...elämääni? Mieltäni askarruttaa kysymys, johon toivoisin saavani jonkinlaista osviittaa, joten siksi käännyn Sinun puoleesi.
Olen tavannu n. kk sitten erään miehen, joka on kolahtanut minuun ja tunteita on heränny minussa - aistin hänenkin olevan kiinnostunut. Onkohan aistini oikeita? Emme tapaa kovin usein, koska hän on tällä hetkellä melko kiireinen, mutta kannattaako minun "odottaa" häntä? Koen hänen lähellään lämpöä, rauhaa ja onnellisuutta, jollaista olen toivonu jo kauan kohdalleni. Hän tuntuu niin vastaavan sellaista ihmistä, jonka toivoisin olevan elämässäni ja elää hänen kanssaan. Tunnen kaipuuta häntä kohtaan, mutta hänen ajatuksiaan en tiedä. Ehkä olemme molemmat hieman ujoja ja siksi kumpikaan ei uskalla puhua tunteistaan vielä. Yhteyttä pidetään tällä hetkellä tekstiviestein, johtuen siitä, etten halua häiritä häntä. Vai ajattelenko vain omassa päässäni, että häiritten muka häntä, jos itse otan yhteyttä vai odottaako hän oikeasti kuulevansa minusta?
En tiedä olenko tällä hetkellä jotenkin menettämässä uskoani tähän mahdollisuuteen vai miksi sitten asia pyörii niin paljon mielessäni? Hui, olen itsekkin hieman hämmentynyt tunteistani...
Olen tavannu n. kk sitten erään miehen, joka on kolahtanut minuun ja tunteita on heränny minussa - aistin hänenkin olevan kiinnostunut. Onkohan aistini oikeita? Emme tapaa kovin usein, koska hän on tällä hetkellä melko kiireinen, mutta kannattaako minun "odottaa" häntä? Koen hänen lähellään lämpöä, rauhaa ja onnellisuutta, jollaista olen toivonu jo kauan kohdalleni. Hän tuntuu niin vastaavan sellaista ihmistä, jonka toivoisin olevan elämässäni ja elää hänen kanssaan. Tunnen kaipuuta häntä kohtaan, mutta hänen ajatuksiaan en tiedä. Ehkä olemme molemmat hieman ujoja ja siksi kumpikaan ei uskalla puhua tunteistaan vielä. Yhteyttä pidetään tällä hetkellä tekstiviestein, johtuen siitä, etten halua häiritä häntä. Vai ajattelenko vain omassa päässäni, että häiritten muka häntä, jos itse otan yhteyttä vai odottaako hän oikeasti kuulevansa minusta?
En tiedä olenko tällä hetkellä jotenkin menettämässä uskoani tähän mahdollisuuteen vai miksi sitten asia pyörii niin paljon mielessäni? Hui, olen itsekkin hieman hämmentynyt tunteistani...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei minusta kannata vielä lyödä hanskoja tiskiin ainakaan :) Miehellä taitaa olla lähimenneisyydessään takanaan kariutunut suhde, joka hiertää vielä takaraivossa ja saa hänet hieman epäröimään uutta suhdetta. Aistin kyllä kiinnostusta sinua kohtaan, mutta samalla myös pelkoa siitä, ettei vain 'polttaisi näppejään' jälleen kerran.
Anna hänelle aikaa tutustua sinuun ja uuteen tilanteeseen kaikessa rauhassa, mutta ei minusta mikään estä sinua hieman 'häiritsemästä' häntä (positiivisessa mielessä) silloin tällöin ilmaisten näin oman kiinnostuksesi - liika 'hienotunteisuus' molemmin puolin voi saada aikaan sen, ettei mitään synnykään. Hiljaa hyvä tulee mutta silti - rohkea rokan syö!
Aurinkoisia syyspäiviä teille molemmille!
Kiitos, kun vastasit :) Minulla tunne vahvistui siitä, että minun kannattaa olla nyt maltillinen, mutta kuitenkin oma itseni. Paljon hyvää on tulossa...
Olen vain jotenkin nyt muka niin epävarma tästä miehestä, koska emme ole nähneet vähään aikaan (johtuen hänen töistään ja ulkomaanmatkastaan). Aivan turhaan varmaan ressaan, ihmisen tunteet vaan ovat joskus niin käsittämättömiä, kun ne heittävät kuperkeikkaa ja ajatukset jäävät pyörimään päähän. Hassua! Pitää vain nyt odottaa, kunnes hän tulee takaisin ja näemme jälleen.... :)