mä kin ta pa sin

ihanan iki ihanan kaikkein ... kirjoitti:

Empiristisen filosofian tietäjä ei siis tiedä, että 'Pekka', hänen täytyy vielä tietää, miksi ei 'Pekka', millä ehdoin että 'Pekka'. Siis, että joku 'Pekka' on, mutta tarkoitammeko, että (1) Pekka on maailmassa olemassa, siis (2) Pekka on vieläpä reaalina tai todella oleva asia maailmassa, vai tarkoitammeko, että (3) minulla on ajatus, käsite, mielikuva 'Pekka', joka tulee mieleeni, mutta en tarkoita tai se ei minua kiinnosta, että 'Pekka olisi reaalina olemassa, Pekka on ainakin minulle kokemuksissani olemassa ja se on yhtä tärkeämpää tai jopa tärkeämpää, kuin se, onko Pekka reaalina olemassa maailmassa tietämiseni ulkopuolella ollekaan? Vai tarkoitanko, että (4) käytän sanaa 'Pekka¨', jossakin kielen, kulttuurin, sen sopimusten mukaisella tavalla? Vai tarkoitanko, että (5) käytän sanaa 'Pekka' tietyllä omassa kontekstissani heräävällä, luomallani ja omia asioidentilojani (ja mahdollisesti myös maailman yleistä tilaa) vastaavalla tavalla? Vai tarkoitanko, että (6) käytän kieltä 'Pekka', jossakin maailman reaalivoimien minulle antamalla deterministisellä ja yleisellä tavalla, en siis kontekstistani heräävällä tavalla (esim. 'se on joku jumaluus, joka minussa puhuu, minä en puhu henkilönä ja tarpeineni ollenkaan').

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä