1. Ulkopuolisia pääsi aluksi liikkumaan tapahtumapaikalla, ja sen jälkeenkin eristettiin vain teltan läheinen alue. Rikospaikkatutkimus murhapaikalla tehtiin kuitenkin sen ajan käytännön ja menetelmien mukaisesti.
2. Ensimmäiset poliisit tulivat murhapaikalle Leppävaaran poliisiasemalta, eivätkä he valokuvanneet rikospaikkaa. Rikospoliisin saapuessa ambulanssimiehet olivat jo vieneet Nils Gustafssonin sairaalaan.
Seppo Boismanin kengät annettiin omaisille, mutta Nils Gustafssonin kengät jäivät poliisin haltuun. (POLIISI)3. Poliisi luovutti todistusaineistoa uhrien omaisille. Esimerkiksi Tuulikki Mäen vaatteet poltettiin saunassa ja verinen peitto haudattiin metsään. Seppo Boismanin kengät palautettiin omaisille. Noilla tavaroilla olisi nyt ollut tutkimuksessa käyttöä.
4. Uhrien palautetuista esineistä osasta otettiin omaisilta kuitti, osasta ei. Kadonneesta omaisuudesta ei nyt tiedetä, mitä on joskus palautettu, mitä ei ole koskaan löytynyt ja mitä ei ole mihinkään kirjattukaan.
5. Poliisit jättivät ruotsinkielisiä paikkakuntalaisia kuulustelematta puutteellisen kielitaidon vuoksi.
6. Surmattujen verestä mitattiin alkoholipitoisuus, mutta hengissä selvinneen Gustafssonin verestä sitä ei mitattu.
7. Nils Gustafssonin vammojen laatua koskeva tieto tilattiin poliisin mukaan Töölön sairaalasta, mutta papereita ei saatu. Poliisi ei ainakaan niiden perään enää kysellyt.
8. Poliisi lähti etsimään tuntematonta miestä ja jätti toisen tutkintalinjan hoitamatta. Tätä jatkettiin vuosia senkin jälkeen, kun osoittautui, ettei valittu linja johda mihinkään. Surmattujen muusta lähipiiristäkään ei löytynyt murhaajaa. Tuntematonta miestä ei ilmaantunut mistään.
2. Ensimmäiset poliisit tulivat murhapaikalle Leppävaaran poliisiasemalta, eivätkä he valokuvanneet rikospaikkaa. Rikospoliisin saapuessa ambulanssimiehet olivat jo vieneet Nils Gustafssonin sairaalaan.
Seppo Boismanin kengät annettiin omaisille, mutta Nils Gustafssonin kengät jäivät poliisin haltuun. (POLIISI)3. Poliisi luovutti todistusaineistoa uhrien omaisille. Esimerkiksi Tuulikki Mäen vaatteet poltettiin saunassa ja verinen peitto haudattiin metsään. Seppo Boismanin kengät palautettiin omaisille. Noilla tavaroilla olisi nyt ollut tutkimuksessa käyttöä.
4. Uhrien palautetuista esineistä osasta otettiin omaisilta kuitti, osasta ei. Kadonneesta omaisuudesta ei nyt tiedetä, mitä on joskus palautettu, mitä ei ole koskaan löytynyt ja mitä ei ole mihinkään kirjattukaan.
5. Poliisit jättivät ruotsinkielisiä paikkakuntalaisia kuulustelematta puutteellisen kielitaidon vuoksi.
6. Surmattujen verestä mitattiin alkoholipitoisuus, mutta hengissä selvinneen Gustafssonin verestä sitä ei mitattu.
7. Nils Gustafssonin vammojen laatua koskeva tieto tilattiin poliisin mukaan Töölön sairaalasta, mutta papereita ei saatu. Poliisi ei ainakaan niiden perään enää kysellyt.
8. Poliisi lähti etsimään tuntematonta miestä ja jätti toisen tutkintalinjan hoitamatta. Tätä jatkettiin vuosia senkin jälkeen, kun osoittautui, ettei valittu linja johda mihinkään. Surmattujen muusta lähipiiristäkään ei löytynyt murhaajaa. Tuntematonta miestä ei ilmaantunut mistään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Irmelin piti tavata poikaystävänsä
5.8.2005 2:19
Telttapaikalta alaruumis paljaana löydetyn Irmeli Björklundin piti surmapäivänä tavata poikaystävänsä, joka oli ostanut 15-vuotiaalle tytölle kihlasormuksen.
Surmaaja iski Irmeli Björklundia teräaseella yli kymmenen kertaa niskan ja kaulan alueelle. Lisäksi hän löi Irmeliä laakealla esineellä. Helmikuussa 1960 armeijan harmaisiin astunut nuorukainen oli päässyt ensimmäiselle lomalleen helluntaipäivänä. Hän oli sopinut Irmelin kanssa tapaamisen.
- Minä läksin sinne kotiin... se äiti oli siinä tiellä ja se sanoi, että ne on lähtenyt moottoripyörillä johonkin retkelle, mies muisteli.
Nuorukaisella oli romanttisia suunnitelmia Irmelin suhteen.
- No olihan meillä ne kihlat, minä pudotin ne siihen ojan... hopeasormukset oli.
Toinenkin poikaystävä
Irmeli oli lähtenyt telttaretkelle parhaan ystävänsä Tuulikki Mäen mukaan. Mäki seurusteli Seppo Boismanin kanssa, jonka hyvä ystävä Nils Gustafsson oli.
Gustafsson on esitutkinnassa antanut ymmärtää, että Irmeli oli noin kolmen viikon ajan ennen retkeä ollutkin hänen tyttöystävänsä. Pari oli pussaillut ja halaillut.
Gustafssonin kertomus seurueen nukkumaanmenoajasta on vaihdellut vuosien aikana. Nukkumaan mentiin kuitenkin hänen mukaansa sovussa, pariskunnat vastatusten. Tytöt nukkuivat pienen harjateltan seinien vieressä.
Irmelin julma murha
Seuraavana aamuna Irmeli löydettiin ala- ja keskiruumis paljaana telttakankaan päältä. Hänen farkkunsa oli vedetty nilkkoihin. Villapaidan alareuna asettui navan ja rintojen väliin. Ensimmäisenä paikalle tulleen poliisiviranomaisen mukaan Gustafsson makasi vasemmalla kyljellään alastoman, kuoliaaksi piestyn Irmelin päällä.
- Miksi Irmeliin on kohdistettu tällaista vihaa? kysyi omaisten edustaja asianajaja Heikki Lampela eilen käräjäoikeudessa.
Lampelan vaatimuksesta Irmelille kihlat ostanutta miestä kuullaan oikeudenkäynnissä todistajana.
Syyttäjien mukaan surmaajan motiivi oli mustasukkaisuus. Gustafsson kiistää, että hän olisi ollut mustasukkainen.
- Mä en ole mikään murhamies. Mä en ole ikinä harrastanut mitään puukkoleikkejä.
Nils Gustafsson kiistää keskusrikospoliisin videolle taltioimissa kuulusteluissa surmanneensa kolme ystäväänsä Bodominjärvellä helluntaina 1960. Ruudussa puhuu tilanteeseen nähden rauhallinen bussikuski ja osa-aikaeläkeläinen - vain kädet ovat menneet puuskaan.
- Ai jaa mä oon pidätetty nytte? Kuinka pitkäks aikaa, mies kysyy ja tuskastuu.
- Sitte... ne tavarat on löytyny, mitä on kateissa. Murha-ase täytyy olla ja siinä täytyy olla mun sormenjäljet ja... mistä me ne otetaan?
Historiallinen oikeudenkäynti alkoi eilen valmistelevalla istunnolla Espoon käräjäoikeudessa. Sen yhteydessä tuli julkiseksi yli 500 sivua keskusrikospoliisin esitutkinta-aineistoa kuva- ja videoliitteineen.
Syyttäjä vaatii itsekin veriyönä loukkaantuneelle, nyt 63-vuotiaalle Gustafssonille elinkautista murhasta.
Ristiriitainen kertomus
Gustafssonin kertomus surmahelluntaista ja sen jälkeisistä ajoista on paikoin ristiriitainen. Myös esitutkinta-aineistoon kerätyt asiantuntijalausunnot verijäljistä ja Gustafssonin vammoista todistavat häntä vastaan.
Tuoreiden lääkäriarvioiden mukaan Gustafsson on liioitellut loukkaantumisensa. Hänen mainitsemaansa tajuttomuutta pidetään lääketieteellisesti mahdottomana.
- Emmä osaa siihen sanoa, mutta nyt on kyllä väärä mies pukilla, se on aivan varma.
Hän vetoaa verisiin kenkiinsä, jotka löydettiin yli puolen kilometrin päästä teltasta.
- Millä mä siinä kunnossa olisin ne kengät voinut viedä?
Kysyttäessä, miten tapahtuma vaikutti hänen persoonallisuuteensa, mies kertoo muuttuneensa räjähteleväksi "äkäpussiksi". Ystävien surma palasi hänen mieleensä erityisesti öisin ja ilmeni hampaiden pureskeluna.
Vasta 40 ikävuoden ylitettyään hänestä tuli nykyisen kaltainen "viilipytty".
Surmaaja iski taivasalla
9.8.2005 0:41
Bodom-syyttäjien mukaan tekninen tutkinta osoittaa, että surmaaja ei iskenytkään telttakankaan läpi. Kolmoissurma oli raaka teurastus.
- Kun katsotaan uhrien vammoja, huomataan, että iskut on tehty niin, että tekijä on nähnyt uhrit, totesi kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto eilen Espoon käräjäoikeudessa alkaneessa Bodom-oikeudenkäynnissä.
Aikaisemmin on uskottu, lähinnä nyt kolmesta murhasta syytetyn Nils Gustafssonin kertomukseen perustuen, että surmaaja puukotti uhrejaan silmittömästi telttakankaan läpi.
Espoolaissyyttäjien Haapalehdon ja johtavan kihlakunnansyyttäjän Tom Ifströmin näkemys on toinen.
- Surmatöiden tekijä on ollut teltan ulkopuolella. Hän on ensin tehnyt telttaan viiltoja ja siten päässyt käsiksi uhreihinsa, Haapalehto sanoi.
- Surmaajalla on ollut suora kontakti, hän jatkoi.
- Meidän käsityksen mukaan paikalla ei ole voinut olla ulkopuolista. Se tullaan näyttämään vielä.
Verijäljet ja vammat
Tähän tulokseen syyttäjät ja poliisi ovat tulleet teknisen tutkinnan ja uhrien vammojen perusteella. Seurueen kahden hengen harjatelttaan on viilletty iso aukko ennen kuin uhreja on isketty. Siitä on todisteena veriroiskeiden sijainti teltan sisä- ja ulkopinnalla.
Uhrien vammat on tehty vakaalla kädellä.
Seppo Boismania, Irmeli Björklundia ja Tuulikki Mäkeä on kaikkia isketty useita kertoja päähän "laakealla painavalla esineellä". Kaikilla kolmella todettiin ruumiinavauksessa vakavia kallonmurtumia.
Raaimman väkivallan seurauksena kuollutta Björklundia surmaaja on hakannut teräaseella ainakin 15 kertaa niskan ja kaulan alueelle.
Myös Boisman on saanut useita iskuja puukosta kaulaansa.
Boismanin vammoja ja telttaan syntyneitä pistojälkiä vertaamalla syyttäjät ovat tulleet siihen tulokseen, että telttaan on jälkikäteen, lavastustarkoituksessa tehty pistoreikiä. Boismanin vammat eivät täsmää teltan viiltoihin.
Mitä kertovat kengät?
Syyttäjien toisen keskeisen väitteen mukaan surmaajalla on ollut Gustafssonin kengät jalassaan. Rikoslaboratorion lausunnossa todetaan, että mikäli kengät olisivat olleet avonaisina teltan ulkopuolella, niiden sisäpohjasta voitaisiin olettaa löytyvän roiskeita. Niitä ei mikroskooppisissa tutkimuksissa löydetty.
Oikean jalan kenkään veriroiskeet ovat tulleet melko kohtisuorasti tai viistoon. Se on lausunnon mukaan voinut myös katkaista telttakankaasta löytyneen, muuten yhtenäisen verijäljen.
Rikostutkijat löysivät kengät reilut 45 vuotta sitten satojen metrien päästä rikospaikasta. Vuonna 2004 tehdyssä dna-tutkimuksessa niiden ulkopinnasta löytyi erityisesti Tuulikki Mäen verta
Syytetyn Nils Gustafssonin aviovaimo pitää miehensä syyllisyyttä täysin mahdottomana.
- Kaikki Nissen tuntevat tietävät, että hän on kiltti, sydämellinen ja auttavainen eikä voisi koskaan tehdä mitään pahaa kenellekään, vaimo perustelee keskusrikospoliisin kuulustelupöytäkirjassa.
Hän kertoo menneensä täydelliseen paniikkiin ja alkaneensa huutaa, kun tutkija soitti maaliskuussa kotiin ja kertoi, että aviomies jää poliisin suojiin epäiltynä.
- Kuinka asiat voivat mennä näin? Kuinka on mahdollista, että uhrista yhtäkkiä tulee murhaaja? Sitä olen miettinyt päivin ja öin.
Gustafsson soitti itse seuraavana päivänä kertoakseen, että hänet on pidätetty. Puheluun vastasi perheen aikuinen tytär.
Kuulustelijan mukaan soiton aikana taustalta kuului kipakka naisääni "älä myönnä mitään". Vaimo kiistää huutaneensa.
- Sen muistan, että olin taustalla ja huusin, että "sä et ole mikään murhaaja, muista se".
Vaimon mukaan aviomies ei ole vuosien varrella kärsinyt painajaisista.
- Niin kuin minä Nissen tunnen, hän on aina nukkunut yönsä hyvin, kuin tukki.
Miehen surmayönä saamista vammoista ei perheen sisällä juuri ole puhuttu, eikä vaimo myönnä kiinnittäneensä niihin juuri huomiotakaan.
- Nisse on kertonut, että oli tajuton ja heräsi vasta sairaalasta. Hän kertoi, että oli tajuton neljä päivää. Ei niin huonoa lääkäriä voi olla, ettei huomaa, jos potilas filmaa tajuttomuuden. Miksi hän olisikaan filmannut, vaimo ihmettelee.
Gustafsson ja tuleva vaimo tapasivat bussissa uutenavuotena 1960 puoli vuotta Bodominjärven tapahtumien jälkeen.
Uusi tyttöystävä kuuli Gustafssonin menneisyydestä ystäviltään. Mies itse ei ole ollut kovinkaan halukas ottamaan tapahtumaa puheeksi.
- Tiedän, että hän 1960-luvulla pelkäsi, että murhaaja tulisi myös hänen peräänsä, vaimo kertoo kuulusteluissa.
Pari kihlautui juhannuksena ja meni naimisiin vuodenvaihteessa 1961-1962.
- En ole koskaan kysynyt Nisseltä, kuinka monta tyttöystävää hänellä oli ennen minua. En ollut yhtään kiinnostunut. Mutta kun aloimme seurustella, Nissellä ei ollut ketään muita.
Gustafssonille vaaditaan elinkautista
4.8.2005 16:00
Espoolaissyyttäjät vaativat Nils Gustafssonille elinkautista vankeusrangaistusta Bodominjärven surmista. Epäilty itse väittää surmaajan olleen täysin ulkopuolinen henkilö. Syyttäjien avaintodisteena on silvottu teltta, joka puhuu vahvasti Gustafssonia vastaan.
Johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström ja kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto katsovat, että Gustafsson murhasi kolme toveriaan raa'asti kesällä 1960.
Silvottu teltta avaintodisteena
Bodominjärvellä leiriytyneiden nuorten teltta on yksi kolmoissurman syyttäjien avaintodisteista Gustafssonia vastaan.
Syyttäjien mukaan tekniset tutkimukset osoittavat, että uhrit olivat teltan sisällä, kun ulkopuolella ollut Gustafsson viilsi sen päädyt auki. Syntyneiden aukkojen kautta hän sai näköyhteyden tovereihinsa ja surmasi heidät.
Tutkimukset paljastavat syyttäjien mukaan, että pistoreiät eivät vastaa uhrien saamia vammoja.
Telttakankaasta löytyi esintutkintapöytäkirjan mukaan ainakin 25 teräaseen pistoa tai viiltoa. Pöytäkirjan mukaan ei ole uskottavaa, että Nils Gustafsson olisi teltan sisällä muiden kanssa ollessaan selviytynyt rajusta hyökkäyksestä niin vähäisin vammoin.
Teltan ohella syyttäjät tukeutuvat todistelussaan Gustafssonin kenkiin, joista on löytynyt dna-tutkimuksissa yhden uhrin verta.
Syyttäjien todisteiden mukaan murhat tehtiin teräaseella ja laakealla painavalla esineellä.
Syyttäjät: lavastuksesta näyttöä
Syyttäjät pitävät näytettynä, että Gustafsson pyrki lavastamaan teot ulkopuolisen aikaansaannoksiksi tuikkimalla jälkikäteen telttakankaaseen pistojälkiä.
Lisäksi Gustafsson on eri yhteyksissä liioitellut omia vammojaan.
Esitutkintapöytäkirjan mukaan vuonna 1960 tehdyissä kahdessa kuulustelussa Gustafssonin omaa kertomusta, jonka mukaan surmaaja oli seurueen ulkopuolinen henkilö, ei ole millään tavalla kyseenalaistettu.
Gustafsson: Surmat teki täysin ulkopuolinen henkilö
Bodominjärven murhista syytetyn Nils Gustafssonin mukaan surmat teki täysin ulkopuolinen henkilö. Tämä ilmenee Gustafssonin asianajajien käräjäoikeudelle antamasta kirjallisesta lausunnosta.
Lausunnon mukaan Gustafsson oli itsekin uhri.
"Gustafsson on tuomittu jo etukäteen"
19.7.2005 21:38
Professori ja kirjailija Jorma Palo uskoo yhä Bodominjärven kolmoissurmasta epäillyn Nils Gustafssonin syyttömyyteen.
Bodominjärven kolmoissurmasta kirjankin tehnyt professori Jorma Palo on tuohtunut julkisuudessa olleista tiedoista, joiden mukaan henkirikosten taustalla on mustasukkaisuutta, alkoholia ja seksiä.