsa yllättäen, äkillisen sairaskohtauksen seurauksena.
Emme ole tämän rouvan kanssa erikoisen läheisiä ystäviä, mutta haluaisin ottaa osaa kukkalähetyksen kanssa.
Voinko mennä itse, vai lähettää kukat Interfloran välityksellä?
Onko kellään vastaavia kokemuksia ja mitä sanoa surevalle? Kaikki sanat tuntuvat ontoilta fraaseilta.
Kuulin tänään, että eräs tuntemani rouva oli menettänyt elämänkumppaninsa yllättäen, äkillisen sairaskohtauksen seurauksena.
Emme ole tämän rouvan kanssa erikoisen läheisiä ystäviä, mutta haluaisin ottaa osaa kukkalähetyksen kanssa.
Voinko mennä itse, vai lähettää kukat Interfloran välityksellä?
Onko kellään vastaavia kokemuksia ja mitä sanoa surevalle? Kaikki sanat tuntuvat ontoilta fraaseilta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei ole yleispätevää vastausta. Toiset haluavat surra vain lähiomaisten kanssa. Toisia lohduttaa kaukaisempikin ystävä. Tuskin kukaan silti torjuu, jos joku haluaa ottaa osaa hänen suruunsa...
Jos menet itse, älä kiertele puheissasi kuolemaa. Sillä hetkellä yksin jäänyt haluaa puhua menetyksestään, lievittää pahaa oloaan purkamalla omaa tuskaansa.
olen kokenut lähes 20 vuotta sitten itsekin.
Menetin omaiseni ja halusun puhua, kaihtamatta käyttämästä menetyksestä oikeaa nimeä.
Ikävintä oli tavat noina aikoina ihmisiä, jotka olivat jotenkin kauhuissaan ja jotkut jopa vaihtoivat kulkureittinsä kadun toiselle puolelle.Ymmärsin kyllä heitä, sillä omaiseni oli poistunut täältä ajasta oman käden kautta.
Koin suurena lohtuna taaskin jonkun sellaisen ihmisen läsnäolon, joka ei juuri puhunut, vaan antoi minun puhua.Uskon olleeni erittäin rasittava seuralainen noina aikoina, sillä kertasin sitä samaa - kysymyksiä, joihin ei ollut, eikä ole vieläkään vastausta.
Osanotto on aina kaunista ja sopivaa. Yleensähän sureva jätetään yksin. Voit mennä itse tai lähettää kukat, molempi parempi.
Puristaisin kättä ja sanoisin: Kuulin että sinulla on ollut surua.
En puhuisi mitään osanotosta. Se olisi epäaitoa sanahelinää.
Kuuntelisin, kuuntelisin ja kuuntelisin.
Ystävällinen hymy voi olla parasta lohdutusta.